ehdokasmainos

Kolumni

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Tarpeettomalle maakuntahallinnolle rakennetaan itseisarvoa – Sote jäi sivuosaan

Kolmen viimeisimmän hallituksemme työlistalla on ollut tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena ns. sote.  Viime syksynä ilouutisena kerrottiin, että asiassa on vihdoin päästy ratkaisuun.

Samalla kerrottiin myös aluehallinnon uudistuksesta, maakuntahallinnon perustamisesta. Sopimus oli täyttänyt kokoomuksen vaatiman valinnanvapauden terveydenhuoltoon ja keskustan ikiaikaisen haaveen maakuntahallinnosta. Perussuomalaisille riitti, että sopimus syntyi, sisällöstä viis.

Laaja paketti vaatii toteutusvaiheen ratkaisuja lukemattomille yksityiskohdille. Niitä sekä mm. avoimeksi jäänyttä rahoitusjärjestelmää jäätiin odottamaan. Valmistelutyö jatkui. Siinä on nyt keskeisimmäksi asiaksi noussut aluehallinnon järjestely.

Maakuntien lukumääräksi tuli 18, joista kolme on todettu alun alkaen väkiluvultaan ja voimavaroiltaan liian pieniksi vastaamaan sote-tarpeita. Kepun vallankäytön tarpeita se tyydytti, kuten tilaustyölle sopiikin. Sote-alueiden määräksi vahvistettiin 15. Laajan asiantuntijajoukon mielestä 12 aluetta olisi vastannut parhaiten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita.

Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus.

Päätetty mikä päätetty, maakuntahallinnon turvaaminen nousi kiireisimmäksi tehtäväksi. Ongelmia on odotetusti syntynyt maakuntien roolista suhteessa kuntiin. Mikä olisi kuntien asema sen jälkeen, kun sote-alueet alkavat toimia ja vievät kuntien tehtävistä, varoista ja henkilöstöstä leijonan osan. Maakunnatkaan eivät voi jäädä tehtävittä. Ylemmänasteisena itsehallinnon tasona se on sovitettava yhteen kunnallis-hallinnon kanssa.

Entä miten maakuntahallinto sovitetaan yhteen pääkaupunkiseudun yhtenäisen kehittämisen kannalta välttämättömään ns. metropolialueen muodostamiseen? Kitkaa ja vaikeuksia syntyy joka puolella. Maakunnille haalittavien tehtävien luetteloinnissakin tarvittiin erityisasiantuntemusta, jotta kupla saisi jotakin materiaalista sisältöä.

Maakuntahallintoa ei tarvita sen enempää sote-uudistuksen toteuttamiseen kuin muunkaan aluehallinnon vahvistamiseen. Aluehallintovirastoja ei sen enempää kuin ely-keskuksiakaan ole aikomus lopettaa. Mihin tätä kaikkea hallinnoimista tarvitaan? Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus. Keskustapuolueelle, ehkä koko hallituksellekin tärkeintä on, että maakuntahallinto on olemassa.

Hallitus puhuu säästöjen välttämättömyydestä – aivan erityisesti turhan hallinnon karsimisesta. Maakuntahallinto on näihin tavoitteisiin nähden päinvastainen hanke: lisää hallintoportaita, byrokratiaa ja kustannuksia.

Täytyy yhtyä varapuhemies Risikon, entisen sosiaaliministerin ihmettelyyn: ”Mihinkäs unohtui itse pääasia, sote-uudistus.” Sen suuret vaikutukset alan henkilöstöön, laitosvarantoon ja rahoitusjärjestelmään vaatii vielä syvällistä, vuosia kestävää selvitystyötä. Hallintohimmeleiden kanssa pelaaminen on tietenkin rattoisaa. Tärkeimmän asian suhteen se kuitenkin on vain ajan ja rahan haaskausta.

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri. Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Kolumni

D-studio: Kuntavaaleissa suuri sekaannusvaara – “Tilanne hullunkurinen”

D-Studion lauantaivieras, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen arvelee sote-kysymysten nousevan kuntavaalien teemaksi siitäkin huolimatta, että hallituksen kaavailema maakuntauudistus siirtäisi toteutuessaan niitä koskevan päätöksenteon kunnilta pois.

Eli kuntalaiset saattavat keväällä äänestää edustajia huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista vaikka kuntapäättäjillä ei ole siihen enää valtuuksia.

Paananen myöntää, että tilanne on hullunkurinen. SDP yritti Paanasen mukaan tarjota hallitukselle oppia, että uudistuksia pitäisi tehdä yksi kerrallaan.

– Tästä opista ei haluttu viisastua. Nyt hallitus tekee sekä maakuntauudistusta että sote-uudistusta yhtäaikaa. Tähän mennessä tästä ei ole tullut yhtään mitään, kun on yritetty haukata liian suuri pala kerrallaan.

D-Studio on Demokraatin poliittinen ajankohtaisohjelma verkossa.

Kolumni

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.

Kolumni

“Jotkut kunnat käskeneet olemaan syömättä leipää” – 80 kansanedustajaa vaatii ruokavalion turvaamista

Eduskunnan keliakiaverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään turvaamaan gluteeniton ruokavalio myös toimeentulotukiasiakkaille.

Lakialoitteessa esitetään lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvasta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien ylimääräisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan.

Lakialoite keräsi lähes 80 nimeä. Keliakiaverkostoon kuuluvista kansanedustajista lakialoitteen allekirjoittivat muun muassa verkoston jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Leena Meri (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Johanna Karimäki (Vihr.), Katja Hänninen (vas.), Sari Tanus (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) sekä Matti Semi (vas.).

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuuni sairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä.

Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruoanvalmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Siksi verkosto katsoo, että ruokavaliokustannukset on rinnastettava lääkekustannuksiin.

– Tällä hetkellä keliakian kustannukset voidaan korvata harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Sen käytössä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa pienituloisimmat keliaakikot eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa on jopa evätty harkinnanvarainen toimeentulotuki ja käsketty olemaan syömättä leipää. Lakialoitteellamme tahdommekin korjata ongelman, toteaa Keliakiaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

Kolumni

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Kolumni

Uudet luvut julki kansanedustajista: Hätkähdyttävä muutos tilastossa

Kansanedustajien aktiivisuus talousarvialoitteiden tekemisessä on laskenut dramaattisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Toisaalta viime vuoteen verrattuna aloitteita tehtiin lähes sata enemmän.

Kansanedustajat jättivät alustavan laskelman mukaan ensi vuoden budjettia koskien 459 talousarvioaloitetta. Viime vuonna niitä jätettiin 363. Vielä vuonna 2010 kansanedustajat tekivät 1147 talousarvioaloitetta.

Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä.

Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.