Tappouhkauksia saanut Hanna Huumonen: ”Positiivisen palautteen määrä on ollut moninkertainen”

Kuva: Jari Soini

Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ry aloitti loppiaisena kampanjan saadakseen MV-lehden ja Uberuutisten verkkosivuilla mainostavat yritykset poistamaan mainoksensa ”valheita, naisvihaa ja ulkomaalaisvihaa levittelevältä sivustolta”. Sonk kannustaa myös kansalaisia boikotoimaan sivustoilla mainostavia yrityksiä.

Kampanja on saanut paljon huomiota ja laajaa tukea muun muassa muilta poliittisilta nuoriso- ja opiskelijajärjestöiltä. Kampanja löi hynttyyt yhteen Facebookin Loppu MV-lehdelle -yhteisön kanssa, jolla on nyt jo lähes 10 000 kannattajaa.

Boikotti sai tulen alleen, kun Uudenmaan demarinaisten varapuheenjohtaja Anette Karlssonin blogikirjoitusta vääristeltiin MV-lehdessä, ja Karlsson sai niskaansa vihapostin ryöpyn.

– Näimme voiman, jolla lehti vaikuttaa valheillaan. Kuinka paljon eripuraa ja vastakkainasettelua se luo, ja miten se vahvistaa turvattomuuden tunnetta. Siksi päätimme ottaa kantaa ja varmistaa, että yritykset tietävät, millaisella sivulla he mainostavat, Sonkin puheenjohtaja Hanna Huumonen taustoittaa.

Kampanjasta kimpaantuneet ovat väittäneet Huumosen haluavan rajoittaa sananvapautta. Hän huomauttaa, että sananvapauden turvin hän saa esimerkiksi sanoa, ettei syö karkkia. Kun hän sanoo niin, se ei kuitenkaan tarkoita, että hän kieltäisi karkin syömisen muilta.

– Toki joku voi huomata siinä kohtaa, kun kerron asiasta, että karkki onkin aika epäterveellistä ja päättää, ettei hänkään enää syö karkkia. Mielipiteiden kertominen voi tietysti johtaa siihen, että jonain päivänä kukaan ei enää syö karkkia, mutta kenenkään ilmaisunvapautta tässä prosessissa ei ole loukattu, vaan päinvastoin on käytetty sitä.

Tämä on näköjään MV-lehden isänmaallisten suomalaisten miesten näkemys siitä, miten sananvapauttaan käyttäviä naisia tulee kohdella.

Huumosen mukaan viesti, joka kampanjalla halutaan lähettää, on, että Suomessa pitää voida luottaa mediaan ja siihen, ettei kukaan kiihota ihmisiä toista kansanryhmää vastaan.

Monet tahot pitävät MV-lehden uutisointia kansanryhmiä leimaavana ja harhaanjohtavana. Lehteä on kritisoitu siitä, ettei se noudata hyvää lehtimiestapaa. Mediajätit Sanoma ja Otavamedia ilmoittivat syksyllä selvittävänsä, onko MV-lehti syyllistynyt tekijänoikeusrikkomuksiin tai -rikoksiin.

Yle kertoi marraskuussa, että MV-lehti tienaisi mainonnalla arviolta jopa 35 000 euroa kuukaudessa. Boikotti on saanut mainostajia kaikkoamaan.

– Jos MV-lehti on totuuden asialla, eikä mainostuloilla ole merkitystä, minkä vuoksi lehti sitten hermostui kampanjastamme niin paljon, Huumonen kysyy.

Huumonen on joutunut rajun häirinnän, jopa tappouhkausten kohteeksi. Hän kertoo puhelimensa soivan koko ajan – vastaaja on täyttynyt läähätysviesteistä ja seksiehdotuksista. Hän joutui vaihtamaan puhelinnumeroaan.

– Tämä on näköjään MV-lehden isänmaallisten suomalaisten miesten näkemys siitä, miten sananvapauttaan käyttäviä naisia tulee kohdella, Huumonen huokaa.

– Positiivisen palautteen määrä on kuitenkin ollut niin moninkertainen, että se valaa uskoa siihen, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät halua, että tällaiset julkaisut johtavat ihmisiä harhaan ja lietsovat vihaa, hän jatkaa.

Hälytyskellojen pitäisi soida: Luottamus päättäjiin on matalalla

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Suomalaisilla on heikko luottamus päättäjiin, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Euroopan unionin päättäjiin luottaa erittäin tai melko paljon vain alle viidesosa suomalaisista (18%). Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin luottaa hiukan useampi, noin joka neljäs (26%). Kotikunnan päättäjiin puolestaan luottaa kolmannes (33%).

Edellisen kerran luottamusta oman kotikunnan päättäjiin selvitettiin vuonna 2013. Vertailu aiempaan ei kerro mittavasta muutoksesta.

Kokoomuksen kannattajat luottavat päättäjiin muita enemmän, perussuomalaisten tukijat taas muita vähemmän. Keskustan kannattajat luottavat muita enemmän oman maakunnan ja kotikunnan päättäjiin.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien epäluottamus kohdentuu voimakkaasti valtakunnan tason päätöksentekijöihin. Tämä selittyy sillä, että puolueet ovat oppositiossa.

Oman maakunnan päättäjiin luotetaan eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa luotetaan maakunnan päättäjiin keskimäärää vähemmän.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS. Viime joulukuussa järjestettyyn internetpaneeliin osallistui noin 4 300 vastaajaa.

Trumpilta vihjaileva tviitti demokraattien pj-valinnasta: ”En voisi olla onnellisempi”

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on onnitellut Twitterissä Tom Pereziä (kuvassa), jonka demokraattinen puolue valitsi lauantaina uudeksi puheenjohtajakseen. Trump kirjoitti tviitissään, ettei voisi olla onnellisempi Perezin puolesta. Samaan lauseeseen presidentti kuitenkin lisäsi, ettei voisi olla onnellisempi myöskään republikaaniseen puolueen puolesta.

Trump ei tarkentanut kommenttiaan, mutta republikaanisen puolueen mukaan Perezin valinta osoittaa, kuinka pahasti demokraattinen puolue on menettänyt kosketuksensa amerikkalaisiin.

55-vuotias Perez on entinen työministeri. Perezillä on latinotausta, sillä hänen vanhempansa ovat siirtolaisia Dominikaanisesta tasavallasta.

Perez keräsi toisella kierroksella 235 ääntä ja toinen ennakkosuosikki Keith Ellison 200 ääntä. Ellison on ensimmäinen Yhdysvaltain kongressiin valittu muslimi.

Pereziä kannattivat muun muassa entinen varapresidentti Joe Biden ja eräät muut entisen presidentin Barack Obaman hallinnon avainhenkilöt, jotka tukivat Hillary Clintonia demokraattien presidenttiehdokkaiden esivaalissa.

Ellisonin taakse oli ryhmittynyt muun muassa esivaaleissa Clintonille hävinnyt Bernie Sanders.

Kiemunki erotettiin perussuomalaisista: ”Ei ole muuta ulospääsyä”

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Perussuomalaisten puoluehallitus on erottanut Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin puolueesta. Asian vahvistaa STT:lle puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Erottamisesta päätettiin puoluehallituksen kokouksessa perjantaina.

Slunga-Poutsalo sanoo, ettei voi avata erottamisen syitä, koska puolueen jäsenyyteen liittyvät tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia. Hänen mukaansa perussuomalaiset on puolueena hyvin pitkämielinen, mutta nyt puoluehallitus totesi, että on ajauduttu tilanteeseen, josta ei ole muuta ulospääsyä.

Kiemunki on kansanedustaja Lea Mäkipään avustaja.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti lokakuussa 2016 syytteen Kiemunkia vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeus tuomitsi Kiemungille kirjoituksesta 30 päiväsakkoa.

Sipilä uhkuu voitonvarmuutta: ”Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupungistuminen on kiihtynyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, vaikka pääministeri on toistuvasti puolustanut koko maan asuttuna pitämistä. Viimeksi kymmenen suurinta kaupunkiseutua ovat kasvaneet Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä mitaten yhtä nopeasti Paavo Lipposen (sd.) pääministerikaudella 2000-luvun taitteessa. Aluetutkija Timo Aron laskelmasta voi tulkita, että taloustilanne vaikuttaa kaupungistumisen vauhtiin hallituspohjaa enemmän.

Sipilän mukaan kaupungistumisen vauhti riippuu työpaikkojen synnyttämisestä. Hän sanoo hallituksen panostaneen esimerkiksi tieverkkoon ja korjausrakentamiseen, jotka vaikuttavat kasvukeskusten ulkopuolella.

– Isot uutiset kasvukeskusten ulkopuolella ennakoivat toisenlaisesta kehityksestä, paljon on toisenlaista virtaa olemassa. Siinä löytyy luonnon tasapaino mihin työpaikat syntyvät, Sipilä sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.

Hän viittaa isoilla uutisilla biotuotetehtaisiin ja muihin tehdashankkeisiin. Sipilän mukaan kaupungistuminen on eurooppalainen ilmiö, jossa Suomi etenee valtavirrassa.

– Biotalouden hankkeet ovat hyvä esimerkki, että tekeminen hajautuu sinne missä luonnonvarat ovat. Se on tervettä hajauttamista, kun se lähtee luontaisista elinvoimatekijöistä, joita kullakin alueella on, Sipilä sanoo.

Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys.

Tällä hetkellä ihmiset muuttavat samalla keskustan vahvoilta kannatusalueilta kaupunkeihin, joissa Etelä-Suomessa keskusta on pieni puolue. Helsingissä ja Espoossa keskusta keräsi edellisissä vuoden 2012 kuntavaaleissa alle neljä prosenttia äänistä, Tampereella ja Vantaalla puolueen kannatus oli noin viisi prosenttia.

Sipilä uskoo keskustan kasvavan etelän kaupungeissa, mutta prosenttitavoitetta puolue ei ole huhtikuun kuntavaaleihin asettanut. Helsingissä puolue tavoittelee suurempaa kannatusta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla, joka vaihtaa pääkaupunkiin Ruokolahdelta.

– Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue. Keskusta edustaa yleispuolueena keskilinjaa, joka esimerkiksi Eurooppa-politiikassa näyttää tulevan Suomen linjaksi. Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys, Sipilä sanoo.

Sipilä uskoo, että kuntien määrä tulee vähenemään ”jonkin verran” vapaaehtoisten kuntaliitosten myötä. Sipilä välttää antamasta kuntapoliitikoille neuvoja esimerkiksi koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä, mutta puolustaa hallituksen linjaa. Hallitus on antanut kunnille vaihtoehdon esimerkiksi rajoittaa subjektiivista päivähoitoa ja kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

– Hallituksena olemme kuntien toivomuksena päättäneet antaa liikkumavaraa, ja haemme yhä liikkumavaraa muissa kysymyksissä, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa paras asiantuntemus on paikan päällä.

– Jos koulussa oppilasmäärä laskee eikä ole mahdollisuutta kaikkia kouluja pitää, luotan paikalliseen päätöksentekoon, Sipilä sanoo.

Sipilä sanoo tavanneensa esimerkiksi koulutuksesta tai elinkeinopolitiikasta kiinnostuneita ehdokkaita, jotka eivät ole aiemmin olleet ehdolla, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut valtuuston suurin asia. Nyt sote-uudistus vie kunnilta tämän vallan, mutta voi tuoda muista asioista kiinnostuneita mukaan politiikkaan.

STT–MIKKO ISOTALO

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Keskustelua aiheesta