Kolumni

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Tarpeettomalle maakuntahallinnolle rakennetaan itseisarvoa – Sote jäi sivuosaan

Kolmen viimeisimmän hallituksemme työlistalla on ollut tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena ns. sote.  Viime syksynä ilouutisena kerrottiin, että asiassa on vihdoin päästy ratkaisuun.

Samalla kerrottiin myös aluehallinnon uudistuksesta, maakuntahallinnon perustamisesta. Sopimus oli täyttänyt kokoomuksen vaatiman valinnanvapauden terveydenhuoltoon ja keskustan ikiaikaisen haaveen maakuntahallinnosta. Perussuomalaisille riitti, että sopimus syntyi, sisällöstä viis.

Laaja paketti vaatii toteutusvaiheen ratkaisuja lukemattomille yksityiskohdille. Niitä sekä mm. avoimeksi jäänyttä rahoitusjärjestelmää jäätiin odottamaan. Valmistelutyö jatkui. Siinä on nyt keskeisimmäksi asiaksi noussut aluehallinnon järjestely.

Maakuntien lukumääräksi tuli 18, joista kolme on todettu alun alkaen väkiluvultaan ja voimavaroiltaan liian pieniksi vastaamaan sote-tarpeita. Kepun vallankäytön tarpeita se tyydytti, kuten tilaustyölle sopiikin. Sote-alueiden määräksi vahvistettiin 15. Laajan asiantuntijajoukon mielestä 12 aluetta olisi vastannut parhaiten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita.

Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus.

Päätetty mikä päätetty, maakuntahallinnon turvaaminen nousi kiireisimmäksi tehtäväksi. Ongelmia on odotetusti syntynyt maakuntien roolista suhteessa kuntiin. Mikä olisi kuntien asema sen jälkeen, kun sote-alueet alkavat toimia ja vievät kuntien tehtävistä, varoista ja henkilöstöstä leijonan osan. Maakunnatkaan eivät voi jäädä tehtävittä. Ylemmänasteisena itsehallinnon tasona se on sovitettava yhteen kunnallis-hallinnon kanssa.

Entä miten maakuntahallinto sovitetaan yhteen pääkaupunkiseudun yhtenäisen kehittämisen kannalta välttämättömään ns. metropolialueen muodostamiseen? Kitkaa ja vaikeuksia syntyy joka puolella. Maakunnille haalittavien tehtävien luetteloinnissakin tarvittiin erityisasiantuntemusta, jotta kupla saisi jotakin materiaalista sisältöä.

Maakuntahallintoa ei tarvita sen enempää sote-uudistuksen toteuttamiseen kuin muunkaan aluehallinnon vahvistamiseen. Aluehallintovirastoja ei sen enempää kuin ely-keskuksiakaan ole aikomus lopettaa. Mihin tätä kaikkea hallinnoimista tarvitaan? Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus. Keskustapuolueelle, ehkä koko hallituksellekin tärkeintä on, että maakuntahallinto on olemassa.

Hallitus puhuu säästöjen välttämättömyydestä – aivan erityisesti turhan hallinnon karsimisesta. Maakuntahallinto on näihin tavoitteisiin nähden päinvastainen hanke: lisää hallintoportaita, byrokratiaa ja kustannuksia.

Täytyy yhtyä varapuhemies Risikon, entisen sosiaaliministerin ihmettelyyn: ”Mihinkäs unohtui itse pääasia, sote-uudistus.” Sen suuret vaikutukset alan henkilöstöön, laitosvarantoon ja rahoitusjärjestelmään vaatii vielä syvällistä, vuosia kestävää selvitystyötä. Hallintohimmeleiden kanssa pelaaminen on tietenkin rattoisaa. Tärkeimmän asian suhteen se kuitenkin on vain ajan ja rahan haaskausta.

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri. Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Sote tulee Hanna Tainio
Sote tulee Hanna Tainio

Demariristeilyllä innostettiin väkeä kyselemään sotesta – Haataiselta vakava viesti hallitukselle

– Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. Haatainen puhui asiasta SDP:n kuntavaaliristeilyllä tänään.

– Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa, totesi Haatainen demareiden risteilyllä lauantaina M/S Baltic Queenillä.

– Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

– Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Risteilyn aloittaneella demareiden soteristeilyllä puhuivat myös Hanna Tainio ja Anneli Kiljunen. Tainio kävi läpi osin järkyttäviäkin sotenumeroita, kuntavero esimerkiksi laskee 7,5 prosenttiin, mutta vastaavasti muut verot nousevat. Päärooliin nousevat ulkomaille valuvat soterahat ja veroparatiisit.

Anneli Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt on tyystin unohdettu koko uudistuksesta.

Sote tulee Hanna Tainio Sote tulee Hanna Tainio

Kolumni

Eduskunta

lks 20160827 LKS 20151118 Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen eduskunnan täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Hyssälän Kela-paikalle tunkua – hakijoiden joukossa Paivi Räsänen ja VM:n budjettipäällikkö

Kelan pääjohtajan paikkaa tavoittelee 20 hakijaa.

Joukossa ovat muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, Kelan johtaja, kokoomustaustainen Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Paikkaa hakevat myös sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelasta, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä professori Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Muita hakijoita ovat diplomi-insinööri Asko Eerola, diplomi-insinööri Karo Halme, proviisori Tapio Heilala, sosiaalityöntekijä Markku Kekäläinen, lääketieteen lisensiaatti Heikki Kenttä, järjestösihteeri Reima Kultalahti, toimistosihteeri Mikko Naakka, henkilöstöjohtaja Arja Salin, työterveyslääkäri Samu Suominen, chef engineer Jarkko Taavela ja merkonomi Erja Tennilä.

Hakuaika tehtävään päättyi vuorokauden vaihtuessa.

Kelalle haetaan uutta pääjohtajaa Liisa Hyssälän jäädessä paikalta eläkkeelle vuodenvaihteessa.

lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN Eduskunta

lks 20160827 LKS 20151118 Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen eduskunnan täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kolumni

SDP:n Taavitsainen: Saavatko munuaissyöpää sairastavat parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ?

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on huolissaan munuaissyöpää sairastavien potilaiden yhdenvertaisesta ja hyvästä hoidosta eri puolella Suomea.

Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille.

Taavitsainen kysyy, saako jokainen munuaissyöpään sairastunut parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ja mitä ministeri aikoo tehdä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu kalliiden lääkehoitojen osalta kaikkialla Suomessa.

Hän muistuttaa, että munuaissyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 1000 ihmistä. Täsmälääkkeet ovat kuitenkin kalliita, mutta tällä hetkellä Kela-korvattavia,  yleensä ylemmän erityskorvausluokan mukaisesti sataprosenttisesti lääkkeen hinnasta. Näin jokainen potilas on pystynyt hankkimaan lääkkeensä, mikä on turvannut potilaiden lääkehoidon yhdenvertaisuuden.

— Tutkimus ja lääkehoito edistyvät nykyään nopeasti. Uusien kalliiden lääkkeiden saatavuus potilaille on sairaalakohtaista. Jos lääkehoito tehdään tiputuksena sairaalassa, sen kustannukset jäävät sairaalan suoritettavaksi. Sairaaloihin kohdistuu painetta priorisoida lääkkeiden saajia, mikä on erittäin huolestuttava kehityssuunta potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta, Taavitsainen sanoo.

— Kansalaisille vakuutetaan, että ketään hoitoa tarvitsevaa ei jätetä hoitamatta. Munuaissyöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat kuitenkin hyvin huolestuneita sairaaloiden priorisointipaineiden vaikutuksista lääkehoidon saatavuuteen, Taavitsainen kertoo.

– Jos myös sairaalassa annettavien lääkkeiden osalta myönnettäisiin Kela-korvauksen tapainen korvaus, vähentäisi se vakavasti sairaiden potilaiden huolta heille elintärkeästä hoidosta. Potilas voisi luottaa siihen, että sairaala tekee hoitolinjauksen ilman kustannuskysymysarviointia ja jokainen potilas saisi yhtä hyvän hoidon, Taavitsainen ehdottaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

“Terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu”

Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

— Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin, kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa.

— Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

— Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Kolumni

Kovaa puhetta ex-ministeriltä Suomen yrittäjille: “Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla”

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo kannanotossa, että ilman niin sanottua kilpailukykysopimusta ja kolmikantakonseptin uuspaluuta syksy olisi näyttäytynyt työmarkkinoiden suurena epävarmuutena, ilmapiirin kiristymisenä ja lisäleikkausuhkina. Hänen mukaansa kiky-venettä ei pidä heiluttaa.

— Kilpailukykysopimuksen arvo on sen sisällössä, mutta myös siinä, että sopimuspolitiikan tekemisen perusrakenteita ei murrettu. Tällainen poliittinen pyrkimys näkyi erityisesti kokoomuksen supermarkkinaedustajien toiveissa ja tutuksi vuosikymmenten aikana tulleissa Suomen yrittäjien linjauksissa.

— Se mikä SY:n politiikassa on Jussi Järventauksen ajoista muuttunut, on tapa tuoda pyrkimyksiä esille. Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla, että meitä ei kuunneltu.

Suomen yrittäjiä johtaa nyt Mikael Pentikäinen.

Ihalaisen mukaan budjettiriiheen valmistautuvan hallituksen kannattaa vaalia luottamukseen rakentuvaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

— Työttömyyteen suunnattujen varojen saamista työllisyys ja koulutuspolitiikan aktiivisen käyttöön löytyy varmasti myös yhteisiä näkemyksiä, joiden eteen SDP on tehnyt lukuisia esityksiä mm. Rinteen malli.

Ihalainen sanoo myös, että on hyvä, että työministeri Jari Lindström (p.s) on tarttunut SDP:n esitykseen 60 vuotta täyttäneiden, yli viisi vuotta työttömänä olleiden henkilöiden pääsystä eläketuen piiriin. Sen sijaa”nyt ei ole tarve eikä perusteita” tehdä uusia leikkauksia työttömyysturvaan eikä heikentää työlainsäädäntöä.

Ihalaisen mukaan taloudellisen kasvun ajuriksi Suomessa pitää aikaansaada kaikille työpaikoille ulottuva kansallinen tuottavuuden nostamisohjelma.