Lukijaristeily2017

Tarkka uutisnenä toi Timo Vainiolle Mustemaalari-palkinnon

Turkulainen toimittaja Timo Vainio on saanut vuoden 2016 Mustemaalari-palkinnon. Suomen sosialidemokraattinen sanomalehtimiesliitto SSSL ry jakaa palkinnon joka toinen vuosi. Se myönnetään viestinnän piirissä tehdystä elämäntyöstä tai muista erityisistä viestinnällisistä ansioista.

Timo Vainio aloitti toimittajana 1971 tamperelaisen Kansan Lehden palveluksessa. Hän siirtyi vuonna 1978 Turun Päivälehteen. Oman piirilehden lakattua ilmestymästä journalistin ura jatkui nykyisin Demokraattina ilmestyvän SDP:n pää-äänenkannattajan palveluksessa toukokuuhun 2014 saakka, jolloin Vainio jäi eläkkeelle.

Vainio osallistui niin paikallisten kuin valtakunnallisten uutisten tekemiseen. Uutisnenä ja työtarmo eivät kärsineet lukuisista muutoksista, jotka koettelivat sosialidemokraattista lehdistöä ja Vainionkin uran loppuvuosikymmeniä.

Mustemaalari-palkinto jaetaan Kansan sivistysrahaston Sosialidemokraattisten lehtimiesten ja tiedotustyöntekijäin rahastosta. Sen arvo on 2 000 euroa.  Aiemmin tunnustuspalkinto on myönnetty toimittaja Hilppa Kimpanpäälle (2014), päätoimittaja Heikki Piskoselle (2012), toimittaja Annakati Mattilalle (2010) ja toimittaja Pentti Välimaalle (2008).

Palkinto luovutettiin Vainiolle viikonvaihteessa pidetyssä SSSL:n liittokokouksessa. Liiton puheenjohtajana jatkaa toimittaja Jukka Halonen.

Koko kaupungin kirkonkellot saattavat Koiviston viimeistä matkaa – jopa 100 000 ihmistä mukana surusaatossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentti Mauno Koivisto siunataan Helsingin tuomiokirkossa.

Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus alkaa kello 13 Helsingin tuomiokirkossa. Tilaisuuteen on kutsuttu yli 500 vierasta. Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen.

Tilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla. Tämän jälkeen tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esittää Taneli Kuusiston säveltämän virren Suomalainen rukous, jonka teksti on Uuno Kailaan kirjoittama isänmaallinen ja uskonnollinen runo.

Siunaustilaisuudessa esiintyy myös oopperalaulaja Jorma Hynninen, joka esittää Veteraanin iltahuudon yhdessä kuoron ja Kaartin soittokunnan kanssa. Laulu on kunnianosoitus talvi- ja jatkosodan veteraaneille, joihin lukeutuu myös Koivisto. Hän oli viimeinen elossa ollut Suomen presidentti, jolla oli omakohtaista sotakokemusta. Koivisto palveli rintamalla jatkosodassa.

Muistopuheen pitää presidentti Sauli Niinistö. Siunaustilaisuus päättyy Finlandia-hymniin ja Narvan marssiin.
Koiviston arkkua kantavat kirkossa kenraalit ja amiraalit. Arkun edessä kulkee Puolustusvoimain ylin johto.
Kaikkien kirkkojen kellot saattavat Koivistoa

Ratsupoliisien vetämä surusaatto lähtee siunaustilaisuuden jälkeen autosaattueena pitkin ydinkeskustan katuja kirkolta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta kohti Hietaniemen hautausmaata. Saatto pysähtyy pisimmäksi ajaksi Presidentinlinnan eteen, jossa Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kunniajoukkueet suorittavat kunnianosoitukset entiselle ylipäällikölle.

Kaikki Helsingin luterilaiset, katoliset ja ortodoksiset kirkot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Kun saatto saapuu Hietaniemen hautausmaalle, kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset Helsingissä 7. syyskuuta 1986. Kuvassa edessä tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto takanaan Suomen hallituksen ministereitä. Tänään elämänkaari sulkeutuu. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

 

Poliisi odottaa kymmeniätuhansia, jopa sataatuhatta ihmistä kadunvarsille osoittamaan kunnioitustaan edesmenneelle presidentille. Parhaita paikkoja seurata tilaisuutta ovat Senaatintori ja tuomiokirkon portaat ja saaton pysähdyspaikat, joita ovat Presidentinlinnan lisäksi Valtioneuvoston linna ja Suomen Pankki. Myös Mannerheimin patsaan ympäristössä ja Hietaniemen hautausmaan sisääntuloalueella on hyvä näkyvyys.
Surusaaton vuoksi suljetaan tiettyjä keskustan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä iltapäivällä noin kello 14:n ja 16:n välillä. Poliisi toivoo, että autoilua vältetään Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Arkkua hautausmaalla kantavat entiset adjutantit

Koivisto haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin, ja arkunkantajina hautausmaalla ovat hänen entiset adjutanttinsa. Koiviston hautapaikka on alueella, jolle on haudattu valtiollisia merkkihenkilöitä, kuten entisiä presidenttejä. Lähistöllä ovat presidenttien Urho Kekkonen ja Risto Ryti haudat. Hautaan laskuun osallistuu vain pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Muistotilaisuus järjestetään kutsuvieraille Säätytalossa.

Koivisto kuoli 93-vuotiaana Helsingissä 12. päivänä toukokuuta. Hän oli järjestyksessä Suomen yhdeksäs presidentti vuosina 1982–1994. Ennen presidenttiyttään Koivisto toimi muun muassa pääministerinä ja valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana.

Valtioneuvoston kanslia suosittaa suruliputusta koko maahan aamukahdeksasta iltayhdeksään. Liput nostetaan kokosalkoon muistotilaisuuden päättymisen jälkeen.

Yleisöllä on mahdollisuus osallistua myös tuomiokirkon siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti turvatarkastuksineen tapahtuu sivuovista kello 11.30 alkaen. Poliisi muistuttaa, että kirkkoon ei voi viedä kantamuksia. Siunaustilaisuuden ääni välitetään kaiuttimien kautta ulos kirkon edustalle.

Yleisradio lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä sekä televisiossa, Areenassa että radiossa.
Mimma Lehtovaara

Surusaaton seuraajilta odotetaan kunnioittavaa käytöstä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentti Mauno Koivisto siunataan Helsingin tuomiorkirkossa.

Presidentti Mauno Koiviston surusaattoa seuraamaan tulevilta kansalaisilta toivotaan korrektia ja kunnioittavaa käytöstä, kuten hautajaisissa yleensäkin, sanoo valtioneuvoston viestintäpäällikkö Päivi Paasikoski.

Tapakouluttaja Helena Valosen mukaan kunnioittava käytös on ennen kaikkea sitä, että surusaattuetta seurataan rauhassa ja hiljaa eikä huudella mitään. Kun muistosaatto menee ohi, miehet ottavat lakin pois päästä ja hiljentyvät, Valonen sanoo.

– Ja jos haluaa, voi tehdä vielä pienen kunnioittavan kumarruksen. Se on ikään kuin vahvistus itselle ja kiitos Koivistolle, että hän on ollut presidenttinä, Valonen sanoo.

Tuomiokirkkoon menevien kansalaisten on suljettava kännykät. Kuvia ei saa ottaa siunaustilaisuuden aikana.

– Matkan varrelta ihmiset varmasti haluavat ottaa kuvia, ja se on ihan ok. Se on tätä päivää, Paasikoski sanoo.

Valonen painottaa, että ihmiset tulevat siunaustilaisuuteen hiljentymään.

– Siunaustilaisuudessa rauhoitutaan ja omassa päässä tehdään sitä muistotehtävää. Se on ikään kuin parantumisprosessi. Siksi kaikki ylimääräinen pitää ottaa pois eli kaikki kuvausvälineet ja kännykät, hän sanoo.

Kirkossa yleisön pukukoodi on tumma, mieluiten musta. Kutsuvieraiden protokolla on tiukempi kuin tavallisten kansalaisten.

– Yleinen käytäntö on, että naisilla on musta hihallinen jakkupuku, leninki, mustat sukkahousut, umpinaiset mustat avokkaat. Hattu on suositeltava, mutta ei pakollinen, ohjeistaa ulkoministeriön protokolla heitä, jotka käyvät laskemassa seppeleet etukäteen.

Kutsuvierasmiehille sovelias asu on musta puku, valkoinen paita, taskuliina ja musta solmio.

Koivisto haudataan helatorstaina 25. huhtikuuta Hietaniemen hautausmaalle. Siunaustilaisuus pidetään Helsingin Tuomiokirkossa, ja sinne voi saapua kuka tahansa. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti.

Surusaattoa voi seurata ympäri Helsingin keskustaa. Se kulkee Tuomiokirkosta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta Hietaniemeen.

STT–SANNA NIKULA, VIIVI SALMINEN

Posti julkaisee surumerkin presidentti Koiviston muistoksi

Kuva: posti

Posti kunnioittaa presidentti Mauno Koiviston muistoa julkaisemalla surumerkin 9. kesäkuuta. Sinisävyisessä postimerkissä on kuvituksena Koiviston kuva ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi ketjuineen. Lisäksi merkissä on Koiviston nimikirjoitus ja synnyin- ja kuolinvuosi.

Arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä. Merkkejä painetaan miljoona kappaletta. Surumerkin on suunnitellut Timo Berry. Merkissä käytetyt valokuvat on ottanut Kari Santala.

Postimerkki saa seurakseen ensipäivänkuoren ja -leiman. Kuoressa on presidentti Koiviston vaakuna, jonka yläpuolella tekstit ”in memoriam” ja ”valtakunnan parhaaksi”. Vaakunan alapuolella on Koiviston synnyin- ja kuolinpäivä, nimikirjoitus ja teksti ”presidentti – presidenten”.

Postimerkkiarkit ovat tilattavissa Postin verkkokaupassa.

Presidentti Koivisto on ikuistettu postimerkkiin myös vuosina 1983 ja 1993.

Edellisen kerran Suomessa on julkaistu surumerkki presidentti Urho Kekkosen muistoksi vuonna 1986. Surumerkein on kunnioitettu myös juoksija Paavo Nurmen, säveltäjä Jean Sibeliuksen sekä presidenttien P.E. Svinhufvudin ja Kyösti Kallion muistoa.

Keskustelua aiheesta

Outo käänne tilastoissa – työttömyys lisääntyi edellisvuodesta, käynnissä kuitenkin positiivinen kehitys työmarkkinoilla

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Työttömyys nousi huhtikuussa hiukan viime vuoteen verrattuna. Huhtikuun työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 10,2 prosenttia, kun se vuoden 2016 huhtikuussa oli 9,8 prosenttia.

Työttömiä oli viime kuussa yhteensä 279 000 eli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Samaan aikaan myös työllisyysaste on noussut hieman. Tämä johtuu siitä, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä on vähentynyt. Työvoiman ulkopuolella oli tämän vuoden huhtikuussa 1 387 000 ihmistä eli 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vaikka työttömien määrä on tilastojen valossa kääntynyt pieneen nousuun, käänne itse asiassa kertoo positiivisesta muutoksesta työmarkkinoilla, sanoo neuvotteleva virkamies Petri Syvänen työ- ja elinkeinoministeriöstä STT:lle.

– On aktivoiduttu hakemaan töitä. Ajatellaan, että mahdollisuus työnsaamiseen olisi parempi kuin aikaisemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriön omista tilastoista löytyy myös selvästi positiivinen uutinen työttömyydestä. Pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa reilut 109 000. Laskua viime vuoteen oli lähes 12 000.

Tutkimus: Kirjoilla ja televisioilla yhä vankka asema lasten median käytössä

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Televisiolla ja lukemisella on yhä vahva rooli lasten median käytössä, selviää Sanoman teettämästä Yippee 2017 -tutkimuksesta.

Lapset ja nuoret käyttävät hyvin monipuolisesti eri medioita. Median käyttö vaihtelee kellonajan ja lapsen iän mukaan.

Alle kahdeksanvuotiailla lapsilla televisio on aamun ja aamupäivän eniten käytetty media. Päivällä ja iltapäivällä eniten käytetään erilaisia videopalveluja, ja illalla luetaan kirjoja. Sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt selvästi ja on vilkkaimmillaan aamuisin.

Lähes kolmasosa 3–16-vuotiaista kertoi lukevansa kirjoja tai sarjakuvia iltaisin ennen nukkumaanmenoa. 8–12-vuotiaista lähes 60 prosenttia lukee päivällä sarjakuvalehtiä ja -kirjoja.

– Kyselytutkimuksessa näkyy, että televisio ja lukeminen ovat lapsiperheiden yhteistä tekemistä etenkin iltaisin. Päivällä mediankäyttö keskittyy erilaisiin videopalveluihin ja muuhun liikkuvaan kuvaan, Sanoma Median kuluttajaymmärryksestä vastaava johtaja Caroline Lilius kertoo.

Kantar TNS:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi yli tuhat 3–16-vuotiasta lasta helmi-maaliskuussa. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein.