Erovuorossa oleva korealainen pääsihteeri Ban Ki-Moon on toiminut melkoisella menestyksellä kaksi kautta. Hän ei ole ollut edeltäjänsä Kofi Annanin kaltainen voimakkaan karismaattinen johtaja, mutta hiljaisella tyylillään hän esikuntineen on luotsannut vuosituhattavoitteet turvallisesti satamaan ja saanut YK:n jäsenmaat hyväksymään kestävän kehityksen tavoitteet sisältävän Agenda 2030:n ja ilmastosopimuksen. Tämä pääsihteeri näyttää olevan myös tosissaan naisten nostamiseksi tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa.

YK:n naisjärjestö teki pari vuotta sitten oivallisen aloitteen miesten tuen saamiseksi sukupuolten väliselle tasa-arvolle HeforShe-kamppanjan avulla. Toimikuntaan valittiin 10 henkilöä liike-elämästä, 10 tiedemaailmasta ja 10 valtioiden tai hallitusten päämiestä, joista yksi on Sauli Niinistö. Suomi isännöi YK:n yleiskokouksen avajaisviikon yhteydessä New Yorkin Modernin taiteen museossa (MoMa) suuren yleisötilaisuuden kampanjan tueksi. Tilaisuus onnistui hienosti ja presidentti Niinistö sai siinä sivussa myös Suomelle hyvää mainosta.

Naiset ja tytöt olivat viikon aikana monella tavoin esillä. Omalta osaltani sain päätökseen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vahvistamaan pyrkineen työryhmän. Työn jatkoksi perustettiin kaksi uutta työryhmää: Every Woman Every Child -aloitetta luotsaava ohjausryhmä pääsihteerin suoraan alaisuuteen sekä maailman terveys järjestön WHO:n ja YK:n Ihmisoikeusvaltuutetun yhdessä nimittämä työryhmä pohtimaan samaa asiaa ihmisoikeusnäkökulmasta. Olen molempien puheenjohtajistossa.

Perheväkivalta sekä naisten turvattomuus aseellisissa konflikteissa ja luonnonkatastrofeissa oli monessa esillä. Pakolaisteema yleensä ja jälleen kerran naiset ja tytöt oli keskeisenä teemana suurissa sivutapahtumissa. Saattaa olla, että naisten aseman parantaminen lyö leimansa myös pääsihteerin valintaan. Naisehdokkailla olisi nyt aika hyvä tilaisuus tulla valituksi. Toisena kriteerinä on ollut aluerotaation vuoksi ehdokkaan tuleminen Itä-Euroopasta, josta ei ole tullut koskaan YK:n pääsihteeriä. Toinen samanlainen alue länsiryhmän puolelta olisi Australia ja Uusi-Seelanti.

Pääsihteerin valinta on aina vähän mystinen juttu. Turvaneuvoston pysyvistä jäsenmaista ei valita pääsihteeriä, mutta vastoin näiden vakinaisten jäsenten hyväksyntää ei tie myöskään aukene. Uusien ehdokkaiden ilmestyminen vielä kesken valintaprosessin on ihan mahdollisia, mutta he sopisivat kyllä huonosti vaadittuun aikaisempaa avoimempaan valintamenettelyyn.

Ihmeteltävän monta sosialidemokraattia tai lähinnä sinne kallellaan olevaa ehdokasta on esillä. Miten sitten käy, saadaan tietää viimeistään parin kuukauden sisällä.