Kolumni

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Tarpeettomalle maakuntahallinnolle rakennetaan itseisarvoa – Sote jäi sivuosaan

Kolmen viimeisimmän hallituksemme työlistalla on ollut tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena ns. sote.  Viime syksynä ilouutisena kerrottiin, että asiassa on vihdoin päästy ratkaisuun.

Samalla kerrottiin myös aluehallinnon uudistuksesta, maakuntahallinnon perustamisesta. Sopimus oli täyttänyt kokoomuksen vaatiman valinnanvapauden terveydenhuoltoon ja keskustan ikiaikaisen haaveen maakuntahallinnosta. Perussuomalaisille riitti, että sopimus syntyi, sisällöstä viis.

Laaja paketti vaatii toteutusvaiheen ratkaisuja lukemattomille yksityiskohdille. Niitä sekä mm. avoimeksi jäänyttä rahoitusjärjestelmää jäätiin odottamaan. Valmistelutyö jatkui. Siinä on nyt keskeisimmäksi asiaksi noussut aluehallinnon järjestely.

Maakuntien lukumääräksi tuli 18, joista kolme on todettu alun alkaen väkiluvultaan ja voimavaroiltaan liian pieniksi vastaamaan sote-tarpeita. Kepun vallankäytön tarpeita se tyydytti, kuten tilaustyölle sopiikin. Sote-alueiden määräksi vahvistettiin 15. Laajan asiantuntijajoukon mielestä 12 aluetta olisi vastannut parhaiten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita.

Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus.

Päätetty mikä päätetty, maakuntahallinnon turvaaminen nousi kiireisimmäksi tehtäväksi. Ongelmia on odotetusti syntynyt maakuntien roolista suhteessa kuntiin. Mikä olisi kuntien asema sen jälkeen, kun sote-alueet alkavat toimia ja vievät kuntien tehtävistä, varoista ja henkilöstöstä leijonan osan. Maakunnatkaan eivät voi jäädä tehtävittä. Ylemmänasteisena itsehallinnon tasona se on sovitettava yhteen kunnallis-hallinnon kanssa.

Entä miten maakuntahallinto sovitetaan yhteen pääkaupunkiseudun yhtenäisen kehittämisen kannalta välttämättömään ns. metropolialueen muodostamiseen? Kitkaa ja vaikeuksia syntyy joka puolella. Maakunnille haalittavien tehtävien luetteloinnissakin tarvittiin erityisasiantuntemusta, jotta kupla saisi jotakin materiaalista sisältöä.

Maakuntahallintoa ei tarvita sen enempää sote-uudistuksen toteuttamiseen kuin muunkaan aluehallinnon vahvistamiseen. Aluehallintovirastoja ei sen enempää kuin ely-keskuksiakaan ole aikomus lopettaa. Mihin tätä kaikkea hallinnoimista tarvitaan? Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus. Keskustapuolueelle, ehkä koko hallituksellekin tärkeintä on, että maakuntahallinto on olemassa.

Hallitus puhuu säästöjen välttämättömyydestä – aivan erityisesti turhan hallinnon karsimisesta. Maakuntahallinto on näihin tavoitteisiin nähden päinvastainen hanke: lisää hallintoportaita, byrokratiaa ja kustannuksia.

Täytyy yhtyä varapuhemies Risikon, entisen sosiaaliministerin ihmettelyyn: ”Mihinkäs unohtui itse pääasia, sote-uudistus.” Sen suuret vaikutukset alan henkilöstöön, laitosvarantoon ja rahoitusjärjestelmään vaatii vielä syvällistä, vuosia kestävää selvitystyötä. Hallintohimmeleiden kanssa pelaaminen on tietenkin rattoisaa. Tärkeimmän asian suhteen se kuitenkin on vain ajan ja rahan haaskausta.

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Kolumni

Miapetra Kumpula-Natri.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Miapetra Kumpula-Natri.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Kolumni

kela-kafka

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

kela-kafka

Kolumni

kuala-lumpur

Indonesialaisnaisen selitys: Luuli hierovansa kepposena ”vauvaöljyä” naamaan

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta Malesiassa vangittu indonesialaisnainen sanoo saaneensa 90 dollaria vastaavan palkkion ”kepposen” tekemisestä. Asiasta kertoi naisen lauantaina tavannut Indonesian lähetystön edustaja Malesiassa.

Naisen mukaan hän luuli olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa, jossa hänen tehtävänsä oli hieroa vauvaöljyksi kuvittelemaansa ainetta Kim Jong-namin kasvoihin. Tosiasiassa kyse oli maailman vaarallisimmasta hermokaasusta VX:stä. Tuoksuton ja väritön öljymäinen aine on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin pahamaineinen sariini.

Vangittu nainen oli sanonut jonkun pyytäneen häntä palkkiota vastaan tekemään kepposen.

Kim Jong-nam murhattiin vajaa kaksi viikkoa sitten lentokentällä Malesiassa. Poliisin huostassa ovat myös vietnamilaisnainen ja pohjoiskorealainen mies.

kuala-lumpur

Kolumni

trafi-sipi

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

trafi-sipi

Kolumni

lahti-mies

Venäjän Ustjugov vei yhdistelmäkisan voiton – Lehtonen oli paras suomalaisista

Venäläinen Sergei Ustjugov on voittanut miesten yhdistelmäkilpailun Lahden MM-kisoissa. Norjan Martin Johnsrud Sundbyn kamppailu kultamitalista raukesi sauvarikkoon viimeisellä kierroksella.

Kolmanneksi hiihti norjalainen Finn Hågen Krogh.

Parhaaksi suomalaiseksi nousi hieman yllättäen Lari Lehtonen, joka vei yhdeksännen sijan.

 

lahti-mies