Lehden tietojen mukaan viikonlopun aikana työstetyn ehdotuksen mukaan alle kymmenen henkilön yritykset saisivat tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä, mutta vain yhden kerran.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo Demokraatille, että pitkäaikaistyöttömien osalta vastaava ratkaisu on jo tehty eli sikäli ratkaisu voisi olla mahdollinen.

– Se edellyttää, että on hyväksytty ja ymmärrettävä syy sille, että määräaikaisuus järjestetään poikkeuksellisesti.

Vuoden 2017 alusta työsopimuslain ensimmäiseen lukuun lisätttiin kokonaan uusi pykälä, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä erityistä syytä tai työvoiman tarpeen tilapäisyyttä silloin, jos palkattava henkilö on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija sopimuksen tekemistä edeltävien 12 kuukauden ajan. Määräaikainen sopimus voidaan tällöin tehdä enintään vuoden pituiseksi. Sopimus voidaan tehdä lyhyemmäksikin aikaa ja uusia enintään kahdesti, kunhan sopimusten yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta.

Koskinen sanoo, että kun järjestely sallittiin pitkäaikaistyöttömien kohdalla, eduskunnan valiokunnassa käytiin tuolloin tarkkaan läpi sitä, onko muutos positiivinen pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta.

– Silloin päädyttiin siihen, että tämä on helpottava. Siinä mielessä ehdotus hyväksyttiin. Tämä on hyvin vastaavanlainen tilanne, henkilön paikalla vain on pieni yritys, jolla saattaa olla iso kynnys palkata.

Koskinen kuitenkin myöntää, että vertailu pitkäaikaistyöttömän ja pienen yrityksen välillä ei ole täysin suoraviivaista.

– Nyt on hankalampi arvioida, miten tähän pitäisi suhtautua, koska se ensivaikutelmaltaan näyttää tietyn työntekijäryhmän osalta nykytilan heikennykseltä.

Koskinen sanoo, että jo pitkäaikaistyöttömien kohdalla pohdittiin aikanaan sitä, johtaako muutos nimenomaan työttömien palkkaamisen parantamiseen.

Koskinen toistaa, että hallituksen tämänhetkinen esitys on sellaisenaan toteuttamiskelvoton.

– Se on niin vaikea ja niin arvaamaton, että mitä siitä loppujen lopuksi tulee. Kun ollaan irtisanomisen kynnyksen ylittymisen alarajalla, jossa henkilökohtainen syy on vähäinen, siellä onkin sitten koko niin merkittävä, ettei tämä ole enää henkilökohtaisella perusteella tapahtuvaakaan vaan työnantajasta johtuvasta syystä ja silloinhan kaikki karenssit, niitä ei voi ei voi määrätä lainkaan.

– Mitkä ovat ne tilanteet, jossa koko on pääasiallinen syy? Tosi hankala laki.

Koskinen pohtii sitäkin, mitä esimerkiksi työtodistukseen kirjoitettaisiin päättymisen syyksi.

– Kirjoitetaanko vain, että pienen yrityksen suorittama irtisanominen? Kassat katsovat, että mitähän tämä merkitsee.