Uutiset

Tarja Filatov: Häirintä on häpeällistä vallankäyttöä

Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander

–  Jokaisella ihmisellä on oikeus kehoonsa, koskemattomuuteen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Seksuaalinen häirintä on aina väärin. Sitä ei pidä hyväksyä eikä vähätellä, linjaa kansanedustaja Tarja Filatov.

Jokaisella meistä on vastuumme seksuaalisen häirinnän kitkemisessä. Vastuu on sitä suurempi mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme. Filatov painottaa, että erityinen vastuu vallanpitäjillä on suojata niitä, joiden on vaikkein pitää itse puoliaan.

Seksuaalisen häirinnän ydin on siinä, että se on tarkoituksellista, ei-toivottua ja yksipuolista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tarja Filatov muistuttaa, että häirinnällä ei ole tiettyä muotoa. Se voi olla sanallista tai sanatonta, fyysistä tai psyykkistä.

Kyse on myös vallankäytöstä

Hiljaisuuden muuri on murtumassa seksuaalisen häirinnän ympärillä. – Emme saa palata hiljaisuuteen nyt julkisuuteen nousseiden tarinoiden ja kampanjoiden jälkeen, vaan meidän on kasvatettava tietoisuutta, luotava keskustelulla rajoja ja löydettävä tehokkaampia välineitä ehkäistä ja puuttua häirintään.

Seksuaalisen häirinnän torjunta on vaikeaa, koska uhriksi joutumiseen liittyy häpeää. – Häpeä ei ole uhrin, vaan seksuaalisen häiritsijän häpeää, painottaa Tarja Filatov.

Laki kieltä yksiselitteisesti seksuaalisen häirinnän ja väkivallan. Tarja Filatov nostaa esiin myös mahdollisuuden vahvistaa lainsäädäntöä tältä osin. Hänen mukaansa esimerkiksi seksuaalinen ahdistelu –rikosta tulisi muuttaa siten, että sen piiriin kuuluu myös toistuva, sukupuolen perusteella halventava puhuttelu. – Nykylaki kieltää vain fyysiset teot. Raiskauksen tunnusmerkistöön voidaan lisätä suostumuksen puute, joka vahvistaa näyttöä. Samoin translakia tulee uudistaa, hän linjaa.

Hiljaisuuden muuri on murtumassa seksuaalisen häirinnän ympärillä.

– On myös mietittävä pitäisikö osassa syrjintärikoksia luoda mekanismi, jossa oikeuden hakeminen ei olisi yksin uhrin kontolla. Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimus kertoo, että Suomessa tunnetaan puutteellisesti tasa-arvo ja syrjntätoimijoita. Tämän perusteella voisi olettaa, että moni häirinnän uhri ei tunne reittiä, josta apua voi saada. Siksi tiedottamisella ja kampanjoilla on väliä, Filatov painottaa.

Työelämässä voidaan käyttää jo olemassa välineitä, esimerkisi tasa-arvosuunnitelmaa. Niiden yhteydessä häirintä voidaan ottaa puheeksi ja käydä yhdessä läpi pelisääntöjä, Filatov toteaa ja muistuttaa, että kehittämällä olemassa olevia tasa-arvo ja yhdenvertaisuusvälineitä voidaan ottaa monta askelta eteenpäin.

Koulussa yhdenvertaisuussuunnitelma voi toimia puuttumisen välineenä. Välineitä on jo nyt, kunhan osaamme ja haluamme käyttää niitä.

– Oleellisinta on, että uhrista ei tule kaksinkertaista uhria. Ensin seksuaalisen häirinnän ja sen jälkeen vähättelyn, syyllistämisen ja puuttumattomuuden uhri. Tarvitsemme enemmän keskustelua siitä, miten häirintä kytkeytyy alistamiseen, syrjintään ja väkivaltaan. Pienempi teko johtaa herkästi isompaan.

Kansanedustaja Tarja Filatov perää hyviä käytäntöjä häirinnän kitkemiseksi. Seksuaalisen häirinnän uhrin pitää tietää, kehen ja minne olla yhteydessä, kun häirintää tapahtuu. Aina näin ei ole.  – Tarvitsemme tietoa, mutta myös uusia matalan kynnyksen auttavia kanavia.

Näitä asioita Tarja Filatov olisi nostanut esiin eduskunnan tämänpäiväisessä ajankohtaiskeskustelussa, jos olisi saanut puheenvuoron. En saanut, mutta onneksi moni muu sai, Filatov toteaa.

 

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat