Oppositiopuolueiden edustajat, kokoomuksen Mia Laiho ja perussuomalaisten Arja Juvonen, kritisoivat esitystä siitä, että korotukset jäävät pääministeri Antti Rinteen (sd.) lupaamasta sadasta eurosta. Lupaus on nimetty “vappusataseksi”, sillä Rinne lupasi sen vappupuheessaan viime vuonna. Nyt kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.

Rinne sanoi STT:lle, että hän tarkoitti tuolloin, että alle 1 400 euron eläkkeitä korotetaan sadalla eurolla useamman vuoden ohjelmalla, valtiontalouden niin salliessa.

– Tämä on edelleen voimassa oleva päätös. Nyt tulee ensimmäinen erä, hän sanoi ennen istuntoa.

Eläkkeiden nosto hyväksytään nuoremmissakin ikäpolvissa

STT:n haastattelemat hallituspuolueiden kansanedustajat pitivät korotuksia perusteltuina, vaikka samaan aikaan esimerkiksi työttömille ja opiskelijoille ei ole tulossa merkittäviä parannuksia etuuksiin.

– Kyllä tämä kohdennus on perusteltu, sanoi keskustan Eeva Kalli.

Hänestä on kuitenkin tärkeää, että myös muiden polttavimmassa tarpeessa olevien etuuksia korotetaan.

– Teemme muutkin etuusparannukset täsmätoimin. Niihin kuuluu muun muassa monilapsisten perheiden lapsilisien korotukset ja opintotuen huoltajakorotus.

Myös vihreiden Bella Forsgrénin mukaan pienimpien eläkkeiden nosto on perusteltua, mutta samaan aikaan pitäisi tehdä sellaista politikkaa, joka ottaa huomioon nuoret ja lapset.

– Pitkällä aikavälillä opintotukeen tulee saada korotusta, hän sanoo.

SDP:n Eveliina Heinäluoman mielestä korotus pieniin eläkkeisiin on tärkeää sukupolvien oikeudenmukaisuuden kannalta.

– Kaikki suurissa ikäluokissa eivät ole päässeet nauttimaan eläkekertymästä kuin vasta 23-vuotiaasta alkaen, vaikka ovat tyypillisesti menneet suoraan koulunpenkiltä työelämään 14–15-vuotiaina.

Kalli, Forsgrén ja Heinäluoma ovat itse syntyneet 80–90-luvuilla.

STT–Saila Kiuttu