Tampereen ”patroni” oli liikemies

Finlaysonin palatsi on yksi muisto Nottbeckien suvusta Tampereella.

Oli kesäkuun 30. päivä vuonna 1890. Tampereella oli koolla merkittävien miesten merkittävä joukko. Tampereen ”patroni” eli patruuna William von Nottbeck oli kuollut kolme kuukautta aikaisemmin.

Nottbeckin kuolinkellot olivat soineet Saksassa Wiesbadenissa. Kaupungin kylpylät ja parantolat eivät enää kyenneet elinvoimaa patruunaan palauttamaan. Merkittävät miehet olivat kokoontuneet merkittävän miehen jälkeiseen perunkirjoituksen.

Monta juhannusta on mainitusta hetkestä kulunut, mutta William von Nottbeckin perunkirja löytyy edelleen Tampereen kaupunginarkistosta.

Nyt Nottbeckien kodit Tampereella ovat ravintoloina ja museoina. Ne, etenkin Näsinkalliolla sijaitseva Milavida, kertovat työväen museoiden kaupungissa porvariskotien elämästä. Tosin Nottbeckit kuluivat Tampereella omaan kastiinsa. Poikkeuksellisen varakas perhe ei edustanut tyypillistä eikä siten keskivertoa tamperelaista porvarisperhettä.

Kaksi oli joukosta poissa

Niin, se perunkirjoitus. Viranomaisia tai uskottuja miehiä perunkirjoituksessa olivat pankinjohtaja Alfred Normen ja isännöitsijä eli nykypäivänä toimitusjohtaja Arthur Sommer. Oman tarinansa Tampereen rakentajina ansaitsevia ja jo sen saaneitakin miehiä – molemmat!

Perijöitä edustivat vainajan pojat: Karl Samuel, Wilhelm Fredrik, Edward Aleksander ja Peter Burghard. Pojista kaksi oli poissa. Alexander Johan Ferdinand oli ulkomailla ja Ernst Rembert oli kuollut. Ernst oli puukotettu viitisen vuotta aikaisemmin hänen matkatessaan Lielahteen perheen maatilalle.

Teollisuusmies aateloitiin

Johtaville kaupunkilaisille selvisi viimeistään perunkirjoitushetkellä, kuinka merkittävä liikemies von Nottbeck oli ollut. Patruuna oli tunnetun saksalaisen kauppiassuvun jälkeläinen. Hänen esi-isänsä olivat pitkään tehneet onnistuneita liiketoimia Venäjän keisarikunnassa, etenkin Baltiassa.
Patruunan eli Williamin isä osti 1800-luvun alkupuoliskolla lääkäri Georg Rauchin kanssa Finlaysonin tehtaan.

James Finlaysonin suunnitelma oli keskittyä Tammerkosken rannalla koneiden rakentamiseen.  Kun homma ei onnistunut, hän keskittyi tekstiileihin. Heikoin tuloksin.

Tehtaan ostamisen jälkeen William von Nottbeck matkusti vuonna 1836 Tamperelle johtamaan tehdasta, jonka osakkeista merkittävä osa siirtyi hänen haltuunsa isän kuoleman jälkeen. Ansioituneena liikemiehenä William Nottbeck aateloitiin vuonna 1855. Siitä nimen lisukkeeksi von.

Pohjan William von Nottbeckin liiketoimille olivat siis luoneet suvun jo ennen häntä ajasta ikuisuuteen siirtyneet liikemiehet. Itämään laitettuja siemeniä hän osasi hoitaa hyvin.

Arkistojen aarteista löytyvän perukirjan mukaan Williamin perukirjoitetun omaisuuden arvo oli sen aikaista rahaa 3 100 000 markkaa.
Suomen suuriruhtinaskunnassahan oli muun muassa oma raha. Elettiin aikaa ennen sortovuosia, jolloin Suomessa koettiin tsaaritkin ystäviksi. Itse asiassa vasta  Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n aikana Suomen eliitti, ehkä kansakin, menetti uskonsa Venäjän hallitsijaan.

Mutta takaisin Tampereen hallitsijan, Williamin kuolinhetkeen tai -vuoteen 1890. Silloin Tampereen kaupungin kiinteistöt oli palovakuutettu runsaan seitsemän miljoonan markan arvosta. Omaisuudellaan von Nottbeck olisi voinut ostaa miltei puolet kaupungin kiinteistöistä.

Hallittua liiketoimintaa

Suurin osa William von Nottbeckin bisneksistä oli osakekauppoja. Hän oli hankkinut osakkeita niin suomalaisista, ruotsalaisista kuin venäläisistäkin pankeista.

Eniten hän oli panostanut Suomen Yhdyspankin osakkeisiin, kaikkiaan 120 000 sen ajan markkaa. Huomattavat sijoitukset hän oli tehnyt myös Venäjän rautateihin. Lisäksi hän oli sijoittanut Venäjän eri kaupunkien toimintoihin. Hän hallitsi riskit ja hajautti sijoituksensa.

Voi olla, että kaikissa sijoituksissa ei ollut kyse pelkästään lyhytnäköisestä voiton tavoittelusta. William saattoi jopa tuntea tarvetta auttaa keisarikuntaa, jolla oli isoja investointitarpeita etenkin Siperiassa. Muun muassa ison valtion läpi kulkevien rautateiden rakentaminen vaati paljon rahaa.

Siperain radan eteen myös tsaari Nikolai II sai tehdä osansa. Varmaan sattumaa, mutta tavallaan Siperian rautatie johti hänen ja hänen perheensä kuolemaan. Venäjän keisarikunta olisi toki romahtanut muutenkin.

Suhteita oli

Williamilla ja hänen suvullaan oli kiinteät suhteet paitsi hoviin myös itse keisariperheeseen. Väitetään, että osoituksena Williamin nauttimasta keisarin suosiosta Tampereen vapaakauppaoikeuksia olisi jatkettu aina 1900-luvun alkuun. Vapaakaupunkioikeudet taas merkitsivät muun muassa sitä, että paikalliset yrittäjät nauttivat tietyissä asioissa verovapauksia.

Tosin pelkät liiketoimet eivät yhdistäneet Nottbeckejä Venäjän hoviin. William von Nottbeckin vaimo oli kreivitär, hänen isänsä oli Liivinmaalla vaikuttava tilanomistaja ja kreivi.

Osakkeet peruskivenä

Liiketoimintaan liittyvät arvopaperit muodostivat William von Nottbeckin perunkirjoitetusta omaisuudesta noin 80 prosenttia. Perunkirjassa mainittujen kulta- ja hopeaesineiden sekä jalokivien arvo vastasi tavallisen työmiehen kymmenen vuoden palkkaa.

Nottbeckit olivat aikansa ainoat hovikelpoiset tamperelaiset. Poikkesipa tsaari Aleksanteri II:n heidän vieraakseenkin. Ja toimittajat uutisoivat. Näin Suometar-lehti:

– Joukko Tampereen asujia oli kaiken yötä odottanut H.M:ttä ja hänen korkeita seuraajoitaan. Varhain aamusella liikkui kansaa kaduilla juhlavaatteissa. Kaupungin pormestari, neuvosmiehet, vanhimmat ja muut porvarit seisoskelivat myös lähellä tullia, niinkuin myös paljon muuta kansaa, herroja, talonpoikia maaltakin.

Majesteetti otettiin vastaan ”hurraa huuroin” ja hän ”asettui taloksi ruukin patroni Nottbeckin kartanoon”. Keisari kaupunkia katselleessaan otti vastaan myös kaupungin edustajia.

 

Keskustelua aiheesta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja maakuntamallista: ”Uhka koko Suomen kehitykselle”

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on Suomessa välttämätön, mutta maakuntahallintoa tulee arvioida uudelleen. Näin arvioi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Pekka Järvinen, jonka mielestä uudistus tulisi tehdä viiden yliopistosairaalan erityisvastuualueiden pohjalta.

– Yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla tunnetaan väestön palveluissa olevat ongelmat ja ne voivat vastata palvelujen saatavuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin maakuntapohjaista mallia paremmin, Järvinen toteaa tiedotteessaan.

Valkeakoskelaisen Järvisen mukaan yliopistosairaaloilla on riittävät hartiat valinnanvapauden toteuttamiselle.

– Yliopistosairaaloilla on riittävästi osaamista palvelujen kilpailutuksesta ja tietoa siitä, mitkä palvelut on mahdollista ulkoistaa. Näin voidaan huolehtia myös riittävästä koulutuksesta ja potilasturvallisuudesta, hän sanoo.

Järvisen mielestä myös ensihoito kuuluu uudistuksessa yliopistosairaaloiden vastuulle. Kevyet sosiaali- ja perhepalvelut voisivat Järvisen mielestä olla edelleen kuntien vastuulla. Niissä kunnilla on Järvisen mukaan parasta osaamista ja palvelua. Samalla yhteistyö koulun ja kodin sekä kunnan välillä säilyisi. Kolmas sektori toimisi yhteistyössä sekä kuntien että yliopistosairaaloiden kanssa.

– Terveyden ja hyvinvoinnin pitää olla vahvasti kuntien toimintaa. Myös vanhustenhuolto voisi olla pääosin kunnilla. Vuodeosastohoitoa voitaisiin keskittää alueellisesti, jotta palvelun laatu ja taso säilyisivät.

Käytännössä Järvinen esittää kuntayhtymäpohjaista hallintomallia, josta Suomessa on paljon kokemusta. Nykyisten erityisvastuualueiden sisällä voitaisiin käydä vaalit, jolloin hallinto perustuisi väestöpohjaan. Paikat voitaisiin jyvittää nykyisille sairaanhoitopiireille.

Järvisen mukaan Suomen laajuisessa maassa oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset palvelut eivät toteudu nykyisellä maakuntapohjaisella esityksellä. Palveluiden saatavuus ja laatu pitää olla uudistuksen keskiössä, hän painottaa.

– Esitetty maakuntahallinto tappaa kehityksen, joka Suomessa perustuu varsin pitkälti keskuskaupunkien vetovoimaan ja vahvaan osaamiseen sekä kykyyn kehittää alueidensa palveluita ja kilpailukykyä. Nyt esitetty malli on uhka koko Suomen kehitykselle, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan elinkeinopalveluiden pitää jatkossakin pääosin tukeutua kuntien toimintaan.

 

Kaupunginhallitus esittää Tilakeskuksen yhtiöittämistä ja Hatanpään sairaalapalveluja Yliopistolliseen sairaalaan

Tilakeskus vastannee mahdollisen yhtiöittämisensä jälkeenkin Onkiniemen tehdaskiinteistön asbestiremontista.

Tampereen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin Tilakeskus liikelaitos yhtiöitetään. Yhtiöittäminen toteutetaan siten, että Tilakeskuksen tilaomaisuus jää Tampereen kaupungin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen vastuulle ja liikelaitoksen kiinteistönhoitoon liittyvä palvelutuotanto yhtiöitetään Tampereen Tilapalvelut -nimiseksi osakeyhtiöksi.

Esityksen mukaan Tilakeskuksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uuden yhtiön palvelukseen nykyisin työehdoin. Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa 2. lokakuuta 2017.

Uusi yhtiö toimii In House -yhtiönä ja tuottaa omistajalleen Tampereen kaupungille rakennusten ja tilojen rakennuttamispalveluja, isännöinti- huolto ja kunnossapitotoimintaa sekä niihin liittyvää suunnittelua, konsultointia ja palvelujen myyntiä.

Uutena käytäntönä esitetään, että perustettavan uuden yhtiön hallituksessa toimisi myös henkilöstön valitsema hallitusjäsen. Hän toimisi hallituksessa samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin hallituksen jäsenet. Uudistuksella halutaan korostaa henkilöstön merkitystä kunnallisen palveluyhtiön voimavarana myös koko yhtiöön liittyvässä päätöksenteossa.

Hatanpään tulevaisuuskin valtuustossa lokakuuun alussa

Lisäksi Tampereen kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessaan 18. syyskuuta esittää Hatanpään sairaala- ja kuntoutuspalvelujen yhdistämistä Tampereen yliopistolliseen sairaalaan

Esityksen mukaan sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toiminnot yhdistyvät tukipalveluineen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan liikkeenluovutuksella vuoden 2018 alusta. Oriveden terveyskeskuksen vuodeosastopalvelut, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palvelut ja Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalvelut jäävät Tampereen kaupungin toiminnoiksi. Tämäkin esitys tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2. lokakuuta.

Yhdistämisen taustalla on terveydenhuoltolain muutos, jonka mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Lakia tulee soveltaa viimeistään 1. tammikuuta 2018 alkaen.

Lain tultua voimaan Hatanpään sairaalassa ei voida jatkaa leikkaustoimintaa itsenäisenä sairaalana, koska sillä ei ole omaa yhteispäivystystä. Hallinnollinen yhdistyminen sairaanhoitopiirin kanssa ja Hatanpään sairaalan oman etupäivystyksen vahvistaminen mahdollistavat leikkaustoiminnan jatkumisen.

Uuden yksikön nimeksi Tays Hatanpää

Hatanpään sairaalasta tulee yhdistymisen myötä yksi Taysin kahdeksasta toimialueesta. Sen nimeksi tulee Tays Hatanpää. Henkilöstön johtaminen tapahtuu paikallisesti Hatanpään sairaalassa ja lääketieteellinen johtaminen prosessijohtamisena Taysin kantasairaalan toimialueilta, kuten kaikissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa.

Sairaala- ja kuntoutuspalveluiden henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksena Tampereen kaupungilta Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin palvelukseen. Työ- ja virkasuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Liikkeenluovutus koskee noin 1100 työntekijää. Suurin osa henkilöstöstä jää Hatanpään toimialueelle.

Kardiologinen poliklinikkatoiminta siirtyy Taysin omistamalle Sydänsairaala Oy:lle. Aulapalveluiden, sairaala-, vaate- ja välinehuollon sekä tekstinkäsittelyn henkilöstö siirtyy Taysin palvelukeskukseen. Tietohallinnon ja arkisto- ja toimikorttipalveluiden henkilöstö siirtyy Istekki Oy:lle ja hankinnan ja logistiikan henkilöstö Tuomi Logistiikka Oy:lle.

Työpaikkojen luvataan säilivän

Kaupungin asiasta antamassa tiedotteessa todetaan, että ”kaikkien työtekijöiden työpaikat säilyvät. Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät liikkeenluovutuksessa vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Työntekijöille ei lähtökohtaisesti laadita uusia työsopimuksia tai virkamääräyksiä”.

Mahdollisuus osa-aikaiseen työhön säilyy siirtymisen yhteydessä. Oikeus osa-aikaiseen työskentelyyn määräytyy lain, työehtosopimuksen ja työnantajan käytännön mukaan. Kuukausipalkka ei laske siirtymisen takia. Palkkojen harmonisointi toteutetaan erikseen laadittavan suunnitelman mukaan.

Henkilöstö siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöetujen piiriin. Tampereen kaupungin yksipuolisesti tarjoamat henkilöstöetuudet, kuten esimerkiksi työsuhdematkalippu, sairauskassan jäsenyys ja vakuutuskassaetuudet eivät säily. Tullinkulman Työterveys vastaa sekä kaupungin että Taysin henkilöstön työterveyspalveluista.

Yhdistymisessä Hatanpäällä otetaan käyttöön Uranus-potilastietojärjestelmä ja sen myötä myös muut Pshp:n hoidolliset järjestelmät. Sairaalan tilat vuokrataan ylläpidettyinä Tampereen Tilakeskukselta ja sairaalan ruokahuolto ostetaan Tampereen Voimialta.

Vuoden 2018 talousarviota laaditaan parhaillaan. Tavoitteena on, että sairaaloiden yhdistämisestä ei aiheudu Tampereen kaupungille lisäkustannuksia. Yhdistymisen valmistelun kustannukset ovat noin 4,3 miljoonaa euroa, josta suurin osa muodostuu potilastietojärjestelmien, työasemien ja tietoliikenteen muutoskustannuksista.

Keskustelua aiheesta

Muutosjohtaja Hakari sovittelee yhteen sote -uudistuksen valtakunnallisia ja paikallisia näkemyksiä

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi sote-uudistuksen periaatteista Pirkanmaan Sosialidemokraattien järjestämässä syystapaamisessa.

 

Vaikka sote -uudistus vaikuttaa kahden puolueen ”suhmuroinnilta”, muutosjohtaja Kari Hakarin mukaan kaikki ovat sitä mieltä, että uudistus on tarpeen.

Kahdella puolueella Hakari tarkoittaa Kokoomusta ja Keskustaa, joista ensimmäisen sanotaan ”suhmuroineen” piikkiinsä valinnanvapauden ja jälkimmäisen maakuntauudistuksen.

Hakari vetää Pirkanmaalla maakunta- ja sote -uudistusta. Viikon viidestä työpäivästä neljä hän kuitenkin  työskentee Helsingissä – uudistuksen keskiössä. Hänen mukaansa se on osoitus siitä, että valtakunnalliset ja paikalliset näkemykset uudistuksesta halutaan sovitttaa yhteen.

Muutosjohtajan on jo virkansa puolesta jos ei uskottava, niin ainakin sanottava näin. Mutta mitä syytä kenelläkään on epäillä hänen sanomaansa? Hakari on ”pitkänlinjan virkamies”.  Ahkerana, aikaansaapana, luovana  sekä  monipuolisine työkokemuksineen yksi arvostetuimpia virkamiehiä paitsi Tampereella ja Pirkanmaalla – myös koko maassa. Sitä paitsi kuka uskaltaa kyseenalaistaa hänen vilpittömyytensä?

Muutosjohtaja kertoi käsityksiään sote -uudistuksesta lauantaina 16. syyskuuta Pirkanmaan Sosialidemokraattien luottamusihmisten koulutuspäivillä.

Resursseja tarvitseville

Hakarin mukaan positiivista ja fiksua  on yhteinen näkemys uudistuksen tarpeesta. Siitä, miten päämäärään päästään, voidaan olla ja ollaankin eri mieltä. Mutta:

– Tampere voisi ja voi hoitaa sote-palvelut itse. Kaikki Pirkanmaan kunnat eivät nyt, eivätkä myöhemminkään siihen kykene.

Hakari ajattelee, että  uudistuksen tarve palveluiden tasapuolisesta saatavuudesta edellyttää, että tiettyjä resursseja siirretään niitä tarvitsemattomilta niitä tarvitseville. Varmaan kunnasta toiseenkin se sujuu.  Jos jossain on liikaa vanhuspalveluja ja jossain liian vähän, maakuntatasolla liiat resurssit voidaan ohjata niukkuudesta kärsiville kunnille. Siinä uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat: Tasa-arvo, tasa-puolisuus, kaikille yhtäläinen ihmisoikeus, yleensä inhimillisyys ja humaanisuus – viimekädessä perustuslaki.

Muutosjohtajan mielestä uudistuksen yksi peruste on tarvelähtöisyys. Kuten todettu resursseja siirretään sinne, missä niitä tarvitaan.

– Tuskin valinnanvapauskaan ketään harmittaa?

Hakarin mukaan jokainen flunssaa ja vastaavaa sairastava osaa hoitopaikkansa valita. Mietteitä herättävät ne 10 prosenttia ihmistä, jotka käyttävät 80 prosenttia sote-palveluista.

– Mutta ketä haitaa, jos palveluita, joita ei jossain tarvita, siirretään sinne, missä niitä tarvitaan?

Valtio ei liikoja ohjaa

Maakunnilla ei ainakaan alkuvaiheessa ole verotusoikeutta. Rahat tulevat valtion budjetista. Se ei kuitenkaan maakuntien itsenäistä toimintaa Hakarin mukaan estä.

– Valtion ohjaus ei tule olemaan niin suurta kuin epäilläään. Vaikka rahat tulevat valtionvarainministeriöltä, uskomme, että maakunnat osaavat asiansa. Maakuntavaltuustot ja – hallitukset ovat ratkaisevassa asemassa.

Puheenvuoronsa lopuksi Hakari muistuttaa, että maakunta- ja sote-uudistuksessa on kyse monesta muustakuin kuin vain sosiaali- ja terveyspalveluista.

Kysyä voi sitäkin. missä päättyy politikoinnin ja ihmishengen tai -henkien raja? Missä vaiheessa kaikkin sote-uudistukseen vaikuttavat voimat ja tahot ovat kypsiä yhteentyöhön, joka pelastaa ihmishenkiä tai parantaa ainakin ihmisten elämän laatua.

Keskustelua aiheesta

Kansi- ja areena -hankkeessa ”kuokka maahan” syksyn aikana

Tampereen kuulumisia Pirkanmaan demareille kertoi pormestari Lauri Lyly (edessä vasemmalla).

Tampereen pormestarin Lauri Lylyn mukaan Kansi ja areena -hankkeen työt käynnistyvät syksyn aikana. Lyly kertoi Tampereen kuulumisista ja esitteli pormestariohjelmaansa lauantaina 16. syyskuuta pirkanmaalaisille demaripäättäjille. Pirkanmaan Sosialidemokraatit järjestivät syystapaamisen ja koulutustilaisuuden Tampereen työväentalolla.

Tamperelaisille tutussa pormestariohjelmassa on kirjattu työllisyydenhoito kaupungin tärkeimmäksi asiaksi. Työttömyyden voittaminen tuo iloa ja helpotusta paitsi tamperelaisiin koteihin myös kaupungin taloudesta vastaaville. Lylyn mukaan 1 000 työtöntä vähemmän merkitsee 3-5 miljoonan euron verotuloja Tampereelle.

Maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen kaupunki keskittyy etenkin koulutukseen ja kaupungin elinvoimaan. Koulutukseen panostamisesta Lyly mainitsi esimerkkinä Tampereen yliopistot ja ammattikorkeakoulun yhdistävän Tampere3 -hankkeen – Tampereen yliopiston.

Kun Tampereelle muuttaa vuosittain pari tuhatta uutta asukasta, Tampere kasvaa Lylyn mukaan ylöspäin ja toisaalta tiivistyy. Kaupungin kehitystä ohjaa rakenteilla oleva ratikkareitti.

Lyly iloitsi Tampereen horisontissa näkyvistä nostureista ja kertoi, että Kansi ja areena -hankkeen rakentaminen alkaa kuluvan syksyn aikana. Tärkeinä investointeina hän piti myös homeen vaivaammien tilojen korjaamista.

Tilakeskuksen yhtiöittämistä Lyly sivusi toteamalla, että Tilakeskuksen mahdollisen yhtiöittämisen myötä uuden yhtiön hallituksessa tulee olemaan täydet valtuudet omaava työntekijöiden edustaja.

Yritykset avainasemassa työllisyyskokeilussa

Tekeillä olevaa sote-uudistusta pormestari kommentoi, että isoilla kunnilla tulee olla oikeus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiasta keskustellaan muun muassa lähiaikoina tulossa olevassa kuuden suurimman kaupungin palaverissa. Hän piti myös tärkeänä kuntien vahvaa roolia kaavoituksessa. Maakuntakaavoitus toki sopii maakuntien tehtäväksi.

Tampereen seudulla meneillään olevaa työllisyyden hoidon kuntakokeilua Lyly arvioi niin, että asia ei saa jäädä vain kokeiluksi. Lyly haluaa aikaa vasta käynnistyneelle Tampereen ja usean muun kunnan työllisyyshankkeelle, jonka yksi tärkeimpiä tavoitteita on nuorten työllistäminen ja heidän kouluttamisensa ammattiin. Tämä edellyttää myös yritysten mukaantuloa ponnistuksiin. Tampere satsaa hankkeeseen vuosittan 10 miljoonaa euroa.

Kuntataloudesta demaripäättäjille esitelmöi demarien eduskuntaryhmän talouspoliittisen yksikön päällikkö Joonas Rahkola. SDP:n poliittisista painopisteista kertoi puolestaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. SDP:n Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Harri Sandell piirsi kuuvaa luottamushenkilöiden roolista, tehtävistä ja ennenkaikkea luottamushenkilöiden välisestä viestinnästä

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee Tilakeskuksen yhtiöittämistä maanantaina

JHL vastustaa Tilakeskuksen yhtiöittämistä. Kuvassa aluepäällikkö Nina Heikkilä (oik) ja liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan ”kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että kaupungin Tilakeskus liikelaitos yhtiöitetään”.

Kaupunginhallitus, joka asiasta tekee esityksen kaupunginvaltuustolle, ei kuitenkaan ole vielä käsitellyt asiaa. Se tapahtuu tiedotteen mukaan ensi maanantaina 18. syyskuuta.

Yhtiöittäminen toteutetaan tiedotteen mukaan siten, että Tilakeskuksen tilaomaisuus jää Tampereen kaupungin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen vastuulle, ja liikelaitoksen kiinteistönhoitoon liittyvä palvelutuotanto yhtiöitetään Tampereen Tilapalvelut -nimiseksi osakeyhtiöksi.

Esityksen mukaan Tilakeskuksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uuden yhtiön palvelukseen nykyisin työehdoin.

Uusi yhtiö toimii In House -yhtiönä ja tuottaa omistajalleen Tampereen kaupungille rakennusten ja tilojen rakennuttamispalveluja, isännöinti-, huolto ja kunnossapitotoimintaa sekä niihin liittyvää suunnittelua, konsultointia ja palvelujen myyntiä.

Uutena käytäntönä esitetään, että perustettavan uuden yhtiön hallituksessa toimisi myös henkilöstön valitsema hallitusjäsen.

– Henkilöstön edustaja toimisi hallituksessa samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin hallituksen jäsenet, toteaa Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly.

Uudistuksella halutaan korostaa henkilöstön merkitystä kunnallisen palveluyhtiön voimavarana myös koko yhtiöön liittyvässä päätöksenteossa.

– Luotamme henkilöstön osaamiseen ja henkilöstöön kehittäjänä, Lyly sanoo.

Myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola pitää uutta kokeilua hyvänä. Yhtiön hallitukseen on näin mahdollista saada ”sekä ulkopuolista että sisäistä henkilöstön asiantuntemusta”. Konsernijaosto vastaa kaupungin omistajaohjauksesta.

– Mikäli kokeilu sujuu hyvin, voidaan henkilöstön edustajia jatkossa valita myös muihin kaupungin In House palveluyhtiöihin, toteaa Kummola.

Tiedossa vakava keskustelu

Tilakeskuksen yhtiöittäminen ei tule olemaan itsestään selvä juttu. Asia jakaa ainakin osaa valtuustoryhmiä. Lisäksi muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto (JHL) vastustaa yhtiöittämistä.

Mikäli Tilakeskus yhtiöitetään JHL:n mielestä omistajaohjaus heikkenee eikä palveluiden laatua voida taata. Julkisuuslaki ja hallintolain vaatimukset hyvästä hallintotavasta eivät ulotu ­yhtiöön, minkä vuoksi päätöksistä on hankalampaa saada tietoa.

– Yhtiöittäminen siis heikentää avoimuutta ja demokratiaa. Verovaroilla tuotettu palvelu ei ole enää poliittisten päätöksentekijöiden, kansalaisten tai julkisuuden arvioitavissa, todetaan JHL:n asiasta antamassa kannanotossa.

JHL:n mielestä osakeyhtiömalli vähentää kuntapäättäjien mahdollisuutta saada tietoa (yhtiön) toiminnasta ja toiminnan poliittinen ohjaus katoaa. Päätöksentekijät eivät voi vaikuttaa palveluiden tuottamiseen tai sisältöihin.

-Tavoitteet voidaan määritellä ainoastaan strategiatasolla. Ulkoistamisen jälkeen palveluiden kokonaiskustannusten arviointi on vaikeaa ja tulevia kustannuksia on vaikea ennakoida, JHL:n kannanotossa todetaan.

 

Keskustelua aiheesta