Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Tarkastuslautakuntakin Tampereen kaupungin taloudesta huolissaan

Esa Kanervan mukaan valtionosuusjärjestelmä kohtelee Tamperetta kaltoin.

Tampereen taloudellisesta tilanteesta on huolissaan myös kaupungin tarkastuslautakunta, jonka arviointikertomuksen kaupunginvaltuusto käsitteli kesäkuussa. Samalla se velvoitti kaupunginhallituksen ja lautakunnat reagoimaan arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Maanantaina oli sitten vuorossa kaupunginhallituksen vastaukset tarkastuslautakunnan esittämiin huomioihin.

Tampereen tilikauden tulos vuonna 2017 oli alijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Kaupungin tulot eivät ole riittäneet kattamaan vuosittaisia menoja.

Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Esa Kanerva (sd.) totesi, että kaupungin talous kyntää syvällä ja kuluvan tilikauden tuloksesta on tulossa ennätyksellisen alhainen.

– Taseessa riittää jonkin aikaa rahaa alijäämien kattamiseen, mutta pian narunpää tulee vetävän käteen.

– Suurin osa alijäämästä on kotikutoista, mutta on joitakin tekijöitä, mihin syyt ovat Tampereen kaupungista riippumattomia. Keskityn niiden ruotimiseen, ettei ihan kaikesta tarvitse ripotella tuhkaa päällemme, Kanerva jatkoi.

Verotulot polkeneet paikallaan

Kanervan mukaan niin sanottu efektiivinen veroaste on polkenut viimeiset kolme vuotta paikallaan. Yksinkertaistaen efektiivinen veroaste saadaan, kun kunnan veroprosentista vähennetään erilaisten vähennysten vaikutus verotuloihin.

Vuonna 2001 Tampereen tuloveroprosentti oli 17,25 ja efektiivinen eli todellinen tai vaikuttava veroaste 14,43 prosenttia. Vuonna 2010 edellinen luku oli 19 ja jälkimmäinen 14,81. Tänä vuonna vastaavat luvut ovat 19,75 ja 14,40. Todellinen veroaste on siis pudonnut, vaikka veroprosenttia on nostettu 2,5 prosenttiyksikköä. Kunnat maksavat maan hallitusten tekemät verokevennykset.

– Toiseksi Kuntaliiton ja verohallinnon ennusteet verotulojen kehityksestä menivät pahasti pieleen. Kuntaliitto ennusti koko maan tämän vuoden kunnallisverotilitykset 600 miljoonaksi euroksi, kun ne tulevat olemaan noin 390 miljoonaa euroa. Syy tältä osin ei ole talousjohtomme laskutaidottomuus, Kanerva sanoi.

Kilpailukykysopimuskin oli entisen pääluottamusmiehen mielestä kunnille kallis ratkaisu, koska niiltä jäi saamatta verotuloja ja valtionosuuksia.

– Yksi arvio liikkuu Tampereen osalta noin seitsemässä miljoonassa eurossa.

Ikärakenteellakin vaikutusta

– Valtionosuusjärjestelmäkin kohtelee Tamperetta kaltoin, sanoisin jopa käsittämättömän epäoikeudenmukaisesti. Suurista kaupungeista vain Helsinki sai vähemmän valtionosuuksia suhteessa tuloihinsa kuin Tampere, jolla osuus oli viime vuonna 17,90 prosenttia.

– Selittävä tekijä on Tampereen ikärakenne, koska meillä suurin ikäluokka on 24 -vuotiaat, muualla maassa 69 -vuotiaat. Valtionosuusjärjestelmään on saatava korjaus.

– Tampereelle muuttaa yli kolme tuhatta uutta asukasta joka vuosi. Se johtaa suureen investointitarpeeseen – uusia kouluja ja päiväkoteja on pakko rakentaa. Muuttoliikkeen mukana Tampereelle tulee myös paljon työttömiä. Tampereen työttömyysluvut ovat pysyneet muuta maata korkeimpana, ja se maksaa, Kanerva jatkoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE