Turva – Hymy

Tässä ovat viisi kohutun ”orjatyön” kokeilukuntaa

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Eduskunnassa etenee parhaillaan hallituksen työelämäkokeilu, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömät voisivat työskennellä kunnissa ja yrityksissä työttömyystuella enintään vuoden. Tämä korvaisi nykyisen kuntouttavan työtoiminnan. Yrityksessä työtön voisi työskennellä enintään puoli vuotta ja kunnalla enintään vuoden.

Kokeilu koskisi viittä kuntaa, Poria, Raumaa, Kuopiota, Siilinjärveä ja Tuusniemeä. Niissä asuu yhteensä parituhatta kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvaa henkilöä, joista kokeiluun pääsisi soveltuva osa.

– Hallituksen esityksen mukaan kunnille tarjoutuisi mahdollisuus tarjota vuoden 2018 loppuun asti samoja TE-palveluja, joita TE-toimistotkin tarjoavat. Kunnat kohdentaisivat ne kuitenkin valitsemilleen henkilöille, joista moni on ollut pääsääntöisesti pitkään työttömänä, sanoo erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työelämäkokeiluun sisältyisi myös aina kunnan järjestämä, kokeilun aikana henkilölle annettava ohjaus ja valmennus.

– Parhaimmillaan tällä voidaan vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyteen. Kunnat ovat vuosia tuoneet esille sen, että niillä on liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työttömille tarjottaviin palveluihin, vaikka niillä on työmarkkinatuen maksuosuus, Liski-Wallentowitz sanoo.

Lain on määrä tulla voimaan jo elokuun alussa ja se olisi voimassa ensi vuoden loppuun.

Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena 10,09 euroa päivää ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti.

Kuntia on kritisoitu siitä, että ne ovat halunneet järjestää kuntouttavaa työtoimintaa vain putsatakseen työmarkkinatukilistojaan.

– Kuopiossa ei ole koskaan sellaista tehty. Meillä on lähdetty aina asiakkaan tarpeesta, sanoo kokeilussa mukana olevan Kuopion työllisyyspalvelujen johtaja Pirjo Oksanen.

Oksasen mukaan ilmaistyön teettämisen näkökulmasta työelämäkokeilussa tulevat eteen samat ongelmat kuin kuntouttavassa työtoiminnassakin.

– Tällä hetkellä esimerkiksi työpajat teettävät alihankintatöitä kuntouttavan työtoiminnan ihmisillä. Sitä perusproblematiikkaa tämä ei poista. Sama ongelma on esimerkiksi työkokeilussa, joka on laissa.

Olemme epäonnistuneet tosi pahasti, jos tämä syrjäyttää palkkatyötä tekevän.

Hänen mukaansa kunta voi valvoa väärinkäytöksiä esimerkiksi niin, että yritys ei enää saisi kokeilusta työtöntä työntekijää, jos työpaikkoja ei ala syntyä, vaikka yritys näyttää tarvitsevan ilmaistyöntekijöitä jatkuvasti.

– Sen sanon, että olemme epäonnistuneet tosi pahasti, jos tämä syrjäyttää palkkatyötä tekevän henkilön, Oksanen sanoo.

Rauma ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, osallistuuko se kokeiluun.

– Hankkeeseen on alun perin haettu jo viime vuoden kesäkuussa. Se on muuttunut vahvasti siitä, mitä vuosi sitten haettiin, voisi sanoa, että pienimuotoisemmaksi. Siihen ovat vaikuttaneet tietojärjestelmäasiat, päätösvaltuudet ja lainsäädäntöpohjat. Työhallinnon työ on hyvin juridisoitu. Ei sitä voi muuttaa ihan noin vaan yhtäkkiä, sanoo aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari Raumalta.

Hallitus pohjaa kuntien roolia vahvistavan kokeilunsa parin vuoden takaiseen hallitusohjelmaan, jossa haluttiin selvittää työvoimapalvelujen siirto kunnille. Sen jälkeen hallitus linjasikin, että julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät maakunnille.

Liski-Wallentowitzin mukaan virkamiesvalmistelussa nähtiin ristiriita kokeilun ja maakuntauudistuksen välillä. Hallitukselle myös ehdotettiin, että kokeilu voitaisiin toteuttaa toisella tavalla. Hallitus kuitenkin toi lakiesityksen eduskuntaan. Se on tänään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pöydällä.

– Päätettiin avata kokeilut, jotka tukisivat tätä maakuntamalliin siirtymistä ja muuttunutta asentoa. Sitä ei haluttu liikaa rajata hakukirjeessä, jotta kunnissa olisi kokeiluhenkeä, Liski-Wallentowitz sanoo.

Oksanen uskoo, että kokeilu hyödyntää myös tulevia maakuntia.

– Tarkoitus on nimenomaan luoda siirrettäviä hyviä toimintamalleja. Asiakkaat säilyvät ihan samoina, onpa se sitten kunta tai maakunta se järjestäjä. Myös ne ihmiset, jotka ovat palveluita tuottaneet, säilyvät hyvin samoina. Organisaatio ei ole tässä merkittävin tekijä, vaan se, miten palvelut vastaavat asiakkaan tilanteeseen.

STT–SANNA NIKULA

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Kyllönen leimasi Haataisen Naton ”optiokaveriksi”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Iltalehden suorassa presidenttitentissä vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen nimesi SDP:n Tuula Haataisen Naton ”optiokaveriksi”. Hän luki itsensä liittoutumattomuuden kannattajaksi sanoin kuin Paavo Väyrysen ja Laura Huhtasaaren.

Nils Torvalds kannattaa Natoa, mutta Matti Vanhanen, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö kuuluvat Sauli Niinistön ohella optiokavereihin kuten Haatainenkin.

Tuula Haataisen ei annettu vastata, mutta hän on aiemmin ilmoittanut vastustavansa Naton jäsenyyttä, kuten puolueensa SDP:kin.

Keskustelun piti pyöriä istuvan presidentin nato-kannan selventämisen ympärillä, mutta keskustelu kulki kaikkien ehdokkaiden omien kantojen ympärillä.

– Onko sellaisia sopimuksia, jotka eivät ole kansalaisten tiedossa? kysyi Pekka Haavisto.

– Ei ole! huusi Niinistö heti väliin.

Sen jälkeen keskustelu meni jankkaamiseksi heinäkuussa säädetystä laista, jossa päivitettiin Suomen mahdollisuuksia antaa sotilaallista apua ulkovallalle. Laki avunannosta kuuluu Lissabonin sopimukseen, mutta oli aikanaan ”unohtunut” pois. Asia nousi esille Ruotsin viimeisimmän sukellusvenejupakan ansiosta, kun Suomi ei lain puuttumisen takia kyennyt antamaan apua. Laki säädettiin pikavauhtia.

Tähänkään ei sallittu Tuula Haataiselle puheenvuoroa.

EU:n talousintegraatio meni liittovaltiokeskusteluksi

Loppukeskustelu käytiin EU:n talousintegraatiosta, joka tietysti nosti heti esille EU:n liittovaltion. Nyt Haatainenkin sai puheenvuoron. Hän piti vaarallisena jatkuvaa liittovaltiokortilla pelaamista.

– Sillä luodaan pohjaa, ettei mennä eteenpäin millään muullakaan yhteistyön alueella, Haatainen sanoi. Esimerkiksi hän nosti sosiaalisen ulottuvuuden.

Keskustelu päättyi ympäristökysymyksiin.

– Suomessa voidaan tehdä kestävää yhdyskuntarakennetta ja raideliikennettä. Kannatan metsien suojelemista ja nykyinen hakkuiden taso on riittävä sanoi, Haatainen.

Lopuksi pyydettiin kantoja naisten pakolliseen asevelvollisuuteen. Kukaan ei kannattanut.

Haatainen kannatti kansalaispalvelua, jossa naisten vahvuudet voitaisiin ottaa käyttöön.

 

 

Analyysi: Niinistö joutuu toiselle kierrokselle

Kuva: Iltalehti/Accustrore

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön ohella toiselle kierrokselle pääsystä kisaavat Accuscoren selvityksen mukaan tasaväkisesti vihreiden Pekka Haavisto 13,6 prosentin kannatuksella, sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen 13,2 prosentin kannatuksellaan.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin.

Accuscore ei varsinaisesti tee omia kannatuskyselyjään, vaan käyttää muiden tuottamia kyselyaineistoja ja simuloi niistä oman ennusteensa.

Accuscore muistuttaa Iltalehden mukaan kuitenkin, että presidentinvaalien ennustaminen on muita vaaleja hankalampaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vaihtelut ehdokkaiden kannatuksessa voivat olla suuria gallupeista toiseen.

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen kannatus oli analyysissä 4,4 prosenttia.

– Tämähän ei perustu haastatteluihin. Tilaísuuksissani on ollut paljon ihmisiä liikkeellä, Haatainen sanoi.

Iltalehden vaalitentti jatkuu klo 20:een saakka. Demokraatti seuraa.

 

 

 

 

 

 

Entä jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä? – Antti Rinne kertoo nyt SDP:n kannan kuumaan keskustelunaiheeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson on tullut esiin kannalla, jonka mukaan Ruotsi hakee Nato-jäsenyttä kymmenen vuoden kuluessa.

Suomessa Ruotsin toimia seurataan luonnollisesti äärimmäisen tarkkaan. Maat ovat käytännössä lyöneet kättä päälle, että mikäli jompikumpi Nato-ratkaisuissa etenee, tieto kulkee hyvissä ajoin maiden välillä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut kokonaisharkintaa, ei mitään automaatiota siinä, että Suomi olisi tavoittelemassa Nato-jäsenyyttä, mikäli Ruotsi näin päättäisi tehdä.

– Kyllä se on se kokonaistilanne, joka sillä hetkellä vallitsee, mikä pitää ottaa huomioon. On aika mahdoton lähteä tässä ennakoimaan kaikkia niitä variaatioita, Niinistö on sanonut MTV:lle.

”Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole erityisen hämillään Ruotsin porvariblokin johtajan Kristerssonin Nato-lausunnosta.

– Suomessa kokoomuksella on vähän vastaavanlainen puoluekokouspäätös ja samaa koskee RKP:tä, joten ei se sinällään mikään uudenlainen kanta Pohjoismaissa porvareilla ole. Ruotsin porvarikoalition laaja kanta on ollut tiedossa jo pitkään.

Ruotsissa Natoon hakeutuminen vaatisi kuitenkin laajaa konsensusta. Kristersson onkin uhonnut, että ei mene kauaa, kun myös sosialidemokraatit olisivat muuttamassa kantaansa.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven on vakuuttanut Ruotsin pysyvän liittoutumattomana.

– Olen paljon jutellut Ruotsin pääministerin kanssa sosialidemokraattien kannasta. Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa. Minun mielestäni tilanne Ruotsin suhteen ei ole muuttunut, Rinne summaa.

Ruotsin sosialidemokraateilla hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä.

Kun Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, sosialidemokraattien kansanedustaja Kenneth G Forslund vieraili reilu vuosi sitten Suomessa, hän kertoi Ruotsin demarien Nato-kannoista.

Forslundin mukaan Ruotsin sosialidemokraattisessa puolueessa ei oikeastaan edes käydä sisäistä Nato-debattia.

– Äärimmäisen harvat sosialidemokraattisen puolueen jäsenet puhuvat Naton puolesta ja sen vuoksi meillä on hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä, hän totesi.

Forslund sanoi, että puolueessa, puolueen jäsenissä ja kannattajissa on syvään juurtuneena kanta, ettei Nato-jäsenyyttä haeta.

”Teoreettinen tilanne.”

Entä jos Ruotsi kaikesta huolimatta päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä?

Antti Rinne toteaa alkuun, että asiassa on todellakin monta jos-sanaa.

– Minulla on vahva usko siihen, että Ruotsi haluaisi käydä tilanteen etukäteen Suomen kanssa läpi. Jos Ruotsi yllättäen päättäisi, että se hakee jäsenyyttä, jäsenyys ei tulisi voimaan tuosta noin vaan. Se olisi pitkä prosessi. Se muuttaisi Suomen lähiympäristön turvallisuustilannetta niin, että meidän pitäisi miettiä, onko muutos sellainen, että sen takia pitäisi suhtautua toisella tavalla Nato-kysymykseen.

– Minä en osaa sanoa tällä hetkellä, miten se muuttaisi, koska se (Ruotsin Nato-jäsenyyden hakeminen) on niin teoreettinen tilanne. Joka tapauksessa viime kädessä Suomi päättää kaikissa tilanteissa itsenäisesti sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai liittoutumisestaan. Se on meidän oma ulko- ja tuvallisuuspoliittinen ratkaisu, Rinne painottaa.

”Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys.”

Rinne toteaa ylipäänsä, ettei Nato ole hänelle ideologinen kysymys, vaan arviot suhteesta siihen on tehtävä puhtaasti valtakunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.

– Olen sitä mieltä, että Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuuttamme vaan turvattomuutta. Kun me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, meillä on mahdollisuus huolehtia siitä, ettei aluettamme käytetä ketään vastaan.

– Jos ajattelee puolustuksellista tilaamme puolustusvoimien näkökulmasta, olemme ihan eri mittakaavassa kotimaan puolustuksen suhteen kuin Ruotsi. Emme ole tehneet ratkaisuja, jotka heikentävät omaa puolustustamme. Keskeinen elementtimme on uskottava oma puolustus ja sitä pitää vaalia.

Rinne käy läpi tutut Suomen turvallisuuden kivijalat – sotilaallinen liittoutumattomus, oma uskottava puolustus, yhteistyö Pohjoismaiden kanssa ja EU:ssa sekä Nato-yhteistyö ja syvenevä kumppanuus sen kanssa.

– Suomi kuuluu kaikilla mittareilla mitattuna läntiseen yhteisöön. Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys. Jos toimintaympäristössämme tapahtuisi merkittävä uudelleenjärjestäytyminen, jota Ruotsin Nato-jäsenyys olisi, ulko ja turvallisuuspolitiikan elementit pitäisi päivittää siihen tilanteeseen.

Millainen olisi Venäjän reaktio?

Rinne toteaa, että Suomella ja Ruotsilla on ollut tiivis, pitkä yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen historia ja varsinkin viime aikoina on otettu yhteisiä askelia.

– Molemmilla yhteistyöhalukkuus on ollut luonnollinen ja hyvä. Mielellään näkisin, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat omalla alueellamme vakautta ja rauhaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina. Toiveeni on, että kaikilla ilmansuunnilla kunnioitetaan sitä, että Itämeren ympäristön vakautta ylläpidetään tällä tavalla, Rinne sanoo.

Rinne luonnehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikka reaalipolitiikaksi, jossa täytyy olla selkeä oma linja. Linjaa on kuitenkin tarvittaessa kyettävä myös tarkastelemaan sen mukaan, että kaikissa tilanteissa rauha ja ihmisten turvallisuus taataan.

– Suomalaiset yhtä lailla kuin ruotsalaiset tekevät itsenäisesti ratkaisuja, heitä ja meitä ei voi ulkopuolelta ohjailla.

Mikäli Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä, Rinne arvioisi sen muuttavan maamme poliittista ilmapiiriä. Millainen olisi Venäjän reaktio?

– Kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, liityttäisiinkö Natoon yhdessä tai erikseen tai vain toinen maa liittyisi, Venäjä ei pitäisi ratkaisua hyvänä ja varmaan tulisi sen jollakin tavalla näyttämään. Näinhän he ovat aika avoimesti sen julkisestikin sanoneet. Ei siitä mitään positiivista reaktiota voi Venäjältä odottaa.

– Mutta se miten Venäjä reagoisi olisi vain yksi osa kokonaisharkintaa ja arviointia siihen nähden, mikä on Suomessa ja Ruotsissa järkevää ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ja kansalaisten turvallisuuden kannalta. Venäjä ei päätä Suomen puolesta Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.