Tappio vaaleissa ei saa Merkeliä muuttamaan pakolaispolitiikkaansa

Kuva: Lehtikuva

Saksan liittokansleri Angela Merkel ei aio muuttaa pakolaispolitiikkaansa, vaikka kristillisdemokraatit kärsivät tappioita eilisissä osavaltiovaaleissa.

Merkelin tiedottaja Steffen Seibert ilmoitti, että Merkelin johtama hallitus pitää kiinni nykyisestä linjastaan sekä kotimaassa että ulkomailla.

Seibertin mukaan tavoite on edelleen yhteinen eurooppalainen ratkaisu, joka selvästi vähentää turvapaikanhakijoiden määriä kaikissa EU-maissa.

Pakolaiskriisi on esillä taas torstaina alkavassa EU-maiden huippukokouksessa.

Merkelin johtamat kristillisdemokraatit menettivät asemansa suurimpana puolueena Rheinland-Pfalzissa. Myös kahdessa muussa osavaltiossa Baden-Württembergissä ja Saksi-Anhaltissa puolue menetti asemiaan. Oikeistopopulistinen ja pakolaiskriisiä kampanjassaan hyödyntänyt AfD sitä vastoin eteni.

Merkel on torjunut vaatimukset, että Saksan pitäisi asettaa katto turvapaikanhakijoiden määrälle. Saksaan tuli viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 1,1 miljoonaa.

Oikeistopopulistinen AfD-puolue eteni vaaleissa. Puolue sai edustajia osavaltioparlamentteihin sekä Rheinland-Pfalzissa, Baden-Württembergissä että Saksi-Anhaltissa. Jälkimmäisessä osavaltiossa AfD nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja keräsi lähes neljänneksen äänistä. Rheinland-Pfalzissa suurimpana puolueena pysyi sosialidemokraatit, ja Baden-Württembergissä suurimmaksi nousi vihreät.

– Ihmiset, jotka äänestivät meitä, äänestivät tätä pakolaispolitiikkaa vastaan. Me olemme ottaneet selkeästi kantaa pakolaiskysymykseen: me emme halua pakolaisia tänne, sanoi AfD:n varapuheenjohtaja Alexander Gauland.

”Ahkerat hoitajat kiittävät, viisaat miljonäärit ymmärtävät” – SDP vetosi vielä kerran kovapäiseen hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtion ensi vuoden talousarvion käsittely alkoi eduskunnassa tutuin kuvioin. Hallituspuolueet puolustivat esitystä kynsin hampain, oppositio löysi siitä runsaasti korjattavaa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (kuvassa) kiinnitti ryhmäpuheenvuorossa huomiota keskeiseen epäkohtaan hallituksen budjettiesityksessä:

– Yksi huutaa esityksessä poissaolollaan ja sen mukana sydän: esityksestänne ei käy ilmi, miten estämme eriarvoisuuden kasvun, pidämme kiinni yhteisen yhteiskuntamme eheydestä. Ja ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta budjetti on kuin talo ilman lämmintä liettä.

Lindtman muistutti SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viestistä ennen ja jälkeen viime eduskuntavaalien: vientivetoinen kasvustrategia on Suomelle parasta lääkettä.

– Talous kasvaa, mutta leikkaukset jatkuvat. Häviäjiä ovat pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat, työttömät ja lapsiperheet, Lindtman luetteli.

Hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. Ja tämä on vain yhden vuoden saldo, Lindtman huomautti.

Hän muistutti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esiintymisestä viime viikolla A-studiossa. Sipilä myönsi tuolloin ensimmäistä kertaa, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin ja lisää eriarvoisuutta.

– Eikö nyt olisi aika tunnustaa, että hallituksen linja kaipaa korjaamista? Eriarvoisuuden kasvu ei ole mikään välttämätön luonnonlaki missään suhdannetilanteessa. Kuten eturivin sosiaalipolitiikan professorimme Heikki Hiilamo totesi, tuloerojen kasvu ei ole väistämätöntä, Lindtman totesi.

Eikö tässä olisi jakovaraa, ministeri Orpo?

Hän painotti ryhmäpuheessa, että suomalaisen yhteiskunnan vakaus on perustunut luottamukseen siitä, että jokainen on arvokas.

– Menestyvän Suomen taustalla on ollut perustavanlaatuinen arvo, joka on pitänyt tämän maan koossa sen vaikeimpina kohtalonhetkinä. Se arvo on oikeudenmukaisuus.

Meno on kuitenkin Lindtmanin mukaan mennyt toisenlaiseksi.

– Samaan aikaan kun pienituloisten leikkaukset jatkuvat, hallitus jatkaa veronkevennysten suuntaamista omille taustaryhmille. Apteekkarit, miljoonaperintöjen saajat ja suurmetsätilojen omistajat voivat nukkua yönsä rauhassa. Eikö tässä olisi jakovaraa, ministeri Orpo?

Hän huomautti, että sen sijaan lähihoitajat, keittäjät, lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat kysyvät, kenelle nyt nähty kasvu kuuluu.

– Reilu vuosi sitten hallitus otti vallan ajaa ensin kaikkien palkansaajien ja sitten julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden lomaetuihin leikkauksia. Nyt sillä on valta perua ne.

Lindtman arveli, että kansakunnan muistiin on jäämässä sivumerkintä: Kokoomus leikkasi opettajien ja hoitajien lomarahoja. Hän vetosi vielä kerran valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.):

– Perukaa lomarahaleikkaus. Ahkerat hoitajat kiittävät, viisaat miljonäärit ymmärtävät. Laittakaa budjettiesityksenne sydän kohdalleen.

Lindtman muistutti, että hallitus on luvannut aloittaa SDP:n pitkään toivoman, tasa-arvon ja työllisyyden kannalta tärkeän perhevapaauudistuksen. Lapsiperheille myönteistä on myös päivähoitomaksujen uudistus, joka vie eteenpäin SDP:n toista pitkäaikaista perhetavoitetta: maksutonta päivähoitoa.

– Onkin vaikea käsittää, miksi ensi vuoden talousarviossa hallitus kaikista väestöryhmistä on päätynyt kiristämään juuri pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotusta. Tämä kohdistuu kaikkiin lapsiperheisiin, myös niihin, jotka eivät saa hyötyä päivähoitomaksujen alenemisesta.

Lindtman laskee, että hoitajan ja huoltomiehen kaksilapsinen perhe maksaa ensi vuonna yli 200 euroa enemmän veroa kuin tänä vuonna.

– Jään kysymään, miksi tällainen ratkaisu tehdään.

Kiitostakin hän jakoi poliisin ja tuomioistuinten lisäresursseista. Näistä hyvistä päätöksistä huolimatta Lindtmanin mielestä budjettiesitys kaipaisi lisää rohkeutta vastata maailman muutokseen ja sydäntä pitää tässä muutoksessa kaikki mukana.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Mitä rajauksella säästetään?

SDP haluaa palauttaa Suomen työlinjalle ja haluaa uudistuksia, jotka lisäävät työtä ja yrittämistä.

– Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja, jotka kääntävät osaamistason nousuun. Ja tämä kaikki on tehtävä kestävällä tavalla ympäristö huomioiden, kansainvälinen vastuumme tuntien. Näissä asioissa ministeri Orpon budjettiesitys kaipaa korjaussarjaa.

Lindtman tarjosi hallituspuolueiden käyttöön SDP:n vastuullisen vaihtoehdon, jossa kasvu kuuluu kaikille.

SDP haluaa uudistaa koulutusta. Puolue nostaisi oppivelvollisuusiän asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti 18 ikävuoteen.

– Koulutuksen keskeyttäminen oppimateriaalikustannusten takia on suurta tuhlausta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa on myös jatkettava. Hallituksen on turha puhua nuoriin satsaamisesta, kun samaan aikaan 20 miljoonan euron leikkaus uhkaa jättää heitteille kipeästi koulutusta ja tukea tarvitsevat nuoret. Koulutukseen on satsattava tosissaan leikkausten sijaan, Lindtman vaati.

Myös työttömyys vaatii SDP:n mielestä edelleen toimia. Työttömyystuki pitää saada aktiivisempaan käyttöön ihmisten työllistämiseksi, kuten olemme jo pitkään esittäneet.

Vaatimuslistalla on myös, että pienten yritysten tukemiseksi arvonlisäverovapaan toiminnan alaraja on nostettava 30 000 euroon ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitää helpottaa tuntuvalla verohelpotuksella.

– Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Mitä rajauksella säästetään? Ensi vuonna vaivaiset kymmenen miljoonaa euroa. Se on noin 15 senttiä kuukaudessa jokaista suomalaista kohden. Lapsiin panostaminen on tehokkain tulevaisuusinvestointi, Lindtman korosti.

Eläkeläisköyhyyden torjumiseksi on SDP:n mielestä laadittava kattava ohjelma.

– Eläkeläiset ovat yhteiskunnan voimavara. Heidän aktiivisuudestaan on pidettävä huolta, Lindtman totesi.

Lisäksi SDP haluaa riittävät resurssit luontojärjestöille, toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä Itämeren suojelemiseksi. Pieni lisäys Metso-ohjelmaan on sen mielestä hyvä alku, mutta senkin hallitus ottaa ympäristöministeriön sisältä.

– Kehitysavun tasoa on nostettava, kuten yhteisesti YK:ssa olemme sopineet. On turha puhua tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta tai terrorismin torjumisesta, jos emme ole valmiita itse tekemään omaa osuuttamme, Lindtman huomautti.

Lindtmanin mukaan valtion ensi vuoden budjettiin täytyy tehdä muutoksia, koska siitä puuttuu sydäntä pitää huolta heikommasta.

– Olemme valmiita yhteistoimintaan niin oppositioryhmien kuin hallitusryhmien kanssa, Antti Lindtman tarjosi yhteistyön kättä.

PT nosti reilusti arviotaan: Talous kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia

Kuva: Thinkstock

Palkansaajien tutkimuslaitos nostaa reippaasti arviotaan Suomen talouskasvusta. Talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Viime vuonna Suomen talous kasvoi 1,9 prosenttia.

Tutkimuslaitos nosti tämän vuoden kasvuennustetta viimekeväisestä 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuoden ennustetta 0,8 prosenttiyksikköä.

Tutkimuslaitos arvioi Suomen viennin kasvavan tänä vuonna 9,0 prosenttia ja ensi vuonna 6,0 prosenttia.

Työttömyysaste taas putoaa tutkimuslaitoksen arvion mukaan tänä vuonna 8,6 prosenttiin ja ensi vuonna 8,3 prosenttiin. Viime vuonna Suomen työttömyysaste oli 8,8 prosenttia.

Työllisyysaste nousee talousennusteen mukaan tänä vuonna 69,4 prosenttiin ja ensi vuonna 69,8 prosenttiin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena on ollut nostaa työllisyysaste hallituskaudellaan 72 prosenttiin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Suomen talouden myönteistä käännettä selittää osaltaan talouskasvun kiihtyminen euroalueella ja Yhdysvalloissa sekä talouden kääntyminen kasvuun myös Venäjällä.

Aamulehden Jouko Jokinen Ylen uudeksi päätoimittajaksi

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson
Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi on nimitetty Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen. Kuvassa Jokinen Porin Suomi-areenan tilaisuudessa heinäkuussa 2013.

Ylen uudeksi päätoimittajaksi on valittu Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, 58. Hän aloittaa tehtävässä joulukuun alkuun mennessä.

Jokinen on työskennellyt Aamulehdessä vuodesta 2010. Alma Median palvelukseen hän tuli 2001 Helsingin Sanomista. Vuodet 2001-2010 Jokinen työskenteli Satakunnan Kansan vastaavana päätoimittajana ja kustantajana.

Yleisradion hallitus painotti valinnassa nimenomaan Jokisen pitkää journalistista kokemusta.

Ylen uutistoiminnan johtaja vastaa suomenkielisestä uutis- ja ajankohtaistoiminnasta. Hän toimii yksikön vastaavana toimittajana ja Ylen johtoryhmän jäsenenä. Hän raportoi Ylen toimitusjohtajalle Lauri Kiviselle.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan tehtävää on hoitanut 1.6.2017 lähtien Marit af Björkesten vt. johtajana. Häntä ennen paikalla oli Atte Jääskeläinen. Julkisen kohun keskelle joutunut Jääskeläinen erosi tehtävästä toukokuussa.

Aamulehden vastaavan päätoimittajan rekrytointiprosessi käynnistyy välittömästi.

Juttua on päivitetty klo 9.54. Jouko Jokisen kuva lisätty kello 10.04. Pääkuva vaihdettu klo 10.20.

Uusi kirja tuo esiin Johannes Virolaisen roolia kansainvälisessä politiikassa

Kuva: LEHTIKUVA / JORMA PUUSA
Presidentti Mauno Koivisto antaa juhlallisen vakuutuksensa virkaanastumistilaisuudessaan eduskunnassa tammikuun 27. 1982. Vieressä eduskunnan puhemies Johannes Virolainen.

Valtioneuvos Johannes Virolainen (1914–2000) tunnetaan etenkin sisäpoliittisesta roolistaan, mutta Virolaisesta elämäkerran kirjoittanut filosofian tohtori Kati Katajisto haluaa nostaa esille myös hänen rooliaan kansainvälisen politiikan kentillä.

Virolainen vaikutti muun muassa pitkään Parlamenttienvälisessä liitossa (IPU) ja toimi jonkin aikaa jopa sen presidenttinä.

IPU:ssa Virolainen oli Katajiston mukaan Neuvostoliiton hyödyllinen yhteiskumppani, mutta Suomessa Tehtaankadun suhtautuminen Virolaiseen oli syrjivää varsinkin vuoden 1968 maailmanpoliittisten tapahtumien jälkeen.

Sisäpolitiikassa Virolainen muistetaan varsinkin siirtokarjalaisten asuttamisesta, hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta, koulutuspoliittisista uudistuksista ja maatalousväen aseman puolustamisesta.

Vaikka Virolainen kunnioitti perinteisiä arvoja, hän oli Katajiston mukaan ajatuksiltaan liberaali. Virolainen ei myöskään ollut nurkkapatriootti, vaikka isänmaa hänelle tärkeä olikin.

Suomalaisten täytyi Virolaisen mielestä pitää yllä yhteyksiä niin itään kuin länteen.

– Virolainen piti tärkeänä kertoa maailmalle, että Suomi oli puolueeton länsimainen demokratia, Katajisto sanoo.

Kati Katajiston teos Verraton Virolainen (Otava) julkistettiin tänään.

Keskustelua aiheesta

Jopa tuhannen ihmisen pelätään saaneen surmansa Meksikon maanjäristyksessä

Kuva: Lehtikuva-AFP

Meksikossa lähes 150 ihmisen on vahvistettu kuolleen maata ravistelleessa voimakkaassa maanjäristyksessä, kertovat muun muassa CNN ja Guardian.

Kuolonuhreja löytyy todennäköisesti lisää pelastus- ja raivaustöiden edetessä.
Esimerkiksi venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan meksikolainen Milenio-televisiokanava kertoo jo 204 ihmisen kuolleen.

Meksikon hallituksen mukaan 21 lasta kuoli koulun romahdettua maanjäristyksen takia. Toistaiseksi ei ole tiedossa, sisältyvätkö surmansa saaneet lapset vahvistettuun uhrimäärään.

Guardianin mukaan Meksikon presidentti Enrique Pena Nieto on vieraillut romahtaneen koulun luona. Presidentti on sanonut 30 lapsen ja kahdeksan aikuisen olevan vielä kateissa.

Maanjäristyksessä ei tiettävästi ole ollut suomalaisuhreja, kertoo Suomen Meksikon-suurlähettiläs Roy Eriksson STT:lle. Matkustusilmoituksen Meksikoon on tehnyt Erikssonin mukaan 421 suomalaista. Heistä valtaosa on tavoitettu.

Paikallistuhojen laajuudesta ei ole vielä tarkkaa kuvaa. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus USGS arvioi, että maanjäristys on todennäköisesti voinut tappaa jopa tuhat ihmistä.

Tutkimuslaitoksen mukaan merkittävät ja laajat vahingot ovat järistyksen voimakkuuden perusteella todennäköiset. Vastaavat järistykset ovat aiemmin vaatineet vähintään kansallista ja mahdollisesti kansainvälistä reagointia, keskuksesta kerrotaan.

Suomen aikaa tiistai-iltana sattuneen järistyksen voimakkuus oli tutkimuskeskuksen mukaan 7,1. Järistyksen keskus oli Chiautla de Tapian kaupungin länsipuolella Pueblan osavaltiossa. Meksikossa oli järistyksen sattuessa iltapäivä.

Järistys näyttää aiheuttaneen myös tulivuorenpurkauksen, uutisoi Guardian. Pueblan osavaltiossa sijaitseva aktiivinen tulivuori Popocatepetl purkautui, lehti kertoo.

Tulivuoren rinteillä sijaitsevassa Atzitzihuacanissa kirkko romahti kesken messun, kertoo osavaltion kuvernööri Jose Antonio Gali. Romahduksessa sai kuvernöörin mukaan surmansa 15 ihmistä.