Turva – Hymy

Kolumni

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Tarpeettomalle maakuntahallinnolle rakennetaan itseisarvoa – Sote jäi sivuosaan

Kolmen viimeisimmän hallituksemme työlistalla on ollut tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena ns. sote.  Viime syksynä ilouutisena kerrottiin, että asiassa on vihdoin päästy ratkaisuun.

Samalla kerrottiin myös aluehallinnon uudistuksesta, maakuntahallinnon perustamisesta. Sopimus oli täyttänyt kokoomuksen vaatiman valinnanvapauden terveydenhuoltoon ja keskustan ikiaikaisen haaveen maakuntahallinnosta. Perussuomalaisille riitti, että sopimus syntyi, sisällöstä viis.

Laaja paketti vaatii toteutusvaiheen ratkaisuja lukemattomille yksityiskohdille. Niitä sekä mm. avoimeksi jäänyttä rahoitusjärjestelmää jäätiin odottamaan. Valmistelutyö jatkui. Siinä on nyt keskeisimmäksi asiaksi noussut aluehallinnon järjestely.

Maakuntien lukumääräksi tuli 18, joista kolme on todettu alun alkaen väkiluvultaan ja voimavaroiltaan liian pieniksi vastaamaan sote-tarpeita. Kepun vallankäytön tarpeita se tyydytti, kuten tilaustyölle sopiikin. Sote-alueiden määräksi vahvistettiin 15. Laajan asiantuntijajoukon mielestä 12 aluetta olisi vastannut parhaiten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita.

Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus.

Päätetty mikä päätetty, maakuntahallinnon turvaaminen nousi kiireisimmäksi tehtäväksi. Ongelmia on odotetusti syntynyt maakuntien roolista suhteessa kuntiin. Mikä olisi kuntien asema sen jälkeen, kun sote-alueet alkavat toimia ja vievät kuntien tehtävistä, varoista ja henkilöstöstä leijonan osan. Maakunnatkaan eivät voi jäädä tehtävittä. Ylemmänasteisena itsehallinnon tasona se on sovitettava yhteen kunnallis-hallinnon kanssa.

Entä miten maakuntahallinto sovitetaan yhteen pääkaupunkiseudun yhtenäisen kehittämisen kannalta välttämättömään ns. metropolialueen muodostamiseen? Kitkaa ja vaikeuksia syntyy joka puolella. Maakunnille haalittavien tehtävien luetteloinnissakin tarvittiin erityisasiantuntemusta, jotta kupla saisi jotakin materiaalista sisältöä.

Maakuntahallintoa ei tarvita sen enempää sote-uudistuksen toteuttamiseen kuin muunkaan aluehallinnon vahvistamiseen. Aluehallintovirastoja ei sen enempää kuin ely-keskuksiakaan ole aikomus lopettaa. Mihin tätä kaikkea hallinnoimista tarvitaan? Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus. Keskustapuolueelle, ehkä koko hallituksellekin tärkeintä on, että maakuntahallinto on olemassa.

Hallitus puhuu säästöjen välttämättömyydestä – aivan erityisesti turhan hallinnon karsimisesta. Maakuntahallinto on näihin tavoitteisiin nähden päinvastainen hanke: lisää hallintoportaita, byrokratiaa ja kustannuksia.

Täytyy yhtyä varapuhemies Risikon, entisen sosiaaliministerin ihmettelyyn: ”Mihinkäs unohtui itse pääasia, sote-uudistus.” Sen suuret vaikutukset alan henkilöstöön, laitosvarantoon ja rahoitusjärjestelmään vaatii vielä syvällistä, vuosia kestävää selvitystyötä. Hallintohimmeleiden kanssa pelaaminen on tietenkin rattoisaa. Tärkeimmän asian suhteen se kuitenkin on vain ajan ja rahan haaskausta.

Kolumni

ambulanssiflander8592

Inna Rokosa esittää mielenterveysambulanssia Tampereelle

Kaupunginvaltuutettu Inna Rokosa (sd.) teki maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen mielenterveysambulanssin hankkimiseksi Tampereelle.

– Tiedetään, että mitä nopeammin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin sairastunut ihminen saa tarvitsemaansa apua ja tukea, sitä vähemmän ongelmat ehtivät vakavoitua. Tällöin myös niiden hoitaminen on vähemmän kivuliasta. Tämän lisäksi esimerkiksi itsemurhavaarassa oleva ihminen tarvitsee apua välittömästi. Mielenterveysambulanssi vastaisi tähän tarpeeseen, Rokosa perustelee.

Tampereen alueella toimiva mielenterveysambulanssi tarjoaisi Rokosan mukaan apua akuutteihin mielenterveysongelmiin. Ambulanssin voisi hälyttää paikalle sairastunut itse, hänen omaisensa, ammattilainen tai kuka tahansa sivullinen. Ambulanssi näyttäisi ulospäin tavalliselta ambulanssilta, jotta psyykkisesti sairastuneen leimautuminen voitaisiin mahdollisimman pitkälle välttää.

Varsinais-Suomessa hyviä kokemuksia

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on Rokosan mukaan kolmivuotisen pilotin jälkeen vakiinnutettu lasten mielenterveysambulanssin toiminta pysyvästi. Tarkoituksena on, että hoitojaksot osastoilla vähenisivät, ja lapsi saisi avun siellä, missä hän asuu ja elää.

– Tukholmassa taas on vakiinnutettu kaksivuotisen hankkeen myötä psykiatrinen ambulanssi tulosten ollessa erittäin positiivisia. Tukholman psykiatrisen ambulanssin tavoitteena on ehkäistä itsemurhia ja päästä tekemään psyykkinen arvio suoraan paikan päälle. Ambulanssin henkilökuntaan kuuluu kaksi psykiatrista erikoissairaanhoitajaa ja ensihoitaja. Joskus apuna tarvitaan myös poliisia.

– Psykiatrisen ambulanssin vastuulla on Tukholman läänin 2,3 miljoonaa asukasta. Sen toiminta maksaa hieman yli 600 000 euroa vuodessa. Tukholman malli vähentää tavallisissa ambulansseissa ja psykiatrisilla poliklinikoilla tapahtuvaa työtä. Tukholmassa poliklinikkakäynti maksaa usein enemmän kuin psykiatrisen ambulanssin tarjoama apu, Rokosa jatkaa.

Tukholmassa noin kolmannes itsemurhavaarassa olleista ihmisistä voidaan jättää psykiatrisen ambulanssikäynnin jälkeen kotiin. Yksikään heistä ei ole tehnyt itsemurhaa kuukauden sisällä käynnistä.

Suomessa tehtiin yhteensä 731 itsemurhaa vuonna 2015. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden itsemurhan hinta on lähes kaksi miljoonaa euroa. Kaikista tärkein tavoite on aloitteen tekijän mukaan inhimillisen kärsimyksen ja tuskan vähentäminen sekä yhä useamman elämän pelastaminen.

Rokosa esittää aloitteessaan, että Tampereen kaupunki perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa mielenterveysambulanssin kolmen vuoden pilottijakson ajaksi.

– Edelleen esitän, että mikäli pilottijakson aikana saadut tulokset ovat positiivisia, mielenterveysambulanssin toiminta vakiinnutetaan.

ambulanssiflander8592

Kolumni

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Kolumni

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Kolumni

Presidenttiehdokkaat suuressa arvokeskustelussa

LKS 20180121 Presidenttiehdokas Tuula Haatainen MTV3:n suuressa arvokeskustelussa Kallion kirkossa 21. tammikuuta 2018. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kyllönen leimasi Haataisen Naton ”optiokaveriksi”

Iltalehden suorassa presidenttitentissä vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen nimesi SDP:n Tuula Haataisen Naton ”optiokaveriksi”. Hän luki itsensä liittoutumattomuuden kannattajaksi sanoin kuin Paavo Väyrysen ja Laura Huhtasaaren.

Nils Torvalds kannattaa Natoa, mutta Matti Vanhanen, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö kuuluvat Sauli Niinistön ohella optiokavereihin kuten Haatainenkin.

Tuula Haataisen ei annettu vastata, mutta hän on aiemmin ilmoittanut vastustavansa Naton jäsenyyttä, kuten puolueensa SDP:kin.

Keskustelun piti pyöriä istuvan presidentin nato-kannan selventämisen ympärillä, mutta keskustelu kulki kaikkien ehdokkaiden omien kantojen ympärillä.

– Onko sellaisia sopimuksia, jotka eivät ole kansalaisten tiedossa? kysyi Pekka Haavisto.

– Ei ole! huusi Niinistö heti väliin.

Sen jälkeen keskustelu meni jankkaamiseksi heinäkuussa säädetystä laista, jossa päivitettiin Suomen mahdollisuuksia antaa sotilaallista apua ulkovallalle. Laki avunannosta kuuluu Lissabonin sopimukseen, mutta oli aikanaan ”unohtunut” pois. Asia nousi esille Ruotsin viimeisimmän sukellusvenejupakan ansiosta, kun Suomi ei lain puuttumisen takia kyennyt antamaan apua. Laki säädettiin pikavauhtia.

Tähänkään ei sallittu Tuula Haataiselle puheenvuoroa.

EU:n talousintegraatio meni liittovaltiokeskusteluksi

Loppukeskustelu käytiin EU:n talousintegraatiosta, joka tietysti nosti heti esille EU:n liittovaltion. Nyt Haatainenkin sai puheenvuoron. Hän piti vaarallisena jatkuvaa liittovaltiokortilla pelaamista.

– Sillä luodaan pohjaa, ettei mennä eteenpäin millään muullakaan yhteistyön alueella, Haatainen sanoi. Esimerkiksi hän nosti sosiaalisen ulottuvuuden.

Keskustelu päättyi ympäristökysymyksiin.

– Suomessa voidaan tehdä kestävää yhdyskuntarakennetta ja raideliikennettä. Kannatan metsien suojelemista ja nykyinen hakkuiden taso on riittävä sanoi, Haatainen.

Lopuksi pyydettiin kantoja naisten pakolliseen asevelvollisuuteen. Kukaan ei kannattanut.

Haatainen kannatti kansalaispalvelua, jossa naisten vahvuudet voitaisiin ottaa käyttöön.

 

 

Presidenttiehdokkaat suuressa arvokeskustelussa

LKS 20180121 Presidenttiehdokas Tuula Haatainen MTV3:n suuressa arvokeskustelussa Kallion kirkossa 21. tammikuuta 2018. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolumni

Näyttökuva 2018-01-22 kello 18.38.22

Analyysi: Niinistö joutuu toiselle kierrokselle

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön ohella toiselle kierrokselle pääsystä kisaavat Accuscoren selvityksen mukaan tasaväkisesti vihreiden Pekka Haavisto 13,6 prosentin kannatuksella, sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen 13,2 prosentin kannatuksellaan.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin.

Accuscore ei varsinaisesti tee omia kannatuskyselyjään, vaan käyttää muiden tuottamia kyselyaineistoja ja simuloi niistä oman ennusteensa.

Accuscore muistuttaa Iltalehden mukaan kuitenkin, että presidentinvaalien ennustaminen on muita vaaleja hankalampaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vaihtelut ehdokkaiden kannatuksessa voivat olla suuria gallupeista toiseen.

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen kannatus oli analyysissä 4,4 prosenttia.

– Tämähän ei perustu haastatteluihin. Tilaísuuksissani on ollut paljon ihmisiä liikkeellä, Haatainen sanoi.

Iltalehden vaalitentti jatkuu klo 20:een saakka. Demokraatti seuraa.

 

 

 

 

 

 

Näyttökuva 2018-01-22 kello 18.38.22