”Tarkoitus on herättää keskustelua” – Tampere-ryhmä tarttui SDP:n periaateohjelmaan

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Kaisa Penny ja Pentti Hämäläinen keskustelivat periaateohjelmasta lauantain piirikokouksessa Tampereella.

Tamperelaisten puolueaktiivien ryhmä on tehnyt oman ehdotuksensa SDP:n periaateohjelman uudistamisen pohjaksi. Se on reaktio keväällä kommentoitavaksi tulleen periaateohjelman keskusteluasiakirjan aineistoon. Tampere-ryhmän ehdotus on julkaistu luettavaksi Hakametsän sosialidemokraattien blogiin.

– Ajatuksemme oli, että se olisi ollut jäsenistön luettavissa samassa yhteydessä, kun periaateohjelmaluonnos lähti kenttäkäsittelyyn. Tämä ei toteutunut, mutta kentältä tulleista mielenkiinnonilmaisuista ja pyynnöistä johtuen annamme sen nyt kentän käyttöön näin, Tampere-ryhmän puheenjohtaja Pentti Hämäläinen kertoo.

Tampereella periaateohjelmatyötä on tehty syksystä 2014 lähtien. Ryhmän jäsen ja myös SDP:n periaateohjelmavaltuuskuntaan kuuluva Seppo Tuovinen kertoo, että takana on viisitoista kokousta ja ryhmä on kuullut ulkopuolisia avustajia ja asiantuntijoita ohjelmaehdotusta tehdessään.

– Olemme puolueen periaatteista kiinnostunut joukko, joilla on samanlainen asian harrastus eli aatepolitiikka, Tuovinen kuvailee ryhmää.

Tuovisen mukaan tamperelaisten keskeinen tavoite on herättää tuiki tärkeää keskustelua puolueen linjasta ja periaatteista.

– Tarkoitus ei ole missään nimessä luoda eriseuraisuutta puolueessa, vaan herättää keskustelua. Se on tärkeää meille kaikille puolueen jäsenille, hän sanoo.

Historiasta tähän päivään

Tampere-ryhmässä mukana ollut Kaisa Penny kertoo, ettei keskusteluaineisto ollut ryhmän mielestä riittävän kattava. Yksi aineiston puutteista oli Pennyn mukaan historiattomuus.
– Koska periaateohjelmaa ei tehdä tyhjiössä, tarvitaan mielestämme yhteiskunnallista analyysia siitä, mitä yhteiskunta tällä hetkellä on ja miksi ja miten se on tällaiseksi muodostunut, Penny sanoo.

Hämäläinen korostaa, että Tampereella syntynyt asiakirja on kokonaisuus, joka rakentuu ”ideologisesti johdonmukaisella tavalla pohjoismaisen sosialidemokratian ja demokraattisen sosialismin ideologian pohjalle”.
– Sosialidemokraattinen liike on ollut keskeinen muotoilija pohjoismaiselle yhteiskuntamallille. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota pidetään maailmallakin tavoiteltavana esimerkkinä, Hämäläinen sanoo.

Tuiki tärkeä pohja toiminnalle

Pentti Hämäläinen ei panisi pahakseen, vaikka tamperelaisten ehdotus toimisi pohjana puoluekokoukselle jätettävän ehdotuksen viimeistelylle. Periaateohjelmatyötä Hämäläinen pitää kaikkineen erittäin tärkeänä asiana.

– Periaateohjelmalla voidaan osoittaa puolueväelle, minkälaista yhteiskuntaa ja minkälaisin menetelmin tämä poliittinen liike haluaa rakentaa ja miten se haluaa yhteiskuntaan vaikuttaa, hän sanoo.

Ilman periaateohjelmaa, joka on kenttäväen käsittelyssä yhteiseksi toimintaohjeeksi laadittu, on puolueen toiminta Hämäläisen mukaan enemmän tai vähemmän tilanteisiin reagoimista.

– Silloin poliittisen liikkeen toiminnasta ei tule johdonmukaista, eikä yhteiskunnan rakenteita uudistavaa, Hämäläinen summaa.

SDP:n Pirkanmaan piirikokouksessa lauantaina toivottiin laajasti, että paperi saataisiin laajasti jakeluun puoluekokousedustajille kautta maan.

Tampere-ryhmän asiakirja löytyy täältä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansa tuomitsi kunnallisvaaleissa Sipilän hallituksen politiikan

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman analysoi kuntavaalien tulosta Pirkanmaan demarien piirikokouksessa Valkeakoskella. Pöydän takana Harri Sandell ja Pekka Järvinen.

Pirkanmaan sosialidemokraattien kevätpiirikokouksessa Valkeakoskella viikonvaihteessa alustaneen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan kuntavaalien tulos merkitsi hallitukselle ja sen politiikalle kansan tuomiota. Siitäkin huolimatta, ettei se kanavoitunut yksinomaan demarien vaaleissa saaman kannatuksen kautta.

Lindtmanin mukaan kuntavaalien tulos oli selkeä viesti pääministeri Juha Sipilän hallitukselle. Kaikki hallituspuolueet hävisivät vaaleissa. Perussuomalaiset selkeimmin.

– Mutta myös Keskusta, vaikka keskustalaiset ovatkin onnistuneet vaikenemaan asiasta. Mielenkiintoinen, joskin vähälle huomiolle jäänyt, on Keskustan kokeneen parlamentaarikon Seppo Kääriäisen toteamus, että pääministeri Juha Sipilästä on kaikki ammennettu.

Lindtmanin mukaan Kokoomus selvisi ilman suurempaa vaalitappiota Helsingin pormestariehdokkaana olleen Jan Vapaavuoren suuren äänipotin avulla. Hänen mukaansa tämäkään ei silti peitä sitä tosiasiaa, että myös Kokoomus kärsi vaalitappion.

– Kokoomus on ollut pientä paussia lukuunottamatta vastuussa maan hallituksen politiikasta viimeiset 30 vuotta. On syytä huomata, että Kokoomuksella on suuri vastuu Suomen heikosta talouskehityksestä.

Oppositio voitti

Kun kuntavaalien tulos oli tappio ja siten selkeä viesti maan hallitukselle, se tarkoittaa, että oppositio voitti vaalit.

– Tyytymättömyys hallituksen politiikkaan ei kuitenkaan kanavoitinut SDP:n kautta. Ei vaikka SDP on vaalien mukaan maan kakkospuolue. Puolueen absoluuttinen äänimäärä kuntavaaleissa oli sama kuin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa ja 2015 eduskuntavaaleissa. Suhteellisen äänimäärän ratkaisee se, kuinka hyvin puolueet saavat äänestäjät, etenkin liikkuvat sellaiset, liikkeelle. Muut oppositiopuolueet onnistuivat meitä paremmin.

Vaalien tulos oli Lindtmanin mukaan hallituksen vastainen antijytky, joka kanavoitui erityisesti kaupungeissa pääasiassa vihreiden kautta.

SDP pärjäsi hyvin alueilla, joissa äänestäjien joukossa oli useammin eläkeläisiä, työttömiä ja yleensä vähävaraisia ihmisiä. Vihreät taas olivat vahvoilla varakkaan väestön asustamilla alueilla.

Valinnanvapaus Kokoomuksen laariin

Lindtman arvioi, että Kokoomus saattoi hyötyä Sote-keskustelusta vaaleissa. Puheet valinnanvapaudesta upposivat ihmisiin, vaikka Kokoomuksen lupaukset ovatkin rakennettu hiekalle.

– Tämä osoittaa, että politiikkaa tehdään mielikuvilla

Lindtmanin mukaan SDP ei onnistunut tavoittamaan nuoria aikuisia eikä liikkuvia äänestäjiä. Jatkossa asiaan kiinnitetään huomiota.

Lindtman kannusti nyt valituksi tulleita kunnan- ja kaupunginvaltuutettuja osallistumaan myös mahdollisiin maakuntavaaleihin. Varsinkin johtaviin kunnalisiin tehtäviin valittavia valtuutettuja tarvitaan vetureiksi maakuntavaaleihin. Hän huomautti myös siitä, että kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat vaalikelpoisia. Siten se koskee myös muitakin kuntien virkamiehiä.

Lindtmanin sanoi, että kun SDP nousi Pirkanmaan suurimmaksi puolueeksi, se antaa hyvät lähtökohdat paitsi tulevan maakuntahallinnon suunnitteluun myös hyviin asemiin mahdollisissa maakuntavaaleissa.

– Tarvitsemme toki uusia ehdokkaita myös vanhojen tekijöiden rinnalle.

Hallitus ei pääse tavoitteisiinsa

Kehysriihestä Lindtman totesi, ettei hallitus pääse tärkeimpiin tavoitteisiinsa eli työllisyysasteen kohottamiseen ja maan talouden kohentamiseen.

– Näin siksi, että hallitus niisti työllistämiseen tarkoitettuja määrärahoja muiden leikkausten lisäksi ja teki verokevennyksiä, joista ei ole ollut eikä ole mitään hyötyä talouskasvulle. Nyt tarvittaisiin toisenlaisia toimenpiteitä, jotta työllisyys saataisiin nousuun. Lisäksi koulutuksesta leikkaaminen olisi lopetettava ja lisättävä panoksia osaamiseen, Lindtman sanoi.

Keskustelua aiheesta

SDP panostaa suuriin kaupunkeihin

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Sanna Marin vetää SDP:n työryhmää, joka pohtii puolueen tulevaa kaupunkipolitiikkaa.

SDP terävöittää politiikkaansa suurissa kaupungeissa. Syynä kuntavaalien pienempiä maakuntakeskuksia ja haja-asutusalueita heikompi menestys kuntavaaleissa.

Valkeakoskella Pirkanmaan sosialidemokraattien piirikokouksessa puhunut SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi, ettei puolue tavoittanut kuntavaaleissa liikkuvia äänestäjiä, etenkään nuoria aikuisia. Nuorten ihmisten tavoittaminen on hänen mielestään sosialidemokraattien kohtalon kysymys.

Uusien kannattajien tavoittaminen liittyy pyrkimykseen saada johtavan puolueen asema oli sitten kyse työskentelystä oppositiossa tai hallituksessa. Lindtmanin mukaan tavoitetta ei saavuteta ilman kovaa ja ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä..

– Vaikka haemmekin uusia kannattajia, emme sano vanhoille: ei. Tietysti arvostamme nykyisiäkin kannattajiamme ja ajamme myös jatkossa heidän asioitaan, Lindtman vakuutti.

Marin vetovastuuseen

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan SDP uusii kaupunkipolitiikkaansa. Puolue käynnistää kasvukeskuksia ja yliopistokaupunkeja koskevan työn, joka vahvistaa SDP:n kannatuspohjaa näissä kaupungeissa. Projektin tehtävänä on tuottaa SDP:n visio, strategia ja toimenpideohjelma edellä kuvatun tavoitteen toteuttamiseksi.

Projekti käynnistyy välittömästi SDP:n varapuheenjohtajan Sanna Marinin johdolla. Projektiryhmä muodostetaan puoluetoimiston ja piirien sekä edellä tarkoitettujen kaupunkien kunnallisjärjestöjen yhteisen valmistelun pohjalta. Puoluehallitus, piirit ja kunnallisjärjestöt hyväksyvät kesän aikana toimenpideohjelman. Toteuttaminen käynnistyy asteittain.

Tavoitteena on käynnistää myös mahdollisten maakuntavaalien ehdokasasettelun valmistelu niin, että maakuntavaaleihin asetetaan kaikissa maakunnissa täydet ja puolueen kannatuksen maksimoivat listat. Pirkanmaalla se tarkoittaa 118 ehdokasta.

Samalla käynnistetään kussakin maakunnassa maakuntavaalien poliittisten sisältötavoitteiden valmistelu ja maakuntien keskisuuria kaupunkeja tukeva työ, jonka tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa SDP:n kannatuspohjaa näillä alueilla.

Keskustelua aiheesta

Valkeakoskella menee hyvin

Raskas teollisuus on kuihtunut Valkeakoskella.

Valkeakosken kaupunki isännöi viikonvaihteessa Pirkanmaan sosialidemokraattien piirikokousta 10 vuoden tauon jälkeen. ”Koskin” kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen kyseli mahdollisilta edellisen kokouksen osallistujilta, mitä heille oli jäänyt edellisestä tilaisuudesta mieleen. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän jatkoi:

– Itse muistan parhaiten sen, kun toiminnanjohtaja Harri Sandell kertoi, että Juice Leskinen on kuollut.

Muisteluiden jälkeen Järvinen kertoi kaupungin kuntavaalien tuloksesta, joka demarien kannalta oli hyvä. Itse asiassa, niin hyvä, että SDP:n ja Vasemmistoliiton enemmistö jäi yhden paikan päähän.

Järvisen mukaan Valkeakoski oli rakennemuutoksen kourissa aina vuoteen 2008 asti. Vanha teollisuus hävisi, ja asukasmäärä putosi.

– Raskaan teollisuuden työpaikat putosivat viidesosaan verrattuna 1990-luvun tilanteeseen. Sen jälkeen keskisuuri teollisuus on kasvanut ja luonut uusia työpaikkoja.

Tampereella käy ”koskilaisia” töissä tuhatkunta ihmistä. Saman verran tamperelaisia Valkeakoskella.

Muutos kera asuntomessujen

Valkeakosken käänne parempaan ajoittuu Järvisen mukaan asuntomessujen aikaan. Vanhan teollisuuden hävittyä, ”rahakaan” ei enää haissut.

Toki muun muassa nykyisen Akaan Viialassa ja Toijalassa asuneet ja asuvat olivat ja ovat huomanneet kaupungin kauneuden ja kohtuullisen hyvät palvelut. Oli ja on kiva ajaa Akaasta asioimaan Valkeakoskelle. Valkeakoskelle myös Tampere menettää asukkaita.

Asuntomessujen siivittämä rakentaminen jatkuu. Nostureita näkyy taivaanrannalla, ja ne myös liikkuvat. Kallein omakotitalo maksaa ”Koskissa” Järvisen mukaan tällä hetkellä 2,5 miljoonaa euroa.

Vanhat rintamamiestalot maksavat kunnosta riippuen molemmin puolin 100 000 euroa. Ja niitä kaupunginhallituksen puheenjohtajan mukaan riittää.

Järvisen mukaan Valkeakoskikin elää symbioosissa Tampereen kanssa muutoinkin kuin työpaikkojen suhteen.

– Vanha 3-tie on meille hyvä yhteys Tampereelle ja takaisin. Vaikka elämme tietyllä tavalla Tampereen varassa, meillä on hyvä palveluvarustus aluesairaaloineen ja etenkin sivistyspalveluineen. Koulutuksen suhteen olemme onnistuneet Hämeen ammattikorkeakoulun ja etenkin ammattioppilaitoksemme suhteen, Järvinen sanoi.

Keskustelua aiheesta

Teknologiateollisuus moittii Pirkanmaan lakkosuunnitelmia

Viisi pirkanmaalaista ammattiosastoa on ilmoittanut julkisuudessa laajoista vuorokauden mittaisista lakoista, joiden on määrä alkaa torstaina kello 22.00.

– Lakot ovat äärimmäisen huonosti harkittuja ja aiheuttavat vakavaa haittaa yrityksille. Työpaikoilla on tärkeä keskittyä tuotannon pyörittämiseen eikä laittaa kapuloita orastavan kasvun rattaisiin.

– Lakkoja on perusteltu julkisuudessa yleispoliittisilla syillä, joten siinä tapauksessa työehtosopimusten työrauhavelvoite ei niitä juridisesti estä. Työrauhan järkkyminen olisi kuitenkin valtava pettymys yrityksille, sillä monissa yrityksissä pyörät on saatu juuri pyörimään pitkän taantuman jälkeen. Lakot vaikeuttavat toimituksia ja aiheuttavat mainehaittaa sekä yrityksille että Suomelle, muistuttaa Teknologiateollisuuden neuvottelupäällikkö Pekka Kärkkäinen.

– Toivottavasti järki voittaa ja ammattiosastot peruvat suunnitelmansa pikaisesti. Myös ammattiliittojen on tehtävä kaikkensa työrauhan turvaamiseksi. Lakkoja suunnittelevat ammattiosastot kuuluvat Metallityöväen liittoon ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliittoon. Niiden pitää vedota omiin jäseniinsä vastuun puolesta. Yrityksille aiheutuva haitta on menetys myös työntekijöille ja koko kansantaloudelle, Kärkkäinen tähdentää.

Kärkkäinen muistuttaa suurella vaivalla synnytetystä kilpailukykysopimuksesta, jonka keskeisenä tavoitteena on sulattaa vienti pitkään jatkuneesta kohmeesta. Nyt teollisuuden oma työväki on aiheuttamassa hallaa sopimuksen voimassa ollessa.

– Poliittinen lakko olisi sikälikin erikoinen, että vain reilu viikko sitten työntekijöitä ja työnantajia edustavat vientiliitot julkistivat yhteiset tavoitteet hallituksen puoliväliriiheen. Tavoitteita oli julkistamassa järjestöjen ylin johto, Kärkkäinen huomauttaa.

Lauri Lyly haluaa saada vahvan enemmistön Tampereen pormestariohjelman taakse

Tampereen demarien pormestariehdokkaan Lauri Lylyn lempiurheiluseurat ovat Ilves, Classic ja Vehmaisten Urheilijat eli VehU.

Keskiviikkona Tampereen demarien pormestariehdokkaaksi valittu Lauri Lyly alkaa vetämään niin sanottuja pormestarineuvotteluja. Hallitusneuvottelujen paikallisessa vastineessa haetaan Lylyn johdolla parasta mahdollista koalitiota toteuttamaan myöhemmin laadittavaa pormestariohjelmaa.

Uuden valtuuston suurin puolue SDP on lähettänyt valtuustoryhmille kysymykset, joihin vastauksia odotetaan keskiviikkoon 19.4. mennessä. Tämän jälkeen alkavat Lylyn vetämät neuvottelut jokaisen valtuustoryhmän kanssa. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous on 12.6., jolloin valitaan pormestari, apulaispormestari ja jäsenet toimielimiin.

– SDP hakee neuvottelujen aikana vahvaa enemmistöä, jonka kesken voidaan tehdä pormestariohjelma valtuustokaudeksi. Isoja kysymyksiä ovat, mitä asioita painotetaan seuraavan neljän vuoden aikana ja mitä halutaan saada aikaiseksi, Lyly sanoo.

Ryhmille lähetetyt kysymykset koskevat muun muassa työllisyyden parantamista, kaupungin taloutta, palvelurakennetta, liikenteen kehittämistä ja asuntotuotantoa. Lisäksi jokaiselta ryhmältä tiedustellaan niiden omia kynnyskysymyksiä.

– Minulle neuvottelujen vetäjänä on hyvin tärkeää, että pormestariohjelma saa taakseen vahvan tuen valtuustossa ja että ohjelmalla on vaikuttavuutta, Lyly sanoo.

Tampereen työttömyys on hämmästyttävän suuri

Omassa vaalikampanjassaan Lyly nosti voimallisesti esille työllisyyden. Lylyn mielestä on haettava vastauksia muun muassa kysymykseen, mitä Tampereen kaupungin olisi tehtävä työllisyyden parantamiseksi.

– Kovaa vauhtia kasvavaksi kaupungiksi Tampereen työttömyysprosentti on hämmästyttävän korkea. Tampere voi kaupunkina tehdä hyvin paljon vaikuttaakseen työpaikkojen syntymiseen, uusien yritysten syntymiseen ja yritysten muuttamiseen Tampereelle.

– Työllisyys ei kuitenkaan parane pelkästään puhumalla ja toivomalla, vaan meidän on ryhdyttävä monipuolisiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Tampereella tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, monipuolisia liikenneyhteyksiä kaupungin sisällä ja Tampereelta ulospäin sekä luonnollisesti laadukkaita työllistymistä ja yrityksiä tukevia palveluita, Lyly sanoo.

Uusien työpaikkojen syntymisen ohella Lylylle hyvin tärkeä asia on laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen aina korkeakoulututkintoihin asti. Hän nostaakin keskiöön tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi hyvän ja monipuolisen koulutuksen suuren merkityksen sekä tätä kautta osaamisen lisäämisen.

Kaikista on pidettävä huolta, kaikki on pidettävä matkassa. Lylyn ajatukset eivät liiku ainoastaan pitkäaikaistyöttömissä, vaan Tampereen kaupungin on huolehdittava jokaisesta asukkaasta vauvasta vaariin.

Uusiin päätöksiin pitää keskittyä, ei puhumiseen jo tehdyistä

Tämän valtuustokauden merkittäviä päätöksiä olivat Rantatunnelin rakentaminen ja raitiotiestä päättäminen sekä töiden aloittaminen. Vaalikampanjan aikana eräät valtuutetut vaativat jo käynnistyneiden ratikkatöiden lopettamista.

Lyly ei tällaista toimintaa ymmärrä.

– Päätös on tehty ja työt jo aloitettu. Ei ole järkevää pohtia ja vaatia jo tehtyjen päätösten purkamista, vaan nyt on jokaisen valtuutetun keskityttävä tekemään uusi päätöksiä, joilla edistetään Tampereen sekä tamperelaisten elinvoimaa ja parannetaan työllisyyttä, Lyly sanoo.

Lyly on 64-vuotias ja tähän seikkaan muutamat henkilöt ovat kiinnittäneet huomionsa. Miten itse koet ikäsi?

– Iällä ei ole väliä vaan sillä, millaista sisältöä politiikassa on ja millaista politiikkaa henkilö tekee. Minun vahva tarkoitukseni ja haluni on tehdä dynaamista ja nuorekasta politiikkaa, jossa katsotaan eteenpäin, Lyly sanoo.

Sähköliiton ja SAK:n entinen puheenjohtaja Lari Lyly valittiin ensikertalaisena Tampereen kaupunginvaltuuston valtaisalla äänimäärällä. Äänimäärä 3 575 oli kolmanneksi suurin ja miehen edellä olivatkin vain SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin ja nykyinen pormestari, kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen.

– Saamani iso äänimäärä on pysähdyttävä juttu. Kun poikani soitti ennakkoäänien julkistamisen jälkeen, en voinut uskoa sitä äänimäärää todeksi.

Vaikka Lyly onkin uusi tekijä tamperelaisessa kuntapolitiikassa, ei hän kuitenkaan ole ensikertalainen. Asuessaan Loviisassa ennen Tampereelle muuttoa Lyly oli kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen vuosina 1984-1988 ja kahteen otteeseen Loviisan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi