Halonen vertasi Haaviston vääntöä ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen kanssa tilanteeseen, kun hän itse ulkoministerinä teetti selvityksiä jalkaväkimiinakiellosta, jonka Suomi saattoi voimaan vuonna 2012.

– Silloinkin oli diplomaatteja, joilla oli hyvin voimakas käsitys siitä, mikä on oikein ja mitä pitää tehdä. Siinä sitten vähän myöhästyttiin, Halonen sanoi.

Halosen mukaan hän tekisi edelleen saman päätöksen asiassa ja olisi vielä tiukempi, luottaen omiin tietolähteisiin siitä, että sopimus on tulossa. Suomi olisi voinut saada paremmat sopimusehdot, hän arvioi.

Halonen huomautti, että jos ministeri ei voi valmistuttaa päätöksiä virkamiesten vastahangan takia, käy lopulta niin, että virkamiehet päättävät poliittisesta linjasta, eivätkä ministerit, jotka ovat toiminnastaan vastuussa eduskunnalle.

– Osa minun ystävistäni kyseli sitä, että tälläkö Haaviston seuraavaa presidenttivaalikampanjaa koetetaan kammeta, Halonen sanoi.

YK puoltaa leirien tyhjentämistä vierasmaalaisista

Al-Holin leirin suomalaisista Halonen totesi, että Suomea sitovat lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset. Hän vetosi YK:n tutkimuskomission tuoreeseen kannanottoon, että vierasmaalaiset pitäisi palauttaa leireiltä kotimaihinsa. Ihmisten säilöminen leireillä kurjissa oloissa ei ole hyvä ratkaisu. Suomen kansalaisilla on oikeus palata Suomeen, ja mahdolliset turvatoimet voidaan sovittaa oikeusvaltion pelisääntöihin.

– Vähän ihmettelen, että mikä siinä nyt voi olla niin kauhean hankalaa.

Isis-vaimojen mahdollisia rikoksia tulee tutkia olemassa olevan lainsäädännön ja sopimusten mukaan. Mahdolliset tiukennukset terrorismilainsäädäntöön eivät vaikuta asiaan, koska lakeja ei voi tehdä taannehtivasti.

– Naimisissa oleminen ei ole vielä rikos, Halonen huomautti.