”Tärkeätä, että jokainen poliitikko katsoo peiliin, kun puhuu näistä asioista” – Antti Rinne linjaa syysistuntokautta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n pheenjohtaja Antti Rinne syysistuntokauden avajaisistunnossa eduskunnassa.

Kansanedustajien syyskausi alkoi tänään remontoidussa Eduskuntatalossa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne linjasi Demokraatille, mitkä ovat kauden keskeisimpiä kysymyksiä sosialidemokraateille.

– Kansalaisten kannalta aivan keskeiset asiat ovat turvallisuus ja budjetti, Rinne painottaa.

Turvallisuudesta hän toteaa, että niin keskustelussa kuin päätöksissä on pidettävä huoli siitä, että viranomaisilla on riittävästi resursseja – oli kyse poliisista, suojelupoliisista, rajavartiolaitoksesta tai tuomioistuimista.

– Oleellista on myöskin muistaa se, että eriarvoisuus ja osattomuuden tunne, ovat syitä, joista väkivalta kumpuaa. Meidän omassa yhteiskunnassamme on paljon tekijöitä, jotka lisäävät eriarvoisuuden ja osattomuuden kokemusta.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg arvioi hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa, että syrjäytyneet suomalaiset ovat suurin turvallisuusuhka. Rinteen mukaan se on aika oivallisesti sanottu.

– Kyllä se, että on työpaikka tai että on osin työkykyinen sekä se, että kokee oikeudenmukaiseksi yhteiskunnan toimet, jos jää työttömäksi, sairastuu tai jää eläkkeelle, ovat ihan perusasioita. Ne pitää olla kunnossa, jottei osattomuuden tunne leviä, Rinne selventää.

– Näissä asioissa hallituksen politiikkaa on koko ajan ollut sitä, että viedään pois heikoimmassa asemassa olevilta ja annetaan veronkevennysten kautta niille, joilla on jo ennestään on paljon. Näihin asioihin haluamme muutosta. Meillä on selkeä vaihtoehto, Rinne sanoo vaihtoehtobudjettiin viitaten.

Oppivelvollisuusikä halutaan 18 vuoteen.

Antti Rinne nostaa esiin myös perheiden tilanteen. Jopa keskituloisilla on haastavaa.

– Päivähoitomaksut ovat niin korkeita ja lasten harrastusmaksut. Perheiden yhteinen aika jää aika vähäiseksi.

SDP:n ajamia lääkkeitä tilanteeseen ovat joustava koulupäivä ja päivähoitomaksujen poistaminen.

Rinne huolehtii myös siitä, että monet toisella asteella olevat keskeyttävät koulunsa sen takia, että perheillä ei ole varaa maksaa opetusmateriaalia.

– Sen takia me olemme esittäneet sitä, että oppivelvollisuusikää nostettaisiin 18 vuoteen. Sillä on kahtalaiset vaikutukset. Toisaalta heidät, jotka nyt tippuvat peruskoulun jälkeen, saataisiin pysymään pitempään opiskelun piirissä. Lisäksi oppivelvollisuus tarkoittaa myöskin oikeuksia eli välineiden pitää olla ilmaisia.

Tiedustelulaki tullee eduskuntaan vasta ensi vuonna.

Keskeisimpiä eduskunnan syyskauden kysymyksiä on myös tiedustelulain säätäminen. Turun puukotukset tuo kiirettä asiaan.

Antti Rinne kertoo, että hänen tämänhetkisen käsityksensä mukaan hallituksen esitys tulisi eduskuntaan ensi vuoden puolella. Helsingin Sanomien mukaan puhuttaisiin helmikuusta.

– Olen ymmärtänyt, että lainsäädännön arviointineuvosto haluaa tarkastaa kaikkien kolmen lain sisällön ja se on viikkojen prosessi. Lisäksi asia olisi tulossa arviointineuvostoon vasta loppuvuonna.

Rinne ei vielä tässä vaiheessa ota kantaa, miten SDP suhtautuu lain edistämiseen nopeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

– Kun se on eduskuntakäsittelyssä, arvioimme sisällön kautta, onko se tasapainossa perusoikeuksien ja tiedustelun tarpeiden näkökulmasta ja onko siinä riittävästi valvontaa. Meidän täytyy tietää täällä eduskunnassa se, mitä tiedustellaan, millä tavalla tiedustellaan ja miten se vaikuttaa suomalaiseen avoimeen yhteiskuntaan.

Viime päivinä Suomessa ovat puhuttaneet Jyväskylän tapahtumat. Jyväskylän vastaanottokeskuksessa vastustettiin poliisien toimittamaa pakkopalautusta mielenosoituksella. Tilanne kärjistyi.

Rinne muistuttaa asiallisen keskustelun merkityksestä.

– Tässä tilanteessa on myöskin tärkeätä se, että jokainen poliitikko katsoo peiliin, kun puhuu näistä asioista. Viha synnyttää aina vihaa. Sen takia on tärkeätä keskustella arvokkaasti, analyyttisesti. Voi olla kriittinenkin mutta toisiaan kunnioittaen. Ne ovat tärkeitä periaatteita.

Keskustelua aiheesta

”Uhkasakkoja kunnille, jos lapsen oikeuksia ei kunnioiteta” – Li Andersson vaatii lisää käsiä lastensuojeluun

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on tänään aloittanut kansanedustajien allekirjoituksien keräämisen lakialoitteeseen lastensuojelun sosiaalityön mitoituksesta.

Lastensuojelun resurssit vaikuttavat tuhansien suomalaislasten oikeuksien suojeluun. Viimeistään henkilökunnan voimakkaiden hätähuutojen jälkeen pitäisi olla jokaiselle selvää, että lastensuojeluun tarvitaan lisää henkilökuntaa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

– Se edellyttää sekä velvoittavia mitoituksia lainsäädäntöön että henkilöstötarpeen huomioimista koulutuspolitiikassa.

Lakialoitteen mukaan lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan vain niin monta lasta, joiden osalta hän suoriutuu lastensuojelulakiin ja muuhun lainsäädäntöön sisältyvistä velvoitteista. Lapsen asiasta vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi kuitenkin olla vastuullaan enintään 30 lasta. 

Lapsen oikeuksista pitää välittää joka päivä.

Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa julkaisi lasten oikeuksien päivänä 20.11.2017 vetoomuksen nostaakseen esiin työhönsä ja lasten oikeuksien toteutumiseen liittyviä epäkohtia. Vetoomuksen taustalla on sosiaalityöntekijöiden vakava huoli lasten ja nuorten heitteillejätöstä lastensuojelun kroonisen aliresurssoinnin takia.

Kaikki poliitikot ovat huolissaan lastensuojelusta kun ilmenee rajuja epäkohtia, kuten lapsen oikeuden loukkauksia tai jopa kuolemantapauksia, Andersson toteaa.

– Lapsen oikeuksista pitää kuitenkin välittää joka päivä, eli silloin kun laaditaan talousarvioita ja päätetään sosiaalityön rahoituksesta. Kannatan uhkasakkoja kunnille, jos ne eivät kunnioita lapsen oikeuksia ja turvaa lastensuojelun resursseja.

Useissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä voi olla 40, 60 tai jopa 80 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tilanne on hankala, sillä palveluiden asiakkaana on lapsia, joiden tilanteet ovat vakavasti vaarantuneita ja turvattomia.

Antti Rinne Lännen Medialle: ”Keskituloiset perheet putoavat varhaiskasvatusmaksujen ansiosta lähelle köyhyysrajaa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskituloiset perheet putoavat varhaiskasvatusmaksujen ansiosta lähelle köyhyysrajaa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa Lännen Median haastattelussa.

– Se on tärkeätä sanoa ääneen.

Rinne korostaa haastattelussa päivähoitomaksujen olevan keskeinen lapsiperheiden köyhyyttä tuottava ongelma.

– Yli 14 000 euron nettosäästö kolmessa vuodessa on valtava summa perheelle. Esitämme, että maksuton varhaiskasvatus rinnastetaan perusopetukseen perustuslain tasolla. Varhaiskasvatus olisi hyvä kirjata perustuslakiin, Rinne sanoo Lännen Medialle.

Yli 14 000 euron nettosäästön Rinne  pohjaa esimerkkitapaukseensa, jossa perheen molemmat huoltajat ansaitsevat bruttona 2 500 euroa kuukaudessa. Mikäli perheellä on kaksi samaan aikaan päivähoidossa olevaa pientä lasta, perheellä hupenee varhaiskasvatusmaksuihin 4 862 euroa 11 kuukauden aikana. Kolmessa vuodessa summaksi kertyy 14 586 euroa.

Summaa voidaan pitää suurena, kun esimerkkiperheen bruttotulot samalta ajalta ovat 180 000 euroa. Esimerkkilaskelma on tehty Lahden kaupungin laskurilla.

SDP esittääkin varhaiskasvatusmaksujen poistamista.

SDP esittääkin viime viikoilla julkaisemassaan vaihtoehtobudjetissa varhaiskasvatusmaksujen poistamista. Puolueen esityksessä poistamiseen on varattu 100 miljoonaa euroa. Rinne kuitenkin huomauttaa vielä, että varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen siirtyminen edellyttäisi tulevina vuosina 200 miljoonan euron vuotuista panostusta.

Hänen mukaansa puolue on tähän valmis, mikäli pääsee hallitukseen, Lännen Median haastattelusta selviää.

Puolueen laatimassa toimenpideohjelmassa lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi toisena keskeisenä keinona on oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen vaikuttaisi perheiden talouteen poistamalla lukion ja ammattikoulujen oppimateriaalien kustannukset.

 

Hallitus painii kasvupalvelulain kanssa – keskustan ja kokoomuksen kompromissi ei kelvannut sinisille

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Neuvotteluihn osallistunut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

STT:n tietojen mukaan keskusta ja kokoomus ovat päässeet yhteisymmärrykseen kasvupalvelulain päälinjauksista, mutta siniset ei ole hyväksynyt ratkaisua.

Maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki siirtää työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille.

Keskustan ja kokoomuksen kompromissin mukaan kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Uudellemaalle hallitus on jo aiemmin luvannut erillisratkaisun, jonka mukaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu saa olla pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä maakunnan sijaan.

Keskustan ja kokoomuksen ratkaisussa kaikissa maakunnissa kunnat voisivat halutessaan muodostaa kuntayhtymän, jolla olisi järjestämisvastuu kasvupalveluista. Ehtona olisi, että ainakin suurin osa maakunnan kunnista olisi mukana kuntayhtymässä.

Vaatii uuden lausuntokierroksen.

Myös muut suuret kaupungit ovat vaatineet pääkaupunkiseudun mallin kaltaisia erillisratkaisuja, joita kokoomus on kannattanut.

Hallituksessa on pohdittu myös erillisratkaisun antamista muutamalle kaupungille, mutta perustuslakiasiantuntijat ovat varoittaneet ratkaisusta, jonka perusteita olisi ollut vaikea ujuttaa perustuslakivaliokunnan seulasta läpi.

Hallituksen on ollut määrä lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta lähetys voi venyä sovun etsinnän pitkittyessä. Uusi lausuntokierros tarvitaan, jos esitys muuttuu ratkaisevasti.

Kasvupalvelulaista ovat neuvotelleet elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja työministeri Jari Lindström (sin.).

Lintilä esittelee asiaa hallituksen reformiministeriryhmälle torstaina, mutta ratkaisua ryhmästä ei odoteta.

Jos ministerikolmikko ei löydä ratkaisua, asia voi siirtyä ”trion” eli hallituspuolueiden puheenjohtajien ratkaistavaksi.

Mikko Isotalo–STT

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

”10-vuotias hyväksikäytetty ei voinut ymmärtää mitä hänelle tapahtuu” – mies jätettiin tuomiotta, koska tyttö ei sanonut ”ei”

Kuva: Thinkstock
Kuka suojelee lapsia, kun oikeuslaitoskaan ei tee sitä?

Lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen ihmettelee hovioikeuden päätöstä, jossa 23-vuotias mies jätettiin tuomitsematta törkeästä raiskauksesta, vaikka tämä oli yhdynnässä 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Uhrin edustaja vaati miehelle raiskaustuomiota sillä perusteella, että tämä käytti hyväksi avutonta tilaa. Hovioikeuden mielestä kymmenvuotias ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla kykenemätön muodostamaan tahtoaan. Mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen.

Professori Tamminen kertoo, että kymmenvuotiaiden kehitysaste vaihtelee, mutta sellaista yleistystä ei voi tehdä, että kymmenvuotiaan pitäisi kyetä tällaisessa tilanteessa toimimaan.

– Sanoisin niin, että jos lapsi ei ole vielä puberteettikehityksessä huomattavankin pitkällä, lapsi ei voi millään tavalla tietää, mitä hänelle mahdollisesti tapahtuu tällaisessa tilanteessa, Tamminen sanoo.

Syyttäjä ymmärtää hovin päätöksen

Jutun syyttäjä Leena Koivuniemi toteaa, että hän lähti syyttämään miestä törkeästä raiskauksesta vain sillä perusteella, että tämä olisi käyttänyt väkivaltaa teon toteuttamiseksi. Tästä hovioikeus ei löytänyt näyttöä. Hän ei ajanut syytettä raiskausrikoksesta sillä perusteella, että kymmenvuotias ei olisi kykenevä muodostamaan tahtoaan tilanteessa. Näin ollen hän ei myöskään aio hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– Onhan se totta, että lapsi on avuton, ei siitä mihinkään päästä. Mutta siitä on lapsen osalta oma säännös, tässä tapauksessa lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, josta mies tuomittiin. Minun mielestäni samalla perusteella ei ole järkeä lähteä syyttämään kahdesta rikoksesta.

Siinä mielessä, kun hovi hylkäsi uhrin edustajan esittämän rangaistusvaatimuksen avuttoman tilan perusteella, Koivuniemi ymmärtää hovin päätöstä.

– Mielestäni lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sitä, että tätä käytettäisiin silloin kun avuttomuuden perusteena on pelkästään nuoruus. Lain perustelut ja esityöt eivät viittaa siihen suuntaan, Koivuniemi sanoo.

Rikosoikeuden professori: Tarvittaessa lakia pitää muuttaa

Päätöstä oudoksuu myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Niin hovioikeus kuin käräjäoikeuskin on nojannut lain esitöihin vahvasti. Siellähän ei esimerkkinä ole tätä ikää mainittu. Itse kyllä painottaisin edelleen enemmän sitä pykälässä olevaa määritelmää siitä, että henkilö on kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Kyllä minä katsoisin, että kymmenvuotias on kykenemätön ilmaisemaan tahtonsa.

Hänen mukaansa tapaus olisi syytä katsoa vielä korkeimmassa oikeudessa.

– Valitusluvan hakemiselle olisi ihan hyvät perusteet. Voi kysyä, että ymmärtääkö kymmenenvuotias, että mistä on kysymys ja mitä on tapahtumassa. Onko siinä eroa, onko nukkuva, humalainen tai vammainen, kun puhutaan kymmenvuotiaasta?, Tolvanen kysyy.

Hänen mukaansa tarvittaessa lakia pitää muuttaa, vaikka mies tuomittiinkin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilta-Sanomien mukaan kansanedustaja Leena Meri (ps.) oli jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen jättänyt lakialoitteen, jotta tällaisista rikoksista tulisi jatkossa tuomio törkeästä raiskauksesta. Lehden mukaan lakialoite on tällä hetkellä lakivaliokunnassa.

– Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöllähän suojellaan lapsen terveyttä ja tämän raiskauspykälän suojelema oikeushyvä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tässä jää kokonaan punnitsematta tämä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, Tolvanen sanoo.

 

Olle-Pekka Paajanen, STT

 

Keskustelua aiheesta