”Tasa-arvo-ongelma selkeästi rakenteissa”

Elsa Koskiselle (keskellä) palkinnon luovuttivat Tuula Petäkoski-Hult (oik) ja Marjut Leppänen.

Sosiaalineuvos Arja Ojalan mielestä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon liittyvät ongelmat ovat selkeästi rakenteellisia. Ojala pohti asiaa viikonvaihteessa Valkeakoskella pidetyssä Pirkanmaan Demarinaiset ry:n ja Pirkanmaan Sosialidemokraattisen piiri ry:n seminaarissa. Pirkanmaan Demarinaisten taipaleen alkamisesta on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. Ojala tuli Demarinaisten sihteeriksi vuonna 1979 ja 1990-luvun alussa yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Työväen musiikkijuhlien yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa juhlapuheen pitänyt Ojala kertaili naisten oikeuksien kehittymistä aina viime vuosisadan alusta lähtien. Silloinhan vuoden 1905 suurlakosta seurasi monenlaisia uudistuksia, joista alkoi myös naisten aseman koheneminen. Naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamisessa on kuitenkin Ojalan mukaan edelleen tehtävää.

– Vuosisadan alun naiskansanedustajien yhteistyö ja yhteiset tavoitteet osoittivat, että eduskuntauudistus oli tarpeellinen. Kaikkien naisten yhteisenä tavoitteena oli parantaa naisten ja lasten asemaa. Ensimmäiset naisten tekemät yhteisaloitteet koskivat naisten katurauhan turvaamista ja keittojen järjestämistä koululaisille. Mitä on tapahtunut 100 vuoden aikana, kun nämä samat kysymykset ovat yhä esillä? Naisten katurauhaa rikotaan yhä valitettavan usein ja kouluruokaa pohditaan jopa maksulliseksi Saarioisten entisen toimitusjohtajan toimesta.

Kaikki postit auki

Ojalan mukaan naisilla on ollut ja on edelleenkin käsissään vallan avaimet.

– Periaatteessahan naisia ei suljeta nykyaikana pois miltään postilta. Olemmehan rikkoneet lasikaton jo maamme korkeimmalta vallalta eli presidentiltä. Presidentti Tarja Halonen näytti selkeästi, että presidenttinä voi toimia vallan mainiosti ja menestyksellä nainen.

– Mutta laajemmin katsottuna valtaeliitti koostuu yhä edelleen miehistä ja vallankäytön keskeisemmät alueet kuten talous, ovat miesten käsissä. Mielenkiintoista on seurata, että ennen asioita selvittämään perustettiin työryhmiä, jotka koostuivat tasa-arvolain mukaisesti molemmista sukupuolista, mutta nykyhallituksella onkin vain yhden selvitysmiehen työryhmiä. Selvitysnaisista en ole kuullut, Ojala sanoi.

Hänen mielestään tasa-arvo-ongelmat ovat Suomessa selkeästi rakenteissa.

– Miten naisten tiedot ja taidot, kokemus ja osaaminen saadaan päätöksentekoon mukaan. Miksi ovet eivät aukea naisille, vai tuntuvatko jyhkeät tammiovet naisten mielestä liian raskailta suhteessa siihen, mitä niiden takana on tarjolla. Vai eikö mustan auton takapenkki houkuta naisia tarpeeksi niin kuin miehiä näyttää houkuttavan, Ojala kysyi.

Hänen mielestään kynnyksiä tulee madaltaa niin, että naiset voivat astua miesten kanssa tasapuolisesti vallankäytön ydinalueille niin politiikassa, korkeimmissa viroissa sekä Suomessa että Euroopan Unionissa kuin myös yksityisellä sektorilla.

Politiikkaa tehdään miesten ehdoilla

Politiikassa maailma toimii Ojalan mukaan miesten ehdoilla ja mallilla. Naisia on kaiken aikaa yritetty sovittaa miesten kaapuun ja arvioida heidän toimiaan miesten näkökulmasta. Nainen, joka uskaltaa olla oma itsensä sekä toimia että puhua naisille ominaisella tavalla on muiden silmissä vähän kummallinen, jonka voidaan sanoa puhuvan vain unelmahötöstä!

– Onneksi meillä on nykyisin yhä enemmän naispolitiikkoja, jotka uskaltavat kyseenalaistaa vallitsevia normikäsityksiä ja panevat itsensä alttiiksi. Meillä on erinomainen esimerkki tällaisesta naisesta, nimittäin Sosialidemokraattisen Naisliiton puheenjohtaja Tytti Tuppurainen, joka viimeisessä puoluekokouksessa asetti itsensä alttiiksi arvostelulle ja selvisi siinä paremmin kuin moni mies uskoi! Näitä naisia löytyy omasta liikkeestämme lisääkin, hyvinä esimerkkeinä presidentti Tarja Halonen ja kansanedustaja Jutta Urpilainen.

– Mitä enemmän näitä naispolitiikkoja ilmestyy, sitä varmemmin saamme muutettua vallitsevia päätöksentekomalleja ja miesten jyräämistä eri ryhmissä. Naisten opittua tukemaan toinen toistaan, löydämme aseet taistella omien näkemystemme kyseenalaistamista vastaan, Ojala jatkoi.

Palkkaerot edelleen arkkipäivää

Ojala käsitteli puheessaan myös miesten ja naisten välisiä palkkaeroja, jotka vielä tänäkin päivänä ovat suuret.

– Sanotaanko, että miesten palkat alkavat siitä, mihin naisten päättyvät. Nuorten naisten ongelmia ovat töiden osa-aikaisuus, määräaikaisuus ja sesonkityöttömyys. Uusia työntekijöitä palkataan lähinnä määräaikaisiin työsuhteisiin ja matalapalkka-aloille. Ikääntyvien naisten ongelmat nousevat iän ja sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. Yli 45 -vuotiaita pidetään liian vanhoina uuteen työhön. Tämä näkyy myös huomattavasti miesten eläkkeitä pienempinä eläkkeinä. Saamme nauttia tästä tilanteesta hautaan asti!

Ojalan mielestä pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimet ovat oiva osoitus siitä, että naiset ovat ainakin hallituspiireillle toisen luokan kansalaisia.

– Muuten ei voi ymmärtää sitä, että miesvaltaiselle hallitukselle on heikko taloustilanne riittänyt verukkeeksi leikata pienipalkkaisten naisten lomarahoja. Hallituksen leikkaukset ovat osuneet heikoimmassa asemassa oleviin. Leikkauksissa tasa-arvo on tosin toteutunut, sillä leikkaukset koskevat sekä köyhiä miehiä yhtä hyvin kuin köyhiä naisiakin.

Vaikka 100-vuotias Suomi ei olekaan tasa-arvon onnela, Ojala on säilyttänyt uskonsa parempaan huomiseen.

– Jaksan uskoa naisten yhteistyön tulevaisuuteen, sillä vuosikymmenet naistyössä ja päättäjänä olleena olen huomannut, että tämä työ etenee, vaikkakin hitaasti. Nyt näyttää olevan taas välivaihe, mutta tilanteen on pakko parantua, ja yhteistyön tiivistyä. Juuri nyt on kysyntää heikommassa asemassa olevien puolesta puhujille! Me naiset olemme oppineet tekemään yhteistyötä muun muassa eduskunnassa, jossa vuonna 1991 perustettu naisverkosto toimii yhä.

Elsa Koskiselle Sandran pysti

Tilaisuudessa palkittiin myös Demarinaisten ja koko Pirkanmaan Sosialidemokraattisen piirin toiminnoissa aktiivisesti vaikuttanut tamperelainen Elsa Koskinen.

Naispiiri muistaa vuosittain yhtä ansioitunutta naistoiminnan aktiivia ikuisesti kiertävällä Sandran pystillä ja kunniakirjalla. Sandran pysti on nimetty Sandra Välimaan mukaan. Hän oli Tampereen Sosialidemokraattisen Naisyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Aikanaan Sandra lähti Amerikkaan paremman elämän ja toimeentulon toivossa eikä hänen myöhemmistä vaiheistaan ole tietoa.

Juhlaseminaariin Valkeakosken kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Jukka Varonen, joka kertoi Valkeakosken kaupungin ja sen teollisuuden kehityksestä. Erytisen ylpeä kaupunginjohtaja oli Valkeakoskem nykyisestä koulutustarjonnasta, jossa etenkin kansainvälisyydelle ja englannin kielellä annettavalle opetukselle asetetaan erityistä huomiota.

Pirkanmaan Sosialidemokraattisen piirin tervehdyksen tilaisuuteen toi kansanedustaja Pia Viitanen. Musiikista vastasi Viitasen Piia. Esiintyjinä oli siis kaksi Viitasta, joiden etunimet eroavat i-kirjainten määrässä.

Seminaaria seurasi yleisö, joka täytti tilaisuuteen varatun salin. Yleisö sai nauttiakseen juhlan kunniaksi tarjotun maljan kuohuviiniä.

Korjattu lause, jossa sanottiin että ”kouluruokaa vaaditaan maksulliseksi Saarioisten tehtaan toimesta”. Kouluruuan maksullisuus nousi esiin selvityksessä, jonka teki selvitysmies, Saarioisten entinen toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä.

Keskustelua aiheesta

Suunnitelmat Tampereen Hipposkylän uudeksi asemakaavaksi jakavat tienoon asukkaiden mielipiteitä

Hipposkylän rakennukset huonokultoisuudestaan huolimatta ovat varsin viihtyisän näköisiä.

Kissanmaalla sijaitsevaa Hipposkylän rakennuskantaa aiotaan purkaa ja täydentää. Tätä varten alueelle tarvitaan uusi asemakaava. Uuden asemakaavan valmisteluaineiston nähtävillä olo päättyi viime viikolla. Asemakaavasta on valmisteltu kaksi luonnosvaihtoehtoa. Asukkaaiden mielipiteet esitellyistä vaihtoehdoista jakautuvat pääasiassa kahtia.

Suunnittelualue sijaitsee Itä-Tampereella noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Alueeseen kuuluu asuin- ja liikerakennusten kortteli sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 hehtaaria. Suunnittelualueella on 14 kaksikerroksista, huonokuntoista puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus.

Tampereen kaupunki rakennutti vuokratalot entisen Kosken maantien varrelle vuosina 1947 – 49. Moni viime sotien rintamilta palannut sotilas aloitti perhe-elämänsä Hipposkylässä. Suuri osa alueen lapsista kuuluu nyt eläkevuosiaan viettäviin suuriin ikäluokkiin. Alueella on kulttuurihistoriallista arvoa. Se on todettu maakunnallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi.

Hipposkylän puukerrostalot edustavat sotien jälkeisten Kalevan ja Kissanmaan kaupunginosien vanhinta rakennuskerrostumaa. Alueen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä. Nykyisin alue on Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n vuokra-asuntokohde.

Alueella on valmiina hyvät palvelut ja kunnallistekniikkaa sekä hyvät liikenneyhteydet. Lähimmät raitiotien pysäkit tulevat sijaitsemaan kävelyetäisyydellä suunnittelualueesta.

Kaksi asemakaavaluonnosta

Vaihtoehdossa 1 säilytetään kymmenen vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Asemakaavan perusteella olisi mahdollista rakentaa kymmenen uutta asuinrakennusta. Näistä viisi korkeaa pistetaloa sijaitsevat Hervannan valtaväylän puolella ja kaksi alueen keskiosassa. Hippoksenkadun puolella on paikat matalammille lamellitaloille.

Uudelle katuliittymälle osoitetaan paikka Hippoksenkadulta Sudenkadun kohdalta. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen. Alueen keskellä kulkee virkistysreitti.

Vaihtoehdossa 2 alueella säilytetään viisi vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Uusia asuinrakennuksia on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa yhdeksän. Hervannan valtaväylän puolella tulisi kolmen lamellikerrostalon kortteli ja alueen keskellä kaksi korkeaa pistetaloa ja kolmea matalampaa lamellikerrostalolle. Hippoksenkadun varrella on rakennuspaikat kahdelle nelikerroksiselle lamellitalolle.

Virkistysreitti kulkee alueen eteläreunalla. Hippoksenkadulta suunnittelualueelle on esitetty uusi tonttikatu hieman eri kohtaan kuin vaihtoehdossa 1. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen.

Vaihtoehdossa 1 uudisrakennusoikeutta muodostuu 29 000 kerrosneliömetriä. Suojellut rakennukset huomioon ottaen (6580 kerrosneliömetriä) vaihtoehdon kokonaisrakennusoikeus on 35 580 kerrosneliömetriä.

Vaihtoehdossa 2 uudisrakennusoikeutta muodostuu myös 29 000 kerrosneliömetriä. Suojellut rakennukset (3580 kerrosneliömetriä) huomioon ottaen vaihtoehdon 2 kokonaisrakennusoikeus on 32 580 kerrosneliömetriä.

Vaihtoehdosta riippuen alueella voisi tulevaisuudessa asua noin 600 – 700 ihmistä. Nykyisin asukkaita on runsaat kaksisataa.

Asukkaiden mielipiteet kahtia

Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä viime viikon loppuun asti. Syyskuun loppulla järjestetyssä yleisötilaisuudessa asukkaiden mielipiteet alueen tulevaisuudesta jakautuivat kahtia.

Osa alueen asukkaista, etenkin vanhoissa puutaloissa asuvat, kannattaa mahdolliisimman monen vanhan puutalon säilyttämistä. Osa ihmisistä, etenkin puutalojen naapurustossa asuvat, on puolestaan mahdollisimman monen vanhan talon purkamisen kannalta. Osa talojen asukkaista haluaisi palata saneerattuihin taloihin vuokralaisiksi.

Puutaloalueen naapurissa asuvien joukossa toivotaan paitsi mahdollisimman monen rakennuksen purkamista, purettujen tilalle tuleviin uusiin taloihin myös omistusasuntoja. Näin vanhan alueen väestö ” sekoittuisi” ja saisi uutta verta.

Myös uudisrakennusten korkeus jakaa asukkaiden mielipiteitä. Osa katsoo, että näinkin lähellä kaupungin keskustaa sijaisevalle alueelle sopisi varsin korkeitakin rakennuksia. Ja jälleen osa on toista mietä ja tyytyisi matalimpiin ratkaisuihin.

Asukkkaillla oli mahdollisuus jättää valmisteluaineistosta mielipiteensä luonnosvaihtoehtojen nähtävillä olon aikana. Seuraavassa vaiheessa luonnosvaihtoehtojen pohjalta kehitetään asemakaavaehdotus, joka asetetaan myös nähtäville arviolta tämän vuoden lopulla.

Keskustelua aiheesta

Salapoliisioperaatio: Auta Pirkanmaan Demarinaisia selvittämään tämän seinävaatteen tekijä

Kuva: Karoliina Hult
Yksityiskohta seinävaatteesta, jonka tekijää etsitään. Kuva koko seinävaatteesta on jutun lopussa.

Pirkanmaan Demarinaisilla on tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi ollaan julkaisemassa myös historiikkia. Naispiirin puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult kertoo, että kirjaa kootessa on tullut vastaan pulma, jonka ratkomiseen hän toivoo pikaista apua Demokraatin lukijoilta.

– Haluaisimme tietää, kuka on tehnyt kuvassa olevan seinävaatteen. Kuva tulee kuvitukseksi kirjan takakanteen ja siihen olisi hyvä saada tekijän nimi, hän kertoo.

Seinävaate on lahjoitettu Petäkoski-Hultin mukaan Työväenmuseo Werstaalle vuonna 2015, oletettavasti silloin, kun SDP muutti Helsingissä pienempiin tiloihin Ympyrätaloon. Seinävaatteessa ei ole merkintöjä tekijästä eikä edes vuodesta, jolloin se on tehty.

– On arvioitu, että seinävaate olisi tehty joskus 1979–2000. Se vaikeuttaa etsintää, kun ei pysty kaventamaan etsintöjä vuoden perusteella siihen joukkoon, joka voisi tietää, Petäkoski-Hult sanoo.

Petäkoski-Hult kertoo kyselleensä seinävaatteen tekijän perään muun muassa Facebookissa yleisesti sekä kohdistamalla viestejä sellaisille sosialidemokraattisen liikkeen ihmisille, joiden hän arveli ehkä tietävän teoksesta. Kalastelu ei ole tuottanut tulosta.

– Onkeen ei ole tarttunut yhtään kalaa. Ne, joille olen kuvan laittanut, ovat kehuneet seinävaatetta upeaksi. Heistäkin olisi kiva tietää sen tekijä tai tekijät. Sitäkään ei tiedä, onko se tehty vaikkapa ryhmätöinä.

Pirkanmaan Demarinaisten historiikki julkaistaan 25.11. ja se lähtee painoon viikon, parin sisällä. Voi siis olla, ettei mysteeri siihen mennessä selviä.

– Kyllä se jää askarruttamaan mieltä, jos tietoa ei saada. Voihan siinä käydä niinkin, että tekijä löytyy, kun kirja on jo julkaistu. Parempi tietysti sekin kuin ettei se selviäisi ollenkaan, Petäkoski-Hult sanoo.

Jos tiedät jotain seinävaatteesta tai sen tekijästä, ota yhteyttä Tuula Petäkoski-Hultiin (tuula.petakoski-hult(a)lempaala.fi). Seinävaate on villaa, juuttia, puuvillaa ja samettia. Sen mitat ovat 149 x 194 cm.

Jos tiedät seinävaatteen tekijän, ota yhteys Tuula Petäkoski-Hultiin (tuula.petakoski-hult(a)lempaala.fi).

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly: Tampereen ratikkavaunujen tilaus piristää Suomen kansantaloutta

Kuva: Tampereen kaupunki
Pormestari Lauri Lylyn mukaan Tampereen ratikkahankinnat piristävät koko maan taloutta.

Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittivat maanantaina 16. lokakuuta raitiotievaunujen toimitussopimuksen. Sopimuksen arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Kauppasopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapito kymmeneksi vuodeksi.

– On hienoa, että kilpailutuksen on voittanut suomalainen toimija. Sopimus on merkittävä koko kansantaloudelle. Tämä on hieno päivä Tampereelle ja Kajaanille, sanoo pormestari Lauri Lyly.

– Valitsimme Tampereelle modernin, koeteltuun tekniikkaan perustuvan ja pohjoisen vaikeisiin olosuhteisiin soveltuvan ratkaisun yhdistettyä kilpailukykyisiin kaupallisiin ehtoihin. Tampereen raitiovaunut perustuvat ratkaisuihin, joita käytimme Helsingin raitiovaunujen kehittämisessä, Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre kertoo.

Transtech Oy:n valmistamat raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Ensimmäisen erän hankinnassa yhden vaunun hinta on noin 3,8 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu toimitetaan Tampereelle alkuvuonna 2020. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan keväällä 2021.

Esteetön kulku

Tampereen kaupugin asiasta kertovassa tiedotteessa kerrotaan, että kahteen suuntaan ajettava, kolmiosainen vaunu rakennetaan ns. normaalille raideleveydelle.

-Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia ja tilaa yhteensä 264 matkustajalle. Raitiovaunuun on myös esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Kestävä teli- ja pyöräkertarakenne, jossa kaikki pyörät ovat vetäviä, mahdollistaa ongelmattoman liikennöinnin vaativissa ilmasto-olosuhteissa, tiedotteessa luvataan.

Raitiotiellä tavoitellaan liikennettä, jolla voidaan tukea kaupunkirakenteen tiivistämistä

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous

Tampereen raitiovaunuhankintaan ilmoittautui määräaikaan 13. helmikuuta 2015 mennessä 12 tarjoajaa, joista kaupunginhallitus valitsi 11 ehdokasta tarjouskilpailuun.

– Raitiovaunuhankinnan valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jota vertailtiin raitiovaunujen ja kunnossapitopalvelun laadun sekä vertailuhinnan perusteella. Vertailussa kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous saatiin Transtech Oy:ltä. Tarjous oli paras sekä laatu- että hintavertailussa, tiedotteessa todetaan.

Transtech on Pohjoismaiden suurin kiskokalustovalmistaja, jonka päätuotteisiin kuuluvat kaksikerroksiset matkustajavaunut, raitiovaunut sekä alihankkijana valmistettavat konepajatuotteet.

Sopimus raitiovaunutoimittajan ja kaupungin välillä on tarkoitus siirtää kaupungilta Tampereen Raitiotie Oy:n vastuulle myöhemmin hyväksyttävän erillisen sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Siirtosopimus tuodaan erikseen Tampereen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

 

Keskustelua aiheesta

Tampereen Voimia liikelaitos In house-yhtiöksi?

Kuva: Kari Hulkko
Voimia on erikoistunut muun muassa ateriapalveluiden järjestämiseen.

 

Tampereen Voimia liikelaitoksesta valmistellaan ensi vuoden aikana In house -yhtiö. Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti asiasta tiistaina 10. lokakuuta. Uuden yhtiön omistaisivat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) sekä myöhemmin Pirkanmaan maakunta. Voimian yhtiöittämisestä päätetään vielä erikseen konsernijaostossa ensi vuoden aikana. Yhteisyrityksen perustamisella on PSHP:n johdon tuki.

Voimian yhtiöittämisestä ja organisoinnista on tehty selvitys sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi. Uudistus aiheuttaa muutoksia tukipalvelujen organisointiin ja volyymeihin.

Tampereen kaupungin mukaan Voimian liiketoiminnan kannattavuus on parempi yhtiöitettynä yhteisyritykseksenä (In house) kuin liikelaitoksena tai pelkästään Tampereen kaupungin omistamana In house -yhtiönä.

– Yhteisyrityksessä toiminnan volyymi ja liikevaihto kasvavat, mikä mahdollistaa skaalaetujen entistä paremman hyödyntämisen muun muassa tuotannossa, tuotannonohjauksessa ja ostoissa, sekä toiminnan edellenkehittämisessä, kaupungin asiaa koskevassa tiedotteessa todetaan.

Työntekijöiden asema ei ”pääsääntöisesti” muutu

Yhteisyrityksessä kaikki Voimian 610 työntekijää ja 100 PSHP:n työntekijää siirtyisivät In house -yhtiöön. Voimian nykyinen sote-toiminta säilyisi In house -konsernissa. Tampereen kaupunki ja maakunta voivat tällöin hankkia yhtiön palveluja kilpailuttamatta.

– Työntekijöiden asema ei In house -yhtiössä pääsääntöisesti muutu. Yhteisyritykseen siirryttäessä voidaan neuvotella henkilöstön siirtosopimus ja henkilöstön edustaja hallitukseen, kuten tehtiin Tilakeskus liikelaitoksen yhtiöittämisessä.

– Jos In house -vaihtoehdon sijaan Voimia jatkaa liikelaitoksena, liikelaitoksen sote-toiminta siirtyy maakuntaan ja siitä aiheutuu henkilöstövaikutuksia. Maakunta ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta. Liikelaitos ei myöskään voi hankintalain mukaan myydä palveluita markkinoille (esimerkiksi maakunnalle) kuin viisi prosenttia liikevaihdostaan ja enintään 500 000 euron arvosta, tiedotteessa todetaan.

Keskustelua aiheesta

Pirkanmaan Demarinaisilta tuki Tuula Haataiselle

Pirkanmaan Demarinaiset ilmaisivat tukensa Tuula Haataiselle lauantaina.

Pirkanmaan Demarinaiset ilmaisivat lauantaina piirikokouksessaan tukensa SDP:n presidenttiehdokkaalle Tuula Haataiselle. Piirikokouksen julkilausumassa todetaan, että Haataisella on monipuolinen poliittinen kokemus presidentin tehtävään. Haatainen on hankkinut poliittista pääomaa niin Demarinaisten pääsihteerinä kuin ministerinäkin.

– Tuulan sairaanhoitajan ja valtiotieteen maisterin koulutus antaa hyvän pohjan myös presidentin tehtävään. Hän sopii hyvin seuraamaan presidentti Tarja Halosen ja muiden sosialidemokraattisista lähtökohdista presidenteiksi nousseiden henkilöiden jalanjälkiä. Tuula Haatainen tekee jäljistä omansa ja antaa kokemuksensa ja näkemyksensä kaikkien suomalaisten käyttöön, julkilausumassa todetaan.

Lisäksi Haatainen tuntee Pirkanmaan Demarinaisten mukaan tavallisen suomalaisen arjen ja on vankka lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä puolestapuhuja.

Huolta vanhuksista

Pirkanmaan Demarinaiset mukaan Suomessa on asetettu tavoitteeksi merkittävä vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentäminen. Perinteisen laitokseksi tilastoitavan vanhainkotihoidon korvaamiseksi on haluttu tuottaa palvelut kotiin ja kodinomaiseen ympäristöön niin pitkään kuin mahdollista.

– Vanhainkodissa ja tehostetussa palveluasumisessa asiakasmaksut määräytyvät eri perustein, joista yhtenä konkreettisena esimerkkinä mainittakoon lääkkeet. Vanhainkodissa lääkkeet sisältyvät hoitoon, mutta tehostetussa palveluasumisessa lääkkeet maksetaan itse ja ovat maksuttomia vasta Kelan seuraaman maksukaton ylittymisen jälkeen. Näin kustannuksia on saatu siirrettyä kunnilta asukkaalle ja Kelalle, kun useat kunnat ovat muuttaneet vanhainkotihoidon tehostetun palvelun yksiköiksi, demarinaiset sanovat.

Piirikokouksen julkilausumassa todetaan, että vanhainkotiasumisen kustannuksia ohjataan asiakasmaksulailla, mutta tehostetun palveluasumisen kustannuksia ei ole niin tarkasti määritelty. Vanhainkotihoitoa koskevassa asiakasmaksulaissa on otettu huomioon yhteiseen kotiin jäävän puolison taloudellinen tilanne, mutta vastaavaa lainsäädäntöä ei ole tehostetun palveluasumisen puolella.

Pirkanmaan Demarinaiset pitävät tärkeänä ja välttämättömänä, että THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen tasoa pohtiva työryhmä ottaa huomioon yhteiseen kotiin jäävän puolison toimeentulon, jos toimeentulo on asiakasmaksujen vuoksi uhattuna.

– Ei ole syytä ajaa yksin asumaan jäävää puolisoa toimeentulotukiluukulle, jos puoliso siirtyy asumaan tehostetun palveluasumisen yksikköön., demarinaiset toteavat.

Petäkoski-Hult jatkaa puheenjohtajana

Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin edelleen Tuula Petäkoski-Hult. Varapuheenjohtajana jatkaa Kyllikki Lahtinen. Hallitukseen valittiin Kiminki Anneli, Kinnunen Katja, Koskinen Elsa, Leino Joanna, Lepola Anne, Leppänen Marjut, Päivärinta Merja, Päivö Sinikka, Tienari Pirkko ja Vuori Raija.

Pirkanmaan Demarinaisilla on juhlavuosi. 100-vuotista toimitaansa järjestö juhlistaa myös historiikillaan. Niin järjestöt kuin yksityiset ihmisetkin voivat osallistua juhlakirjan kustannuksiin lahjoituksin.

Keskustelua aiheesta