Turva – Hymy

Tässä syy Pohjois-Karjalan sähkökatkoihin: 10 000 km:n urakka kokonaan valmis vasta 10 vuoden päästä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Siihen se rojahti, puu. Kuva Mikkelin seudulta pari vuotta sitten.

PKS Sähkönsiirto Oy:n jakelualueella on käyty muutama vuorokausi epätoivoisen tuntuista kamppailua lumentuloa vastaan Märkä lumi on painanut puita ilmajohtojen päälle ja katkaissut sähköt pitkäksikin aikaa tuhansilta ihmisiltä. Hankalan sähkönjakelutilanteen uskotaan kestävän yli vuodenvaihteen, sillä lumentulon ennustetaan jatkuvan.Vikoja korjataan koko ajan, mutta uusia vikoja syntyy jatkuvasti.

Syykin on ilmeinen: sähkölinjat kiemurtelevat Pohjois-Karjalan tuuheissa metsissä suojanaan vain 10 metrin levyiset johtokadut. Molemmin puolin ilmajohtoa jää vain viiden metrin suoja-alue. Jo vähän yli 10-metriset puut yltävät taipumaan johtojen päälle.

– Sähkökatkojen piirissä olevat asiakkaat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet hankalaan tilanteeseen erittäin hyvin ja ymmärtäväisesti. Toki on muun muassa kyselty, että eikö sähkölinjoja olisi voinut raivata leveämmäksi kesäaikaan.

Toimitusjohtaja Arto Gylén, PKS Sähkönsiirto Oy:stä kertoo demokraatti.fi:lle, että itseasiassa työ asiantilan korjaamiseksi on aloitettu jo ajat sitten.

 Kärsivällisyyttä vaaditaan

 – Olemme investoineet toimitusvarmuuden voimakkaaseen parantamiseen jo viisi vuotta ja käyttäneet 140 miljoonaa euroa, Gylén kertoo.

– Meillä on kaikkiaan 10 000 km keskijännitteistä runkoverkkoa, josta 2000 kilometrin johto-osuudella on tehty tehostettua vierimetsän hoitoa. Lisäksi taajamat on kaapeloitu vuoden 2019 loppuun mennessä ja harvaan asutuilla alueilla toimitusvarmuutta on parannettu siirtämällä johtoja teiden varsiin.Valmista on lain edellyttämällä tavalla vuonna 2028. Tuolloin taajama-alueilla ei pitäisi olla yli 6 tunnin katkoja eikä taajamien ulkopuolella yli 36 tunnin katkoksia, Gylén sanoo.

Rahaa koko urakkaan yhtiö aikoo käyttää 500 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että puolet PKS:n asiakkaista olisi säävarman verkon piirissä 2019, vuonna 2023 75% ja vuonna 2028 jokainen asiakas.

Emiratesin suurtilaus varmisti jättikone A380:n tuotannolle vuosien jatkoajan

Kuva: AFP PHOTO/Giuseppe Cacace
Emiraattien Airbus A380 laskeutumassa Dubaihin.

Lentoyhtiö Emirates Airlines käytännössä pelasti lentokonevalmistaja Airbusin A380-ohjelman torstaina, kun se ilmoitti tehneensä sopimuksen 36 Airbus A380-lentokoneen ostamisesta. Sopimuksen arvo on 16 miljardia dollaria.
Emiratesin sopimus on sitova 20 koneen osalta ja sisältää option 16 koneesta.

Airbus oli kertonut, että ilman uusia tilauksia sen olisi lopetettava maailman suurimman matkustajakoneen A380:n tuotanto. Koneesta ei ollut tehty yhtään tilausta kahteen vuoteen.

Arabiemiraattien Dubaissa päämajaansa pitävä Emirates on jo valmiiksi A380:n tärkein asiakas. Yhtiöllä on käytössä 101 konetta ja sillä oli jo ennestään sisällä sitova tilaus 41 koneesta.

Eurooppalaisvalmistaja Airbusin myyntijohtajan John Leahyn mukaan Emiratesin tilaus turvaa A380:n valmistuksen ainakin 10 vuoden ajaksi.

72 710 menopeliä meni romuksi – rekisterissä yhä yli 400 000 tyhjän panttina

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomessa palautui viime vuonna kierrätykseen ennätysmäärä vanhoja autoja. Vuonna 2017 romutustodistuksia kirjoitettiin yhteensä 72 710, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan syynä kasvaneisiin romutusmääriin ovat sekä romumetallin maailmanmarkkinahintojen kasvu että suomalaisten parempi autojen kierrätysjärjestelmän tuntemus.

Autojen keskimääräinen romutusikä nousi viime vuonna 20,7 vuoteen. Romutusikä on noussut viime vuosina lukuun ottamatta vuotta 2015, jolloin romutuspalkkiokokeilu alensi keskimääräistä romutusikää.

Ennätyksellisistä romutusmääristä huolimatta kasvun varaa on. Suomessa on rekisterissä yli 400 000 henkilöautoa, jotka eivät ole olleet liikennekäytössä yli kahteen vuoteen.

Suomen henkilöautokannan keski-ikä kasvoi viime vuonna 12 vuoteen.

Postinjakelu uhkaa loppua kokonaan Tanskassa

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Perinteisen kirjepostin jakaminen on Tanskassa niin kannattamatonta liiketoimintaa, että sille ei parin vuoden kuluttua ehkä löydy vapaaehtoista hoitajaa, varoittaa Tanskan liikenneministeri Ole Birk Olesen.

Valtiolla on nyt vuoteen 2019 jatkuva sopimus jakelusta Postnord-yhtiön kanssa, joka muodostettiin yhdistämällä Ruotsin ja Tanskan postit.

Kirjepostin määrä on laskenut Tanskassa nopeammin kuin missään muualla maailmassa ja Postnord ei todennäköisesti halua jatkaa kannattamatonta toimintaa.

S-ryhmän myynti kasvoi joulukaupan vauhdittamana

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

S-ryhmän myynti kasvoi viime vuonna. Edellisvuotta vilkkaamman joulukaupan vauhdittamana S-ryhmän vuoden 2017 veroton vähittäismyynti kasvoi 2,3 prosenttia ja oli 11 273 miljoonaa euroa.

Joulukauppa oli vilkasta etenkin Sokoksilla, Emotioneissa ja Prismoissa. Koko vuoden myynnit kasvoivat kautta linjan.

– Myyntimme kehittyivät hyvässä tasapainossa eri liiketoiminnoissamme pitkin vuotta. Tavaratalokaupan ja marketkaupan lisäksi kasvua oli erityisesti ABC-asemilla ja hotelleissamme, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kertoi tiedotteessa.

S-ryhmän Suomen päivittäistavarakauppa kasvoi 2,1 prosenttia ja oli 6 920 miljoonaa euroa. Kasvu oli alan markkinakehitystä nopeampaa.

– Pidämme jatkossakin huolta päivittäistavarakauppamme hintakilpailukyvystä ja lisäämme laadukasta valikoimaamme, Heikkilä sanoi.

”Onhan se ykkössija aika hauska juttu” – Helsingin satamien luvut huimaavat, Dover jäi taakse

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsinki on noussut matkustajamäärältään Euroopan ja samalla maailman vilkkaimmaksi satamaksi.

Viime vuonna pelkästään Helsingin satamien kautta kulkevassa linjaliikenteessä oli 11,8 miljoonaa matkustajaa, kun pahin kilpailija Doverin satama Britanniassa jäi 11,7 miljoonaan matkustajaan.

Helsingissä vieraili lisäksi ennätykselliset 478 000 risteilymatkustajaa, joten matkustajien kokonaismäärä oli 12,3 miljoonaa, kertoo Helsingin Satama.

Matkustajaliikenteestä vastaava johtaja Kari Noroviita myhäilee puhelimessa, että Doverin ohittaminen ei sinänsä ole Helsingin Satamalle tärkeää, koska satamat eivät kilpaile keskenään. Jonkinlaisen kehuskeluoikeuden ykkössijalla saa.

– Kun mietitään väestöpohjaa täällä, niin onhan se (ykkössija) aika hauska juttu, hän sanoo STT:lle.

Helsingin ja Tallinnan välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän.

Helsingin nousun maailman suurimmaksi voi selittää yhä tiivistyvällä laivaliikenteellä Helsingin ja Tallinnan välillä. Kaupunkien välillä kulki vuonna 2017 yhdeksän miljoonaa matkustajaa, missä oli kasvua toissa vuoteen 3,2 prosenttia. Kolme neljäsosaa matkustajaliikenteestä kulki ”Tallsingin” välillä.

– Kun on puhuttu pitkään Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungista, niin kyllähän se on tätä päivää, Noroviita toteaa.

Kaupunkien välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän. Noroviita huomauttaa, että Helsingin Länsisatamaan avattiin talvella uusi matkustajaterminaali ja Tallink otti käyttöön uuden aluksen reitille. Lähtöjen määrä on lisääntynyt ja lisää suunnitellaan, hän kertoo.

Kasvu näkyy luonnollisesti myös Tallinnassa, jossa laivamatkustajia oli viime vuonna 10,5 miljoonaa. Matkustajamäärät kasvoivat siellä 4 prosenttia. Tallinnan sataman matkustajamäärät ovat kasvaneet kymmenen vuotta putkeen.

Englannin kanaalin rannalla sijaitsevan Doverin matkustajamäärät jatkoivat viime vuonna laskuaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten sataman matkustajamäärät huitelivat 13–14 miljoonan välillä. Erityisesti sataman läpi kulkevien linja-autojen määrät ovat tippuneet kymmenillä tuhansilla 2000-luvun alusta.

Muualla maailmassa ei päästä samanlaisiin matkustajamääriin, koska tärkeät lauttayhteydet on pääasiassa korvattu silloilla tai tunneleilla.

STT–OLLI VESALA