Presidentti Tarja Halonen on istunut uutistoimisto Reutersin eettisiä periaatteita valvovan yhtiön Thomson Reutersin hallituksessa vuodesta 2015. Hallitus puolustaa muun muassa ilmaisuvapautta.

Halonen sanoo seuranneensa huolestuneena jo edellisistä presidentinvaaleista lähtien, millä tavalla Trump on leimannut Reutersin ja monen muunkin kansainvälisen median uutiset valheellisiksi.

– Vaalit ovat menneet niin mielikuvituksellisiksi tällä kertaa, että pidän monen muun arvion tavoin sitä jo riskinä demokratialle. Täytyyhän ihmisillä olla jonkinnäköinen pohja sille maailmankuvalle, jonka perusteella he äänestävät, Halonen sanoo Demokraatin erikoishaastattelussa.

– Voi sanoa, että se on tasapuolisuutta, mutta ei se aina sitä ole, presidentti sanoo.

– Meillä olisi täysin ennenkuulumatonta, että esimerkiksi presidentinvaaleihin osallistuva sanoisi, että hyväksyn vain sellaisen vaalituloksen, jossa voitan. Se on suora tunnustus vaalivilpille.

Halonen vastaa pelkäävänsä, mitä tapahtuu, jos vaalitulos on täpärä. Trump on vältellyt sanomasta suoraan, että hyväksyy myös vaalitappion.

– Toivon kovasti, että tämä on vain uhoamista, että kuitenkin luotettaisiin maan selkeään perustuslakiin ja käytäntöön, jota ihmiset ovat käyttäneet vuosikymmeniä suhteellisen kiistattomasti.

Halonen sanoo, että Trumpin ajan perintö riippuu vaalituloksesta.

– Jos vaalitulos on sellainen, että hän tavalla tai toisella voittaa, minulle vahvistuu käsitys, että kaikkein äärimmäisimmätkin ilmiöt eivät mene hetkessä ohi. Että se on kestolaji päästä niistä eroon.

– Jos Biden voittaa ja lopputulos hyväksytään suhteellisen riidattomasti, silloin voimme sanoa, että demokratia pelasi tässäkin. Jos siitä tulee hyvin kiistanalainen, sitten voidaan sanoa, että demokratiassa näyttää olevan sellaisia kohtia, joita pitää vielä täsmentää, katsoa miten siitä saadaan selkeämpi heidän järjestelmässään.

Suomellekin vaalilla on väliä. Yhdysvallat on poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen jättiläinen.

– Totta kai sillä on maailmanpolitiikkaan suurta merkitystä ja myös siihen, minkälainen sääntöperäinen kansainvälinen politiikka tulee olemaan seuraavina vuosina ja minkälaisia ongelmia ja haasteita tulee olemaan YK:lla ja sen erityisjärjestöillä tai jopa maailman kauppajärjestöllä ja miten kehitys nähdään tässä näköpiirissä.

Halonen varoittaa liiallisesta kansallisesta itsekkyydestä.

– Kaikissa suurissa globaaleissa kysymyksissä ei ole olemassa yhtä planeettaa amerikkalaisille ja toista planeettaa meille muille.

Trumpin haastajan Bidenin Halonen tapasi vuonna 2011 Bidenin ollessa varapresidenttinä Suomen vierailulla. Halosen mielestä Bidenin vaikutti hyvässä mielessä perinteiseltä.

Lue presidentti Halosen erikoishaastattelu Demokraatin aikakauslehdestä 29.10.