Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

”Tapaus vaatii aika lailla perehtymistä” – Poliisi selvittelee MV-lehden toimintaa

Kuva: Lehtikuva
Poliisi aloittaa esitutkinnan MV-lehden toiminnasta.

Helsingin poliisi selvittää, onko aihetta aloittaa esitutkinta MV-verkkolehden toiminnasta.

– Tapaus vaatii aika lailla perehtymistä, kun on kyse sananvapaudesta, ilmaisunvapaudesta ja sentyyppisistä asioista, sanoo rikoskomisario Timo Luoto.

Tammikuussa joukko poliittisia nuorisojärjestöjä lähetti Valtakunnansyyttäjänvirastoon tutkintapyynnön MV-lehden toiminnasta.

Järjestöjen mukaan MV-lehti sallii rasistisen uhkailun, väärinkäyttää sananvapautta ja rikkoo yhteiskuntarauhaa. Tutkintapyynnössä todetaan, että julkaisun toiminta on pyritty turvaamaan toimimalla ulkomailta.

Juttua korjattu jälkikäteen. Otsikkoa on muutettu. Esitutkintaa ei ole vielä aloitettu. 

Prikaatikenraali Eskelinen ottaa vastaan Ilmavoimien komentajan tehtävät

Kuva: lehtikuva / kaisa siren

Prikaatikenraali Sampo Eskelinen ottaa vastaan Ilmavoimien komentajan tehtävät vaihtokatselmuksessa Jyväskylän Tikkakoskella maanantaina.

Väistyvä komentaja, kenraalimajuri Kim Jäämeri puolestaan siirtyy Puolustusvoimien strategiapäälliköksi kesäkuun alussa.

Prikaatikenraali Eskelinen, 53, on järjestyksessään 20. Ilmavoimien komentaja. Hän siirtyy tehtävään Puolustusvoimien suunnittelupäällikön virasta.

Aiemmin hän on toiminut muun muassa Satakunnan lennoston komentajana ja Ilmavoimien operaatiopäällikkönä.

Prikaatikenraaliksi Eskelinen ylennettiin itsenäisyyspäivänä 2015.

Kenraalimajuri Jäämeri, 52, on palvellut Ilmavoimien komentajana huhtikuusta 2014.

Suomalaisia haastetaan istuttamaan puu juhlavuoden kunniaksi– tavoitteena saada 100 000 rikki

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Alkuperäisiä itsenäisyykuusen siemenistä idätettyjä taimia Suomi 100 -juhlametsän istutustapahtumassa Helsingin Paloheinässä 12. toukokuuta.

Puutarhaliitto haastaa jokaisen suomalaisen istuttamaan oman puun Suomen juhlavuoden kunniaksi.

Liitto vinkkaa, että puun voi istuttaa esimerkiksi lakkiaisten tai muun juhlan yhteydessä ja puu voi olla joko päivänsankarin valitsema tai yllätyslahja.

Puutarhaliitto pyytää istuttajia rekisteröimään juhlapuut osoitteessa puutarhaliitto.fi. Tällä hetkellä rekisterissä on kolmisenkymmentä puuta. Tavoitteena on 100 000 rekisteröityä juhlapuuta.

Pitkäaikaistyöttömien eläketuen hakeminen on alkanut – ”Hoppua ei ole”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lähes puolet pitkään työttöminä olleiden eläketukeen oikeutetuista on jättänyt tukihakemuksen, kertoo Kela.

Hakuaika alkoi tämä kuun alkupuolella. Tukien maksaminen alkaa kesäkuun alussa.

Kela arvioi, että tukeen oikeutettuja on noin 5 300. Hakemuksen on jättänyt noin 2 500 tukeen oikeutettua pitkäaikaistyötöntä. Kelan etuusjohtajan Anne Neimalan mukaan hoppua ei ole.

– Tukea voidaan maksaa takautuvasti kuuden kuukauden ajalta, Neimala sanoo.

Eläketuki on uusi etuus, joka syntyi niin sanotun Lex Lindström -lain seurauksena. Lain tarkoituksena on päästää eläkkeelle erityisen vaikeaan asemaan joutuneita ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä.

Kertaluonteisen lain alaikäraja on 60 vuotta. Edellytyksenä on, että tuen saaja on ollut työttömänä vähintään viisi vuotta. Tukea maksetaan siihen saakka kunnes henkilö siirtyy esimerkiksi vanhuuseläkkeelle.

Taustalla on se, että yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien on käytännössä lähes mahdotonta työllistyä uudelleen.

Osittainen vanhuuseläke on tuottanut tuhansia hakemuksia.

Niin ikään vuoden alussa voimaan astunut laki osittaisesta vanhuuseläkkeestä on tuottanut tuhansia hakemuksia.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen osastopäällikkö Nina Bruun kertoo, että yhtiö oli saanut perjantaihin mennessä 1 778 hakemusta. Päätöksiä on annettu 1 516.

Kevalla puolestaan luku on 2 096, kertoo eläkejohtaja Eija Korhonen. Hän arvioi, että tahti on hiipunut vuoden alkukuukausista. Hän odottaa, että tänä vuonna hakemuksia saapuu noin 4 500 kappaletta.

Suomalaiset varuillaan – Finnairin oikeus lentää Siperian yli on altis Venäjän mielenmuutoksille

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Finnairin oikeus lentää Siperian yli on altis Venäjän mielenmuutoksille. Suomessa seurataan sen takia tiiviisti, miten EU-komissio aikoo suitsia ulkomaisten lentoyhtiöiden epäreiluja kilpailuasetelmia.

EU-komissio on antamassa kesäkuussa ehdotuksen, jolla pyritään saamaan eurooppalaiset lentoyhtiöt samalle viivalle ulkomaisten kilpailijoiden kanssa.

Korkea EU-virkamies kertoo STT:lle, että tarkoituksena on varmistaa, etteivät eurooppalaiset lentoyhtiöt kärsi siitä, että niiden ulkomaiset kilpailijat saavat esimerkiksi ylisuuria valtiontukia. Tarkoitusta varten on jo olemassa asetus, mutta nyt sitä on tarkoitus uudistaa.

– Euroopan markkinat ovat hyvin avoimet ja perustuvat kilpailuun. Haluamme vain varmistaa, että komissio voisi tarvittaessa astua esiin ja ryhtyä toimiin, jos eurooppalaiset lentoyhtiöt kärsivät syrjivistä käytännöistä, virkamies kertoo.

Hän ei halua kommentoida esitystä vielä nimellään, koska asian valmistelu on kesken.

Suomalaisten jännitys liittyy siihen, miten Venäjä reagoi, jos seurauksia koituisi Aeroflotille.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen varoittaa, että Venäjä voisi rajoittaa suomalaisyhtiön lento-oikeuksia, jos se pitää EU:n toimintaa vihamielisenä.

– Silloin EU-aktin maksajaksi joutuisi pahimmillaan suomalainen ilmailusektori. Kompromissia pitäisi ennemminkin hakea neuvotellen, Savolainen sanoo.

Komissiossa ei ole valmiita listoja ongelmamaista tai -yhtiöistä.

Epäilyt epäterveestä valtionavusta kohdistuvat varsinkin tiettyihin arabiyhtiöihin, mutta myös venäläiseen Aeroflotiin.

Komissiossa ei ole valmiita listoja ongelmamaista tai -yhtiöistä. Käynnisteillä on mekanismi, jossa valtio tai yhtiö voisi pyytää komissiota arvioimaan, saako kolmannen maan yhtiö epätervettä valtionapua tai syrjiikö maa eurooppalaisia lentoyhtiöitä.

Selvitystä pyytävän yhtiön pitäisi ensin osoittaa, että sille koituu taloudellista haittaa menettelystä.

EU:lla on jo sopimuksia lentoliikenteestä joidenkin kumppanien kanssa. Uusi mekanismi on tarkoitettu niiden maiden varalle, joiden kanssa sopimusta ei ole.

Siperian ylilento-oikeuksista neuvotellaan yleensä vuosittain. Suomi ja Venäjä sopivat niistä kahdenvälisesti.
EU-virkamies vakuuttaa, että aikomuksena ei ole puuttua kahdenvälisiin sopimuksiin, joita jäsenmailla on kolmansien maiden kanssa.

Siperian ylilento-oikeus on Finnairille aivan keskeinen.

Finnair itse seuraa EU-valmistelua sivusta. Yhtiö kertoo kommentoivansa asiaa vasta, kun esitys on julkaistu.

Inderesin Finnairia seuraava analyytikko Antti Viljakainen kuvaa Siperian ylilento-oikeutta yhtiölle aivan keskeiseksi.

Finnair joutuisi hänen mukaansa harkitsemaan strategiaansa ja toimintansa laajuutta, jos se menettäisi oikeuden.

– Koillis-Aasian kilpailuetu muuttuu sillä sekunnilla kilpailuhaitaksi, jos Siperian yli ei pysty lentämään ja jouduttaisiin menemään mutkan kautta, Viljakainen sanoo.

Hän huomauttaa, että Finnair tuskin olisi ainoa lentoyhtiö, johon vastatoimet kohdistuisivat, vaan seuraukset osuisivat muidenkin eurooppalaisten lentoyhtiöiden Aasian-lentoihin.

– Esimerkiksi Lufthansalle, Air Francelle tai IAG:lle Aasian bisneksen merkitys ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin Finnairille, Viljakainen muistuttaa.

Hän uskoo, että Venäjä ei silti ryhtyisi rajoittamaan ylilento-oikeuksia kevyin perustein, koska maa saa niistä huomattavan määrän dollarimääräisiä tuloja.

Keskustelua aiheesta

Tervon jäähyväisjaksossa vieraana oleva Feldt-Ranta: ”Olen salaa ihastunut häneen”

Kuva: Kari Hulkko
Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Uutisvuodon ainoa alkuperäisjäsen kirjailija Jari Tervo jättää keskusteluohjelman ensi viikon lauantaina esitettävän jakson jälkeen.

Tervo kertoi viime tammikuussa tulevan kevään olevan hänelle viimeinen Uutisvuodon kapteenina.

– Missä tahansa työssä 19 vuotta on aivan riittävä aika. Se on pidempi kuin keskimääräinen elinkautinen Suomessa. Se riittää hyvin minulle, Tervo perusteli tuolloin päätöstään Helsingin Sanomille.

Tervo on ollut Yleisradion keskusteluohjelman toinen vakiovieras lähes 20 vuoden ja yli 600 jakson ajan.

Hänen jäähyväisjaksossaan vieraina ovat kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok.) sekä Maarit Feldt-Ranta (sd.).

Hän on paitsi hieno kirjailija, niin myös taitelija ja älykkö.

Feldt-Ranta kertoo Demokraatille Uutisvuodon olevan ehdoton osa suomalaista poliittista satiiria.

– On ollut huikeaa saada seurata kyseistä ohjelmaa ja olen kerran aikaisemmin saanut myös osallistua siihen.

Hänen mukaansa Uutisvuoto on lukuisille suomalaiselle iso osa viikonlopunviettoa. Jari Tervon poisjääminen on siis suuri muutos monille.

– Minulla oli tänä vuonna kunnia avata Helsingin kirjamessut. Jälkeeni kirjamessuilla puheen piti Tervo. Paljastin sitten siinä päälavalla noin tuhannelle hengelle, että on huikeaa olla avaamassa nämä kirjamessut, mutta vielä huikeampaa on saada olla samalla lavalla Jari Tervon kanssa, johon olen salaa ihastunut.

– Hän on paitsi hieno kirjailija, niin myös taitelija ja älykkö, jota ihailen suuresti.

Uutisvuodossa on piillyt karjaalainen ”nokkeluuskeskittymä”.

Uutisvuodon muut alkuperäisjäsenet, Tommy Tabermann sekä Peter Nyman, ovat jättäneet ohjelman jo aikaisemmin. Tabermann siirtyi vuonna 2006 SDP:n kansanedustajaksi. Hän kuoli vuonna 2010.

Peter Nyman puolestaan siirtyi vuonna 2010 MTV3:n uutisankkuriksi.

Heidän tilalleen ohjelmaan tulivat Stan Saanila sekä Baba Lybeck. Molemmat ovat yhä mukana ohjelmassa.

Karjaalta kotoisin oleva Feldt-Ranta paljastaa, että Uutisvuodossa on piillyt karjaalainen ”nokkeluuskeskittymä”.

– Peter Nyman on viettänyt nuoruutensa Karjaalla ja Tommi Taberman oli karjaalainen. Myös Tervoa viime kerralla tuurannut Petteri Ahomaa on Karjaalta.

– Tämänkin hauskan yksityiskohdan vuoksi tuntuu hauskalta osallistua jälleen Uutisvuotoon.

Feldt-Ranta vieraili Uutisvuodossa viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.

– Viime kerralla olin Jari Tervon parina, joten nyt on hauskaa päästä Stanin pariksi. Olen näet ihastunut salaa myös häneen, Feldt-Ranta naurahtaa.