x

Kolumni

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Tarpeettomalle maakuntahallinnolle rakennetaan itseisarvoa – Sote jäi sivuosaan

Kolmen viimeisimmän hallituksemme työlistalla on ollut tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena ns. sote.  Viime syksynä ilouutisena kerrottiin, että asiassa on vihdoin päästy ratkaisuun.

Samalla kerrottiin myös aluehallinnon uudistuksesta, maakuntahallinnon perustamisesta. Sopimus oli täyttänyt kokoomuksen vaatiman valinnanvapauden terveydenhuoltoon ja keskustan ikiaikaisen haaveen maakuntahallinnosta. Perussuomalaisille riitti, että sopimus syntyi, sisällöstä viis.

Laaja paketti vaatii toteutusvaiheen ratkaisuja lukemattomille yksityiskohdille. Niitä sekä mm. avoimeksi jäänyttä rahoitusjärjestelmää jäätiin odottamaan. Valmistelutyö jatkui. Siinä on nyt keskeisimmäksi asiaksi noussut aluehallinnon järjestely.

Maakuntien lukumääräksi tuli 18, joista kolme on todettu alun alkaen väkiluvultaan ja voimavaroiltaan liian pieniksi vastaamaan sote-tarpeita. Kepun vallankäytön tarpeita se tyydytti, kuten tilaustyölle sopiikin. Sote-alueiden määräksi vahvistettiin 15. Laajan asiantuntijajoukon mielestä 12 aluetta olisi vastannut parhaiten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita.

Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus.

Päätetty mikä päätetty, maakuntahallinnon turvaaminen nousi kiireisimmäksi tehtäväksi. Ongelmia on odotetusti syntynyt maakuntien roolista suhteessa kuntiin. Mikä olisi kuntien asema sen jälkeen, kun sote-alueet alkavat toimia ja vievät kuntien tehtävistä, varoista ja henkilöstöstä leijonan osan. Maakunnatkaan eivät voi jäädä tehtävittä. Ylemmänasteisena itsehallinnon tasona se on sovitettava yhteen kunnallis-hallinnon kanssa.

Entä miten maakuntahallinto sovitetaan yhteen pääkaupunkiseudun yhtenäisen kehittämisen kannalta välttämättömään ns. metropolialueen muodostamiseen? Kitkaa ja vaikeuksia syntyy joka puolella. Maakunnille haalittavien tehtävien luetteloinnissakin tarvittiin erityisasiantuntemusta, jotta kupla saisi jotakin materiaalista sisältöä.

Maakuntahallintoa ei tarvita sen enempää sote-uudistuksen toteuttamiseen kuin muunkaan aluehallinnon vahvistamiseen. Aluehallintovirastoja ei sen enempää kuin ely-keskuksiakaan ole aikomus lopettaa. Mihin tätä kaikkea hallinnoimista tarvitaan? Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus. Keskustapuolueelle, ehkä koko hallituksellekin tärkeintä on, että maakuntahallinto on olemassa.

Hallitus puhuu säästöjen välttämättömyydestä – aivan erityisesti turhan hallinnon karsimisesta. Maakuntahallinto on näihin tavoitteisiin nähden päinvastainen hanke: lisää hallintoportaita, byrokratiaa ja kustannuksia.

Täytyy yhtyä varapuhemies Risikon, entisen sosiaaliministerin ihmettelyyn: ”Mihinkäs unohtui itse pääasia, sote-uudistus.” Sen suuret vaikutukset alan henkilöstöön, laitosvarantoon ja rahoitusjärjestelmään vaatii vielä syvällistä, vuosia kestävää selvitystyötä. Hallintohimmeleiden kanssa pelaaminen on tietenkin rattoisaa. Tärkeimmän asian suhteen se kuitenkin on vain ajan ja rahan haaskausta.

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Kolumni

Kovat tuulenpuuskat tekivät tuhoa – pahimmillaan 20 000 oli ilman sähköä

Kova tuuli on aiheuttanut harmia eri puolilla maata. Sunnuntaina puuskittainen tuuli muun muassa katkoi sähköjä ja kaatoi puita.

Illalla junaliikenne jouduttiin keskeyttämään Kouvolan ja Mikkelin välillä puun kaaduttua radalle.

Kaatuneet puut häiritsivät liikennettä myös Viitostiellä Etelä-Savossa Juvan kohdalla.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko kertoo, että kovimmat tuulilukemat mitattiin Kittilässä, jossa tuuli puhalsi 28 metriä sekunnissa.

Kokon mukaan tuulenpuuskat yltyivät 20–25 metriin sekunnissa useilla paikkakunnilla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Energiateollisuuden sähkökatkoseurannan mukaan pahimmillaan sähköt olivat poikki sunnuntai-iltana yli 20 000 asiakkaalta.

Sähkökatkokartan mukaan häiriöitä oli etenkin maan kaakkoisosassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Sosialidemokraatit jäivät 10 prosenttiyksikön päähän CDU:sta Saarlandin osavaltiovaaleissa Saksassa

Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen CDU on voittanut selvästi Saarlandin osavaltiovaalit, kertoo yleisradioyhtiö ZDF.

Sen mukaan CDU olisi saamassa äänistä 40 prosenttia ja sosiaalidemokraattien SPD 30 prosenttia.

Saarland on pieni, noin miljoonan asukkaan osavaltio läntisessä Saksassa Ranskan rajalla. Se on CDU:n perinteistä kannatusaluetta.

Saksassa järjestetään alkusyksystä liittopäivävaalit, joissa SPD:n on odotettu haastavan CDU:n valta-aseman.

SPD:n odotukset Saarlandin vaaleissakin olivat suuret, mutta ne eivät realisoituneet tulokseen.

SPD on ollut koko maan kattavissa kannatusmittauksissa nosteessa sen jälkeen, kun puolue valitsi johtajakseen entisen Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin.

Kolumni

Keskusta-oikeisto näytti voittavan Bulgarian parlamenttivaalit

Bulgarian entisen pääministerin Boiko Borisovin keskusta-oikeistolainen GERB-puolue näytti sunnuntai-iltana voittavan maan ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Ovensuukyselyiden mukaan EU-myönteinen GERB oli saamassa äänistä noin 32 prosenttia ja Venäjä-mielisempi sosialistipuolue noin 28 prosenttia.

Kolmospaikasta kisasivat kansallismielinen Yhdistyneet patriootit ja maan turkkilaisvähemmistöä edustava MDL.

Hallituksen muodostamisesta ennustetaan hankalaa, koska pääpuolueet tuskin mahtuvat samaan hallitukseen, MDL ja patriootit vielä vähemmän.

Bulgaria ajautui ennenaikaisiin vaaleihin, kun Borisov hajotti hallituksensa hänen tukemansa ehdokkaan hävittyä presidentinvaalit sosialistien ehdokkaalle viime vuoden lopulla.

Parlamenttivaalit olivat Bulgariassa kolmannet neljän vuoden sisällä.

Kolumni

Hallitusneuvottelut päättyivät umpikujaan Pohjois-Irlannissa

Hallitusneuvottelut päättyivät umpikujaan Pohjois-Irlannissa

Pohjois-Irlannin kolme viikkoa kestäneet hallitusneuvottelut eivät johda tulokseen.

Katolisia tasavaltalaisia edustava Sinn Fein -puolue ilmoitti sunnuntai-iltana neuvottelujen päätyneen umpikujaan, vaikka virallinen takaraja tuloksen saamiseen onkin vasta maanantaina.

Läheisiä suhteita Britanniaan kannattava Demokraattinen unionistipuolue DUP voitti niukasti Pohjois-Irlannin alueparlamenttivaalit kuun alussa.

Se sai kuitenkin vain yhden parlamenttipaikan enemmän kuin Sinn Fein, ja ensimmäistä kertaa maakunnan historiassa unionistipuolueet menettivät enemmistönsä alueparlamentissa.

Jos sopua ei saada aikaiseksi maanantain takarajaan mennessä, koko alueparlamentti voidaan hajottaa ja alue ottaa Britannian suoraan hallintaan. Toinen vaihtoehto on uusien vaalien järjestäminen.

Hallitusneuvottelut päättyivät umpikujaan Pohjois-Irlannissa

Kolumni

Ei Saa MYYDÄ

Map kartta Maarianhamina Ahvenanmaa *** Local Caption *** 188 to 4.10.2013 dem s 8 31.7.2015 s. 4

Ahvenanmaalla mitattiin tänään 15,9 lämpöastetta

Lämpötila nousi sunnuntaina maan lounaisosissa poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin, kertoo Ilmatieteen laitos.

Ahvenanmaan Jomalassa mitattiin peräti 15,9 lämpöastetta, mikä oli päivän korkein mittaustulos Suomessa.

Maaliskuun lämpötilaennätystä sunnuntain mittaustulos ei kuitenkaan hätyyttele, sillä maaliskuussa 2007 Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin 17,5 asteen lämpötila.

Myös Manner-Suomessa mitattiin sunnuntaina korkeita lämpötiloja. Kaarinassa elohopea nousi 13,3 asteeseen ja Salossa 12,6 asteeseen.

Lämpötilat nousivat sunnuntaina plussan puolelle koko maassa Lappia myöten. Esimerkiksi Rovaniemellä mitattiin sunnuntaina seitsemän ja Enontekiöllä kaksi plusastetta.

Sää kylmenee uuden viikon alkamisen myötä, kun Suomen yli kulkee maanantaina syvä matalapaineen keskus.

Ei Saa MYYDÄ

Map kartta Maarianhamina Ahvenanmaa *** Local Caption *** 188 to 4.10.2013 dem s 8 31.7.2015 s. 4