Uutiset

”Tasa-arvo-ongelma selkeästi rakenteissa”

Elsa Koskiselle (keskellä) palkinnon luovuttivat Tuula Petäkoski-Hult (oik) ja Marjut Leppänen.
Elsa Koskiselle (keskellä) palkinnon luovuttivat Tuula Petäkoski-Hult (oik) ja Marjut Leppänen.
Elsa Koskiselle (keskellä) palkinnon luovuttivat Tuula Petäkoski-Hult (oik) ja Marjut Leppänen.

Sosiaalineuvos Arja Ojalan mielestä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon liittyvät ongelmat ovat selkeästi rakenteellisia. Ojala pohti asiaa viikonvaihteessa Valkeakoskella pidetyssä Pirkanmaan Demarinaiset ry:n ja Pirkanmaan Sosialidemokraattisen piiri ry:n seminaarissa. Pirkanmaan Demarinaisten taipaleen alkamisesta on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. Ojala tuli Demarinaisten sihteeriksi vuonna 1979 ja 1990-luvun alussa yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Työväen musiikkijuhlien yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa juhlapuheen pitänyt Ojala kertaili naisten oikeuksien kehittymistä aina viime vuosisadan alusta lähtien. Silloinhan vuoden 1905 suurlakosta seurasi monenlaisia uudistuksia, joista alkoi myös naisten aseman koheneminen. Naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamisessa on kuitenkin Ojalan mukaan edelleen tehtävää.

– Vuosisadan alun naiskansanedustajien yhteistyö ja yhteiset tavoitteet osoittivat, että eduskuntauudistus oli tarpeellinen. Kaikkien naisten yhteisenä tavoitteena oli parantaa naisten ja lasten asemaa. Ensimmäiset naisten tekemät yhteisaloitteet koskivat naisten katurauhan turvaamista ja keittojen järjestämistä koululaisille. Mitä on tapahtunut 100 vuoden aikana, kun nämä samat kysymykset ovat yhä esillä? Naisten katurauhaa rikotaan yhä valitettavan usein ja kouluruokaa pohditaan jopa maksulliseksi Saarioisten entisen toimitusjohtajan toimesta.

Kaikki postit auki

Ojalan mukaan naisilla on ollut ja on edelleenkin käsissään vallan avaimet.

– Periaatteessahan naisia ei suljeta nykyaikana pois miltään postilta. Olemmehan rikkoneet lasikaton jo maamme korkeimmalta vallalta eli presidentiltä. Presidentti Tarja Halonen näytti selkeästi, että presidenttinä voi toimia vallan mainiosti ja menestyksellä nainen.

– Mutta laajemmin katsottuna valtaeliitti koostuu yhä edelleen miehistä ja vallankäytön keskeisemmät alueet kuten talous, ovat miesten käsissä. Mielenkiintoista on seurata, että ennen asioita selvittämään perustettiin työryhmiä, jotka koostuivat tasa-arvolain mukaisesti molemmista sukupuolista, mutta nykyhallituksella onkin vain yhden selvitysmiehen työryhmiä. Selvitysnaisista en ole kuullut, Ojala sanoi.

Hänen mielestään tasa-arvo-ongelmat ovat Suomessa selkeästi rakenteissa.

– Miten naisten tiedot ja taidot, kokemus ja osaaminen saadaan päätöksentekoon mukaan. Miksi ovet eivät aukea naisille, vai tuntuvatko jyhkeät tammiovet naisten mielestä liian raskailta suhteessa siihen, mitä niiden takana on tarjolla. Vai eikö mustan auton takapenkki houkuta naisia tarpeeksi niin kuin miehiä näyttää houkuttavan, Ojala kysyi.

Hänen mielestään kynnyksiä tulee madaltaa niin, että naiset voivat astua miesten kanssa tasapuolisesti vallankäytön ydinalueille niin politiikassa, korkeimmissa viroissa sekä Suomessa että Euroopan Unionissa kuin myös yksityisellä sektorilla.

Politiikkaa tehdään miesten ehdoilla

Politiikassa maailma toimii Ojalan mukaan miesten ehdoilla ja mallilla. Naisia on kaiken aikaa yritetty sovittaa miesten kaapuun ja arvioida heidän toimiaan miesten näkökulmasta. Nainen, joka uskaltaa olla oma itsensä sekä toimia että puhua naisille ominaisella tavalla on muiden silmissä vähän kummallinen, jonka voidaan sanoa puhuvan vain unelmahötöstä!

– Onneksi meillä on nykyisin yhä enemmän naispolitiikkoja, jotka uskaltavat kyseenalaistaa vallitsevia normikäsityksiä ja panevat itsensä alttiiksi. Meillä on erinomainen esimerkki tällaisesta naisesta, nimittäin Sosialidemokraattisen Naisliiton puheenjohtaja Tytti Tuppurainen, joka viimeisessä puoluekokouksessa asetti itsensä alttiiksi arvostelulle ja selvisi siinä paremmin kuin moni mies uskoi! Näitä naisia löytyy omasta liikkeestämme lisääkin, hyvinä esimerkkeinä presidentti Tarja Halonen ja kansanedustaja Jutta Urpilainen.

– Mitä enemmän näitä naispolitiikkoja ilmestyy, sitä varmemmin saamme muutettua vallitsevia päätöksentekomalleja ja miesten jyräämistä eri ryhmissä. Naisten opittua tukemaan toinen toistaan, löydämme aseet taistella omien näkemystemme kyseenalaistamista vastaan, Ojala jatkoi.

Palkkaerot edelleen arkkipäivää

Ojala käsitteli puheessaan myös miesten ja naisten välisiä palkkaeroja, jotka vielä tänäkin päivänä ovat suuret.

– Sanotaanko, että miesten palkat alkavat siitä, mihin naisten päättyvät. Nuorten naisten ongelmia ovat töiden osa-aikaisuus, määräaikaisuus ja sesonkityöttömyys. Uusia työntekijöitä palkataan lähinnä määräaikaisiin työsuhteisiin ja matalapalkka-aloille. Ikääntyvien naisten ongelmat nousevat iän ja sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. Yli 45 -vuotiaita pidetään liian vanhoina uuteen työhön. Tämä näkyy myös huomattavasti miesten eläkkeitä pienempinä eläkkeinä. Saamme nauttia tästä tilanteesta hautaan asti!

Ojalan mielestä pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimet ovat oiva osoitus siitä, että naiset ovat ainakin hallituspiireillle toisen luokan kansalaisia.

– Muuten ei voi ymmärtää sitä, että miesvaltaiselle hallitukselle on heikko taloustilanne riittänyt verukkeeksi leikata pienipalkkaisten naisten lomarahoja. Hallituksen leikkaukset ovat osuneet heikoimmassa asemassa oleviin. Leikkauksissa tasa-arvo on tosin toteutunut, sillä leikkaukset koskevat sekä köyhiä miehiä yhtä hyvin kuin köyhiä naisiakin.

Vaikka 100-vuotias Suomi ei olekaan tasa-arvon onnela, Ojala on säilyttänyt uskonsa parempaan huomiseen.

– Jaksan uskoa naisten yhteistyön tulevaisuuteen, sillä vuosikymmenet naistyössä ja päättäjänä olleena olen huomannut, että tämä työ etenee, vaikkakin hitaasti. Nyt näyttää olevan taas välivaihe, mutta tilanteen on pakko parantua, ja yhteistyön tiivistyä. Juuri nyt on kysyntää heikommassa asemassa olevien puolesta puhujille! Me naiset olemme oppineet tekemään yhteistyötä muun muassa eduskunnassa, jossa vuonna 1991 perustettu naisverkosto toimii yhä.

Elsa Koskiselle Sandran pysti

Tilaisuudessa palkittiin myös Demarinaisten ja koko Pirkanmaan Sosialidemokraattisen piirin toiminnoissa aktiivisesti vaikuttanut tamperelainen Elsa Koskinen.

Naispiiri muistaa vuosittain yhtä ansioitunutta naistoiminnan aktiivia ikuisesti kiertävällä Sandran pystillä ja kunniakirjalla. Sandran pysti on nimetty Sandra Välimaan mukaan. Hän oli Tampereen Sosialidemokraattisen Naisyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Aikanaan Sandra lähti Amerikkaan paremman elämän ja toimeentulon toivossa eikä hänen myöhemmistä vaiheistaan ole tietoa.

Juhlaseminaariin Valkeakosken kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Jukka Varonen, joka kertoi Valkeakosken kaupungin ja sen teollisuuden kehityksestä. Erytisen ylpeä kaupunginjohtaja oli Valkeakoskem nykyisestä koulutustarjonnasta, jossa etenkin kansainvälisyydelle ja englannin kielellä annettavalle opetukselle asetetaan erityistä huomiota.

Pirkanmaan Sosialidemokraattisen piirin tervehdyksen tilaisuuteen toi kansanedustaja Pia Viitanen. Musiikista vastasi Viitasen Piia. Esiintyjinä oli siis kaksi Viitasta, joiden etunimet eroavat i-kirjainten määrässä.

Seminaaria seurasi yleisö, joka täytti tilaisuuteen varatun salin. Yleisö sai nauttiakseen juhlan kunniaksi tarjotun maljan kuohuviiniä.

Korjattu lause, jossa sanottiin että ”kouluruokaa vaaditaan maksulliseksi Saarioisten tehtaan toimesta”. Kouluruuan maksullisuus nousi esiin selvityksessä, jonka teki selvitysmies, Saarioisten entinen toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat