Kolumni

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Tarpeettomalle maakuntahallinnolle rakennetaan itseisarvoa – Sote jäi sivuosaan

Kolmen viimeisimmän hallituksemme työlistalla on ollut tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena ns. sote.  Viime syksynä ilouutisena kerrottiin, että asiassa on vihdoin päästy ratkaisuun.

Samalla kerrottiin myös aluehallinnon uudistuksesta, maakuntahallinnon perustamisesta. Sopimus oli täyttänyt kokoomuksen vaatiman valinnanvapauden terveydenhuoltoon ja keskustan ikiaikaisen haaveen maakuntahallinnosta. Perussuomalaisille riitti, että sopimus syntyi, sisällöstä viis.

Laaja paketti vaatii toteutusvaiheen ratkaisuja lukemattomille yksityiskohdille. Niitä sekä mm. avoimeksi jäänyttä rahoitusjärjestelmää jäätiin odottamaan. Valmistelutyö jatkui. Siinä on nyt keskeisimmäksi asiaksi noussut aluehallinnon järjestely.

Maakuntien lukumääräksi tuli 18, joista kolme on todettu alun alkaen väkiluvultaan ja voimavaroiltaan liian pieniksi vastaamaan sote-tarpeita. Kepun vallankäytön tarpeita se tyydytti, kuten tilaustyölle sopiikin. Sote-alueiden määräksi vahvistettiin 15. Laajan asiantuntijajoukon mielestä 12 aluetta olisi vastannut parhaiten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita.

Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus.

Päätetty mikä päätetty, maakuntahallinnon turvaaminen nousi kiireisimmäksi tehtäväksi. Ongelmia on odotetusti syntynyt maakuntien roolista suhteessa kuntiin. Mikä olisi kuntien asema sen jälkeen, kun sote-alueet alkavat toimia ja vievät kuntien tehtävistä, varoista ja henkilöstöstä leijonan osan. Maakunnatkaan eivät voi jäädä tehtävittä. Ylemmänasteisena itsehallinnon tasona se on sovitettava yhteen kunnallis-hallinnon kanssa.

Entä miten maakuntahallinto sovitetaan yhteen pääkaupunkiseudun yhtenäisen kehittämisen kannalta välttämättömään ns. metropolialueen muodostamiseen? Kitkaa ja vaikeuksia syntyy joka puolella. Maakunnille haalittavien tehtävien luetteloinnissakin tarvittiin erityisasiantuntemusta, jotta kupla saisi jotakin materiaalista sisältöä.

Maakuntahallintoa ei tarvita sen enempää sote-uudistuksen toteuttamiseen kuin muunkaan aluehallinnon vahvistamiseen. Aluehallintovirastoja ei sen enempää kuin ely-keskuksiakaan ole aikomus lopettaa. Mihin tätä kaikkea hallinnoimista tarvitaan? Eikö olisi viisasta katsoa koko hanke alusta alkaen uudelleen? Lienee turha toivomus. Keskustapuolueelle, ehkä koko hallituksellekin tärkeintä on, että maakuntahallinto on olemassa.

Hallitus puhuu säästöjen välttämättömyydestä – aivan erityisesti turhan hallinnon karsimisesta. Maakuntahallinto on näihin tavoitteisiin nähden päinvastainen hanke: lisää hallintoportaita, byrokratiaa ja kustannuksia.

Täytyy yhtyä varapuhemies Risikon, entisen sosiaaliministerin ihmettelyyn: ”Mihinkäs unohtui itse pääasia, sote-uudistus.” Sen suuret vaikutukset alan henkilöstöön, laitosvarantoon ja rahoitusjärjestelmään vaatii vielä syvällistä, vuosia kestävää selvitystyötä. Hallintohimmeleiden kanssa pelaaminen on tietenkin rattoisaa. Tärkeimmän asian suhteen se kuitenkin on vain ajan ja rahan haaskausta.

Matti Louekoski

Kirjoittaja on Wanhojen toverien puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja ja ministeri.

Kolumni

Eduskunnan täysistunto

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Eduskunnan täysistunto

Kolumni

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Kolumni

31564189

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

31564189

Kolumni

LKFTJK20170427131356RWVP

LKS 20170427 Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen puhumassa tiedostusvälineille eduskunnan aulassa Helsingissä torstaina 27. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

LKFTJK20170427131356RWVP

LKS 20170427 Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen puhumassa tiedostusvälineille eduskunnan aulassa Helsingissä torstaina 27. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolumni

ruoka

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

ruoka