Tarja Halonen: Oikeusvaltion arvo nousee?

Asioita, joita pidetään itsestään selvinä, ei aina osata arvostaa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat oikeusvaltio ja hyvä hallinto. Suomi muiden Pohjoismaiden tavoin sijoittuu kansainvälisessä vertailussa tämänkin asian suhteen erinomaisen hyvin. Se ei tietysti merkitse virheettömyyttä, mutta tämäkin taso on lähes saavuttamaton unelma jopa monessa eurooppalaisessa maassa.

Oikeusvaltion ja hyviä periaatteita noudattavan hallinnon rakentaminen on kestänyt meillä satoja vuosia. Hyvän hallinnon edellytys on kuitenkin paljon enemmän kuin vain korruption puuttuminen.

Hallinnon pitää olla tehokas ja tasapuolinen kansalaisia kohtaan. Hallinnon palvelujen hinta ei saa muodostua kansalaisille käytön esteeksi. Joissain maissa lapsen syntymätodistus on edellytyksenä kouluun pääsemiseksi. Luvan hinta voi olla köyhälle perheelle kohtuuton, tai todistuksen saamiseksi joutuu maksamaan ylimääräistä laitonta palvelumaksua – ilman virkamiehen voitelua kun paperi ei liiku pinossa.

Rehellisessäkin hallinnossa tapahtuu virheitä. Ihminen kun on erehtyväinen.

Korruptio on kuitenkin kelvoton keino toiminnan tehostamiseen. Lahjonnan käytön estäminen edellyttää ennen kaikkea päätöksenteon ja sen toimeenpanon avoimuutta. Monissa kehitysmaissa alempien virkamiesten palkat ovat niin surkean pieniä, että ne lisäävät houkutusta korruptioon.

Säällinen palkkaus ja tehokas veronkanto olisivat näissä tilanteissa hyvä uudistus. Miljoonaluokan korruptioon tehoavat sitten aivan toiset, kovemmat keinot.

***

Rehellisessäkin hallinnossa tapahtuu virheitä. Ihminen kun on erehtyväinen. Sen vuoksi sekä valtion että kuntienkin päätöksiin tulee olla mahdollisuus hakea korjausta.

Hallinnon julkisuutta koskeva laki tuli ensimmäisenä voimaan Ruotsissa jo 250 vuotta sitten. Koska Suomi oli silloin vielä Ruotsin osa, voimme jakaa tämän kunnian. Suomalaiset voivat olla toisestakin syystä ylpeitä. Painovapauden, samoin kuin hallinnon julkisuuden eteen teki erityisen paljon työtä Pohjanmaalta kotoisin oleva pappissäädyn edustaja Anders Chydenius.

Nyt voi tuntua uskomattomalta, että aluksi jopa säätyvaltiopäivien pöytäkirjojen julkistamista pidettiin vaarallisena. Kamppailu yhteiskunnan avoimuuden puolesta onkin ollut pitkä ja vaikea. Meidän kannattaa pitää huolta siitä myös kansainvälisissä järjestöissä ja vaikeissakin tilanteissa.

***

Olemme jatkuvasti uusien haasteiden edessä teknologian kehittyessä ja maailman menon muuttuessa yhä nopeammaksi ja globaalimmaksi. Asioiden julkisuus, painovapaus, nettitoiminta ja yleensä ihmisten oikeus oman mielipiteensä ilmaisuun ja sen mahdollisimman tehokkaaseen esilletuomiseen ovat tärkeitä asioita, mutta niitä joudutaan peilaamaan myös yksityisen ihmisen ja yhteiskunnan turvallisuutta vasten. Vapauden ja vastuun tulisi kulkea täälläkin käsi kädessä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat