Tässä ovat viisi kohutun ”orjatyön” kokeilukuntaa

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Eduskunnassa etenee parhaillaan hallituksen työelämäkokeilu, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömät voisivat työskennellä kunnissa ja yrityksissä työttömyystuella enintään vuoden. Tämä korvaisi nykyisen kuntouttavan työtoiminnan. Yrityksessä työtön voisi työskennellä enintään puoli vuotta ja kunnalla enintään vuoden.

Kokeilu koskisi viittä kuntaa, Poria, Raumaa, Kuopiota, Siilinjärveä ja Tuusniemeä. Niissä asuu yhteensä parituhatta kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvaa henkilöä, joista kokeiluun pääsisi soveltuva osa.

– Hallituksen esityksen mukaan kunnille tarjoutuisi mahdollisuus tarjota vuoden 2018 loppuun asti samoja TE-palveluja, joita TE-toimistotkin tarjoavat. Kunnat kohdentaisivat ne kuitenkin valitsemilleen henkilöille, joista moni on ollut pääsääntöisesti pitkään työttömänä, sanoo erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työelämäkokeiluun sisältyisi myös aina kunnan järjestämä, kokeilun aikana henkilölle annettava ohjaus ja valmennus.

– Parhaimmillaan tällä voidaan vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyteen. Kunnat ovat vuosia tuoneet esille sen, että niillä on liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työttömille tarjottaviin palveluihin, vaikka niillä on työmarkkinatuen maksuosuus, Liski-Wallentowitz sanoo.

Lain on määrä tulla voimaan jo elokuun alussa ja se olisi voimassa ensi vuoden loppuun.

Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena 10,09 euroa päivää ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti.

Kuntia on kritisoitu siitä, että ne ovat halunneet järjestää kuntouttavaa työtoimintaa vain putsatakseen työmarkkinatukilistojaan.

– Kuopiossa ei ole koskaan sellaista tehty. Meillä on lähdetty aina asiakkaan tarpeesta, sanoo kokeilussa mukana olevan Kuopion työllisyyspalvelujen johtaja Pirjo Oksanen.

Oksasen mukaan ilmaistyön teettämisen näkökulmasta työelämäkokeilussa tulevat eteen samat ongelmat kuin kuntouttavassa työtoiminnassakin.

– Tällä hetkellä esimerkiksi työpajat teettävät alihankintatöitä kuntouttavan työtoiminnan ihmisillä. Sitä perusproblematiikkaa tämä ei poista. Sama ongelma on esimerkiksi työkokeilussa, joka on laissa.

Olemme epäonnistuneet tosi pahasti, jos tämä syrjäyttää palkkatyötä tekevän.

Hänen mukaansa kunta voi valvoa väärinkäytöksiä esimerkiksi niin, että yritys ei enää saisi kokeilusta työtöntä työntekijää, jos työpaikkoja ei ala syntyä, vaikka yritys näyttää tarvitsevan ilmaistyöntekijöitä jatkuvasti.

– Sen sanon, että olemme epäonnistuneet tosi pahasti, jos tämä syrjäyttää palkkatyötä tekevän henkilön, Oksanen sanoo.

Rauma ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, osallistuuko se kokeiluun.

– Hankkeeseen on alun perin haettu jo viime vuoden kesäkuussa. Se on muuttunut vahvasti siitä, mitä vuosi sitten haettiin, voisi sanoa, että pienimuotoisemmaksi. Siihen ovat vaikuttaneet tietojärjestelmäasiat, päätösvaltuudet ja lainsäädäntöpohjat. Työhallinnon työ on hyvin juridisoitu. Ei sitä voi muuttaa ihan noin vaan yhtäkkiä, sanoo aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari Raumalta.

Hallitus pohjaa kuntien roolia vahvistavan kokeilunsa parin vuoden takaiseen hallitusohjelmaan, jossa haluttiin selvittää työvoimapalvelujen siirto kunnille. Sen jälkeen hallitus linjasikin, että julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät maakunnille.

Liski-Wallentowitzin mukaan virkamiesvalmistelussa nähtiin ristiriita kokeilun ja maakuntauudistuksen välillä. Hallitukselle myös ehdotettiin, että kokeilu voitaisiin toteuttaa toisella tavalla. Hallitus kuitenkin toi lakiesityksen eduskuntaan. Se on tänään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pöydällä.

– Päätettiin avata kokeilut, jotka tukisivat tätä maakuntamalliin siirtymistä ja muuttunutta asentoa. Sitä ei haluttu liikaa rajata hakukirjeessä, jotta kunnissa olisi kokeiluhenkeä, Liski-Wallentowitz sanoo.

Oksanen uskoo, että kokeilu hyödyntää myös tulevia maakuntia.

– Tarkoitus on nimenomaan luoda siirrettäviä hyviä toimintamalleja. Asiakkaat säilyvät ihan samoina, onpa se sitten kunta tai maakunta se järjestäjä. Myös ne ihmiset, jotka ovat palveluita tuottaneet, säilyvät hyvin samoina. Organisaatio ei ole tässä merkittävin tekijä, vaan se, miten palvelut vastaavat asiakkaan tilanteeseen.

STT–SANNA NIKULA

Presidentti Niinistö aloittaa kampanjansa vasta joulukuussa – silti ehdokasta hehkutetaan jo turuilla ja toreilla

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola

Presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että hän aikoo aloittaa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Samaan aikaan toisaalla Niinistön erinomaisuutta hehkuttavat jo estoitta ne, jotka ovat keränneet nimiä perustettavalle valitsijayhdistykselle.

– Kyllähän nimien kerääminen voidaan tulkita kampanjoinniksi. Tällä mallilla pyritään madaltamaan kynnystä äänestää Niinistöä, muotoilee professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Ruostetsaaren mukaan huomiota herättävää on, miten vähän nimienkeräyskampanja Niinistön valitsijayhdistystä varten on ollut esillä perinteisessä mediassa.

– Ilmoittautumiskortteja on kerätty turuilla ja toreilla, kerääjät ovat olleet ilmeisesti asialla erilaisten tapahtumien yhteydessä, Ruostetsaari toteaa.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mari Marttila puolestaan toteaa, että sosiaalisessa mediassa Niinistöä on tuotu esiin hyvinkin näyttävästi. Marttila tekee väitöskirjaansa sosiaalisen median käytöstä politiikassa.

– Kampanjointi on ollut hyvinkin aktiivista. Minusta se ei ole mitenkään yllättävää, Marttila arvioi.

Somessa on yllättävän hiljaista.

Sen sijaan muut presidenttiehdokkaat ovat Marttilan mukaan olleet somessa esillä varsin vähän, ehkä Pekka Haavistoa (vihr.) ja Laura Huhtasaarta (ps.) lukuun ottamatta.

– Kun vaaleihin on neljä kuukautta, siihen nähden somessa on yllättävän hiljaista. Odotan kovasti, että jotain tapahtuisi, Marttila sanoo.

Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen kommentoi asiaa niukkasanaisesti. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko kannattajakorttien kerääminen yleisötapahtumineen ja Facebook-sivuineen jo käytännössä vaalikampanjointia.

– Kannattajakorttien kerääminen on ainoa mahdollinen tapa silloin, kun perustetaan valitsijayhdistystä, Pokkinen toteaa.

Valitsijayhdistyksellä tulee olla vähintään 20 000 äänioikeutettua kannattajaa.

Valitsijayhdistyksen perustamiseksi kerättyjen kannattajakorttien määrä julkistetaan maanantaina.

”Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt.” – SDP:n presidenttiehdokas Haatainen korostaa rajat ylittävää yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen puolustaa Facebook-kirjoituksessaan kansainvälistä yhteistyötä, EU:ta ja YK:ta.

– Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Siksi EU ja siksi YK ovat välineitä, joita pitää entistä paremmalla yhteistyöllä trimmata vastaamaan vakavien ongelmien ratkaisemiseksi, Haatainen kirjoittaa.

– Ongelmiin on olemassa ratkaisuja, mutta niiden toteuttamisessa emme pärjää yksin.

Haatainen ottaa kirjoituksellaan kantaa lauantaina julkisuudessa velloneeseen keskusteluun.

– Tämä viikonloppu on syksyn ainoa vapaa viikonloppuni. Maaseudun rauha ja metsän syksyinen kuulaus antavat ajatuksille tilaa. Tunnelman rikkoi lauantain uutisointi. Tuntuu, että ilmatila täyttyy toinen toistaan älyttömämmistä esityksistä.

EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Hän korostaa, että 2010-luvun maailmassa EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

– Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt. Iskujen ehkäisemisessä Euroopan laajuinen viranomaisten yhteistyö on ratkaisevaa ja keskeistä. Sitä on nyt tiivistettävä ja jäljitettävä täällä toimivat terroristien solut.

EU-alueen yhteisten ulkorajojen valvonta on Haataisen mielestä myös mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kun siihen on olemassa EU:n yhteinen tahtotila

– Jos EU:ta ei nyt olisi, se pitäisi nopeasti keksiä. Se on käytännön apparaatti, jota voi hyödyntää rajat ylittävien ongelmien ratkaisussa. Sellainen on ilmaston vaarallinen lämpeneminen.

Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia.

Haatainen ilmaisi kirjoituksessaan lisäksi huolensa ilmastonmuutoksesta.

– Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia. Sen seurauksena Grönlanti ja jääkentät sulavat pelottavalla vauhdilla.

Hän kertoo, että viettäessään vapaa-aikaansa luonnon keskellä hänessä kasvaa joka kerta yhä suurempi halu suojella suomalaista luontoa.

– Esitykset irrottautua Pariisin ilmastosopimuksesta kuulostavat samalta kuin päättäisimme irrottautua yhteiseltä maapalloltamme. Seuraukset ilmastonmuutoksesta näkyvät jo nyt hirmumyrskyineen. Merenpinta nousee ja toisaalla kuivuus kasvattaa nälänhätää.

– Yhteisen maapallomme kohtaamiin ongelmiin ei voi vastata piiloutumalla metsään, kallion suojaisaan luolaan toivoen että paha maailma pysyy muualla.

HS: Valtuustoissa 395 kuntapoliitikkoa, joilla tuore rikostuomio – lähes 100 saanut vankeusrangaistuksen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestylippuja Kunnantoimiston pöydällä tarkistusta varten Sipoossa.

Viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Suurimmassa osassa kuntia ainakin yksi valtuutettu tai varavaltuutettu on saanut rikostuomion. Lehden selvityksen mukaan vain 30 prosenttia kunnista on sellaisia, joissa kuntapoliitikoilla ei ole rikostuomiota.

Neljännes kaikista selvityksessä olleista rikoksista on tapahtunut liikenteessä. Paikallispoliitikot ovat jääneet kiinni ylinopeudesta tai rattijuopumuksesta.

Perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan.

Puolueittain verrattuna rikoksista tuomittujen osuus on suhteellisesti suurin perussuomalaisten riveissä. Perussuomalaisista valtuutetuista ja varavaltuutetuista yli 5 prosentilla on rikostuomio.

Lehti ei ottanut selvityksessään huomioon kesällä tapahtunutta sinisen ryhmän erkaantumista perussuomalaisista.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi arvelee lehden haastattelussa, että perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan, koska puolue on kasvanut nopeasti.

”Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa seksin osto on kriminalisoitu” – Joukko keskustalaisia kansanedustajia vaativat lain tiukennusta

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Joukko keskustan kansanedustajia vaatii seksin oston kieltävän lain tiukennusta. He ovat jättäneet asiasta eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen, jossa haluavat tietää, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä seksin oston kriminalisoimiseksi.

Suomen nykylain mukaan seksin ostaminen parituksen kohteelta tai ihmiskaupan uhrilta on rangaistavaa, vaikka ostajan teko ei olisi tahallinen. Ostaja voidaan siis tuomita siitä huolimatta, ettei hän tiennyt parituksesta tai ihmiskaupasta.

Uusi laki tuli voimaan kesällä 2015. Sitä ennen teko oli rangaistava vain tahallisena.

Seksibisnekseen liittyy ihmiskauppaan.

– Suomen lain mukaan seksin osto on kriminalisoitu, jos seksin myyjä on alaikäinen tai ihmiskaupan uhri. Muissa tapauksissa seksin osto on sallittu. Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa seksin osto on kriminalisoitu, kansanedustaja Ulla Parviainen toteaa.

Kirjallinen kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös keskustan kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila, Hannakaisa Heikkinen, Elsi Katainen, Eeva-Maria Maijala, Aila Paloniemi ja Mirja Vehkaperä.

– Seksibisnekseen liittyy ihmiskauppaa, vapauden riistoa, alistamista, häpeää ja hyväksikäyttöä. Prostituutiota pyörittävät usein ulkomailta käsin kansainväliset toimijat, ja se on merkittävä osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Kyse on toiminnasta, missä rikas käyttää hyväksi köyhää, kansanedustajat huomauttavat.

He täydentävät perusteluitaan myös toteamalla, että seksin ostajat tuskin haluavat äitinsä, vaimonsa, tyttärensä tai poikansa työskentelevän prostituoituna.

Aalto: ”Pystymme parempaan” – Vihreät kannattaa pakolaiskiintiön nostamista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto piti linjapuheen vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Riihimäellä.

Vihreät kannattaa pakolaiskiintiön nostamista ja perheenyhdistämisen helpottamista, sanoi puheenjohtaja Touko Aalto vihreiden puoluevaltuustossa lauantaina.

Aallon mukaan hallituksen turvapaikkapolitiikka jatkuu yhtä kylmänä kuin se oli ennen hallituskriisiä, vaikka keskusta ja kokoomus eivät halunneet arvojen takia jatkaa hallituksessa perussuomalaisten kanssa.

Se on melko tasan sen verran kuin manner-Suomen pienimmässä kunnassa.

– Suomi ottaa tällä hetkellä 750 kiintiöpakolaista vuosittain. Se on melko tasan sen verran kuin manner-Suomen pienimmässä kunnassa, Keski-Suomen Luhangassa, on asukkaita. Me pystymme parempaan, Aalto sanoi.

Aallon mielestä nykyisen hallituksen säätämät tulorajat perheen saamiseksi turvaan ovat kohtuuttomat.

– Maailmassa on eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan, mutta virallinen Suomi ummistaa tältä silmänsä, kääntää selän hätää kärsivien edessä, Aalto sanoi.

Kannatusta pitää aina katsoa viimeisimpään realisoituneeseen vaalitulokseen.

Vihreät putosi kolmanneksi Helsingin Sanomien kannatuskyselyssä, mutta se ei puolueen puheenjohtajaa lannista. Hän sanoo olevansa äärimmäisen iloinen siitä, että kannatus on yhä niin korkealla.

– Kannatustahan pitää aina katsoa viimeisimpään realisoituneeseen vaalitulokseen. Siihen nähden kannatus on edelleen valtavan korkealla.

– Iloista on sekin, että 76 prosenttia vihreille kuntavaaleissa äänensä antaneista toimisi samoin, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Se oli korkeampi kuin esimerkiksi gallupykkösellä kokoomuksella, Aalto riemuitsee.

Puolue nousi edellisessä mittauksessa Suomen toiseksi suorimmaksi puolueeksi 17,5 prosentin kannatuksella, mutta nyt kannatus on laskenut 16,7 prosenttiin.

– Olemme niiden ihmisten ääni, jotka ovat huolissaan luonnonsuojelun puolesta, ilmastonmuutoksen tilasta, köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvusta ja tuloerojen kasvusta. Näiden ihmisten luottamuksen varassa toimimme.

Puheenjohtajan mukaan vihreitä haastetaan gallupkannatuksen takia enemmän kuin aiemmin. Se kertoo hänen mielestään siitä, että vihreiden vaihtoehto kiinnostaa.

– Kaikissa asioissa kaikista suunnista vihreiden vaihtoehtoa haastetaan, ja se kiinnostaa. Olen hyvin otettu siitä, että niin moni eri puolueen edustaja puhuu paljon enemmän vihreiden linjasta kuin omasta linjastaan. Kai se pitää ottaa jonkinlaisena kunnianosoituksena ja tehdä parhaansa, että näin on myös jatkossa.

Juttua on täydennetty klo 14:28.