Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti. info@presidenthalonen.fi

https://twitter.com/TarjaHalonen

Tarja Halonen: Oikeusvaltion arvo nousee?

Asioita, joita pidetään itsestään selvinä, ei aina osata arvostaa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat oikeusvaltio ja hyvä hallinto. Suomi muiden Pohjoismaiden tavoin sijoittuu kansainvälisessä vertailussa tämänkin asian suhteen erinomaisen hyvin. Se ei tietysti merkitse virheettömyyttä, mutta tämäkin taso on lähes saavuttamaton unelma jopa monessa eurooppalaisessa maassa.

Oikeusvaltion ja hyviä periaatteita noudattavan hallinnon rakentaminen on kestänyt meillä satoja vuosia. Hyvän hallinnon edellytys on kuitenkin paljon enemmän kuin vain korruption puuttuminen.

Hallinnon pitää olla tehokas ja tasapuolinen kansalaisia kohtaan. Hallinnon palvelujen hinta ei saa muodostua kansalaisille käytön esteeksi. Joissain maissa lapsen syntymätodistus on edellytyksenä kouluun pääsemiseksi. Luvan hinta voi olla köyhälle perheelle kohtuuton, tai todistuksen saamiseksi joutuu maksamaan ylimääräistä laitonta palvelumaksua – ilman virkamiehen voitelua kun paperi ei liiku pinossa.

Rehellisessäkin hallinnossa tapahtuu virheitä. Ihminen kun on erehtyväinen.

Korruptio on kuitenkin kelvoton keino toiminnan tehostamiseen. Lahjonnan käytön estäminen edellyttää ennen kaikkea päätöksenteon ja sen toimeenpanon avoimuutta. Monissa kehitysmaissa alempien virkamiesten palkat ovat niin surkean pieniä, että ne lisäävät houkutusta korruptioon.

Säällinen palkkaus ja tehokas veronkanto olisivat näissä tilanteissa hyvä uudistus. Miljoonaluokan korruptioon tehoavat sitten aivan toiset, kovemmat keinot.

***

Rehellisessäkin hallinnossa tapahtuu virheitä. Ihminen kun on erehtyväinen. Sen vuoksi sekä valtion että kuntienkin päätöksiin tulee olla mahdollisuus hakea korjausta.

Hallinnon julkisuutta koskeva laki tuli ensimmäisenä voimaan Ruotsissa jo 250 vuotta sitten. Koska Suomi oli silloin vielä Ruotsin osa, voimme jakaa tämän kunnian. Suomalaiset voivat olla toisestakin syystä ylpeitä. Painovapauden, samoin kuin hallinnon julkisuuden eteen teki erityisen paljon työtä Pohjanmaalta kotoisin oleva pappissäädyn edustaja Anders Chydenius.

Nyt voi tuntua uskomattomalta, että aluksi jopa säätyvaltiopäivien pöytäkirjojen julkistamista pidettiin vaarallisena. Kamppailu yhteiskunnan avoimuuden puolesta onkin ollut pitkä ja vaikea. Meidän kannattaa pitää huolta siitä myös kansainvälisissä järjestöissä ja vaikeissakin tilanteissa.

***

Olemme jatkuvasti uusien haasteiden edessä teknologian kehittyessä ja maailman menon muuttuessa yhä nopeammaksi ja globaalimmaksi. Asioiden julkisuus, painovapaus, nettitoiminta ja yleensä ihmisten oikeus oman mielipiteensä ilmaisuun ja sen mahdollisimman tehokkaaseen esilletuomiseen ovat tärkeitä asioita, mutta niitä joudutaan peilaamaan myös yksityisen ihmisen ja yhteiskunnan turvallisuutta vasten. Vapauden ja vastuun tulisi kulkea täälläkin käsi kädessä.

https://twitter.com/TarjaHalonen TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti. info@presidenthalonen.fi

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Sote tulee Hanna Tainio
Sote tulee Hanna Tainio

Demariristeilyllä innostettiin väkeä kyselemään sotesta – Haataiselta vakava viesti hallitukselle

– Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. Haatainen puhui asiasta SDP:n kuntavaaliristeilyllä tänään.

– Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa, totesi Haatainen demareiden risteilyllä lauantaina M/S Baltic Queenillä.

– Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

– Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Risteilyn aloittaneella demareiden soteristeilyllä puhuivat myös Hanna Tainio ja Anneli Kiljunen. Tainio kävi läpi osin järkyttäviäkin sotenumeroita, kuntavero esimerkiksi laskee 7,5 prosenttiin, mutta vastaavasti muut verot nousevat. Päärooliin nousevat ulkomaille valuvat soterahat ja veroparatiisit.

Anneli Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt on tyystin unohdettu koko uudistuksesta.

Sote tulee Hanna Tainio Sote tulee Hanna Tainio

Kolumni

Eduskunta

lks 20160827 LKS 20151118 Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen eduskunnan täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Hyssälän Kela-paikalle tunkua – hakijoiden joukossa Paivi Räsänen ja VM:n budjettipäällikkö

Kelan pääjohtajan paikkaa tavoittelee 20 hakijaa.

Joukossa ovat muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, Kelan johtaja, kokoomustaustainen Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Paikkaa hakevat myös sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelasta, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä professori Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Muita hakijoita ovat diplomi-insinööri Asko Eerola, diplomi-insinööri Karo Halme, proviisori Tapio Heilala, sosiaalityöntekijä Markku Kekäläinen, lääketieteen lisensiaatti Heikki Kenttä, järjestösihteeri Reima Kultalahti, toimistosihteeri Mikko Naakka, henkilöstöjohtaja Arja Salin, työterveyslääkäri Samu Suominen, chef engineer Jarkko Taavela ja merkonomi Erja Tennilä.

Hakuaika tehtävään päättyi vuorokauden vaihtuessa.

Kelalle haetaan uutta pääjohtajaa Liisa Hyssälän jäädessä paikalta eläkkeelle vuodenvaihteessa.

lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN Eduskunta

lks 20160827 LKS 20151118 Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen eduskunnan täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kolumni

SDP:n Taavitsainen: Saavatko munuaissyöpää sairastavat parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ?

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on huolissaan munuaissyöpää sairastavien potilaiden yhdenvertaisesta ja hyvästä hoidosta eri puolella Suomea.

Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille.

Taavitsainen kysyy, saako jokainen munuaissyöpään sairastunut parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ja mitä ministeri aikoo tehdä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu kalliiden lääkehoitojen osalta kaikkialla Suomessa.

Hän muistuttaa, että munuaissyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 1000 ihmistä. Täsmälääkkeet ovat kuitenkin kalliita, mutta tällä hetkellä Kela-korvattavia,  yleensä ylemmän erityskorvausluokan mukaisesti sataprosenttisesti lääkkeen hinnasta. Näin jokainen potilas on pystynyt hankkimaan lääkkeensä, mikä on turvannut potilaiden lääkehoidon yhdenvertaisuuden.

— Tutkimus ja lääkehoito edistyvät nykyään nopeasti. Uusien kalliiden lääkkeiden saatavuus potilaille on sairaalakohtaista. Jos lääkehoito tehdään tiputuksena sairaalassa, sen kustannukset jäävät sairaalan suoritettavaksi. Sairaaloihin kohdistuu painetta priorisoida lääkkeiden saajia, mikä on erittäin huolestuttava kehityssuunta potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta, Taavitsainen sanoo.

— Kansalaisille vakuutetaan, että ketään hoitoa tarvitsevaa ei jätetä hoitamatta. Munuaissyöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat kuitenkin hyvin huolestuneita sairaaloiden priorisointipaineiden vaikutuksista lääkehoidon saatavuuteen, Taavitsainen kertoo.

– Jos myös sairaalassa annettavien lääkkeiden osalta myönnettäisiin Kela-korvauksen tapainen korvaus, vähentäisi se vakavasti sairaiden potilaiden huolta heille elintärkeästä hoidosta. Potilas voisi luottaa siihen, että sairaala tekee hoitolinjauksen ilman kustannuskysymysarviointia ja jokainen potilas saisi yhtä hyvän hoidon, Taavitsainen ehdottaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

“Terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu”

Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

— Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin, kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa.

— Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

— Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Kolumni

Kovaa puhetta ex-ministeriltä Suomen yrittäjille: “Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla”

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo kannanotossa, että ilman niin sanottua kilpailukykysopimusta ja kolmikantakonseptin uuspaluuta syksy olisi näyttäytynyt työmarkkinoiden suurena epävarmuutena, ilmapiirin kiristymisenä ja lisäleikkausuhkina. Hänen mukaansa kiky-venettä ei pidä heiluttaa.

— Kilpailukykysopimuksen arvo on sen sisällössä, mutta myös siinä, että sopimuspolitiikan tekemisen perusrakenteita ei murrettu. Tällainen poliittinen pyrkimys näkyi erityisesti kokoomuksen supermarkkinaedustajien toiveissa ja tutuksi vuosikymmenten aikana tulleissa Suomen yrittäjien linjauksissa.

— Se mikä SY:n politiikassa on Jussi Järventauksen ajoista muuttunut, on tapa tuoda pyrkimyksiä esille. Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla, että meitä ei kuunneltu.

Suomen yrittäjiä johtaa nyt Mikael Pentikäinen.

Ihalaisen mukaan budjettiriiheen valmistautuvan hallituksen kannattaa vaalia luottamukseen rakentuvaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

— Työttömyyteen suunnattujen varojen saamista työllisyys ja koulutuspolitiikan aktiivisen käyttöön löytyy varmasti myös yhteisiä näkemyksiä, joiden eteen SDP on tehnyt lukuisia esityksiä mm. Rinteen malli.

Ihalainen sanoo myös, että on hyvä, että työministeri Jari Lindström (p.s) on tarttunut SDP:n esitykseen 60 vuotta täyttäneiden, yli viisi vuotta työttömänä olleiden henkilöiden pääsystä eläketuen piiriin. Sen sijaa”nyt ei ole tarve eikä perusteita” tehdä uusia leikkauksia työttömyysturvaan eikä heikentää työlainsäädäntöä.

Ihalaisen mukaan taloudellisen kasvun ajuriksi Suomessa pitää aikaansaada kaikille työpaikoille ulottuva kansallinen tuottavuuden nostamisohjelma.