Tässäkö Sunisen sensaatiovauhdin salaisuus? – katso uskomaton kuvasarja Jyväskylästä!

Kuva: Pertti Knuuttila
Teemu Sunisen jooga torpparinasvalttilla antaa uskomattoman vauhdin ralliin. Siinäkö uusi suomalaisvauhdin salainen ase?

Suomen MM-ralli kääntyi – odotetusti – suomalaisten jäsenten väliseksi.

Toyotan Esapekka Lappi tykitti uskomattomasti perjantain 12 erikoiskokeesta kahdeksalle pohja-ajan ja otti hennon 4,4 sekunnin johdon, ennen tallitoveri Jari-Matti Latvalaa.

Uransa toista kertaa WRC-autoa ajava Teemu Suninen, 23 vuotta, oli yötauolle tultaessa hämmästyttävästi kolmas.

Rento, asiallinen ja nopea Suninen ällistytti rallimaailman vauhdillaan, vaikka alla oli vain vaatimattomat 150 testikilometriä ennen Jyskälää.

– En katsele ympärilleni kauheasti. Koetan keskittyä omaan tekemiseeni ja ajaa puhtaalla linjalla, kertoi Teemu rauhallisesti, aivan kun ei käsittäisi ajonsa arvoa.

Esimerkiksi ennen Laukaa 2 erikoiskoetta Suninen tepasteli rauhallisesti autonsa ympärillä.

– En hirveästi riuhdo ennen pätkää. Aamuisin herätän itseni 20 minuutin jumpalla. Jos tässä alkaisi ennen joka pätkää jumppaamaan, niin siitä tulisi äkkiä tunti liikuntaa. Täytyyhän sitä voimia jättää ajamiseenkin, kommentoi jokelalainen, M-Sportin Fordia käskevä Suninen.

Sunisen liikesarja oli ralliteillä harvoin nähty.

Joogamaiset liikkeet alustana torpparinasvaltti, juuri ennen ek:lle starttiin voi olla persoonallisen Sunisen huippuun viritetyn keskittymisen salaisuus, mikä takaa huippuvauhdin.

Tosin lauantain aamupäivä, vaativa ensiajo WRC:llä Ouninpohjassa ja silmille tullut pyöröpaali shikaani pudotti Sunisen neljänneksi. Toyotan Juho Hänninen nousi kolmanneksi ja siirsi Toyotat historialliseen kolmoisjohtoon ja suomalaiset neloisjohtoon.

Teemu Suninen ällistyttää rallimaailmaa vauhdillaan. (Kuvat: Pertti Knuuttila, Jyväskylä)

Sunisen joogamainen liikesarja on ralliteillä harvoin nähty.

Teemu Suninen ja kartturi Mikko Markkula: huput ja kypärät päähän ja pätkälle!

 

Jari-Matti Latvala: ”Sain kotoa ohjeen keskittyä ajamiseen.”

Jari-Matti Latvalan kokemus rallin ikonisilla pätkillä, Päijälässä ja Ounipohjassa siirsivät hänet 7,5 sekunnin erolla kisan johtoon.

– Sain kotoa ohjeen keskittyä ajamiseen, kuittasi Latvala kumppaniltaan Maisa Torpalta saamansa käskytyksen.

Kaikki ulkomaiset WRC-kuskit ovat kärsineet ongelmista, ulosajoista tai eivät ole saaneet luottoa autoihinsa, jotta voisivat vastata suomalaisten vauhtiin.

Keski-Suomessa vietetään parhaillaan supisuomalaista rallin kansanjuhlaa ennätysyleisöllä, jossa ei vieraskoreutta tunneta. Mukaan haluamattomien kannattaa kiertää Päijänteen länsipuoli kaukaa.

Vieremä muistaa kultapoikaansa – ”Iivosta riittää jakamista koko Suomelle”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kuopiossa ja Pohjois-Savon Vieremällä pohditaan Iivo Niskaselle sopivaa palkintoa olympiakullasta. Niskanen on nykyisin kuopiolainen, mutta hän on lähtöisin Vieremän kunnasta Pohjois-Savosta.

– Luulen, että tämä on huomenna iloinen budjettiasia kaupunginhallituksessa, kun mietitään, miten tämä palkitaan. Harvoin varmaan näin mieluisaa menoa on olemassa, sanoo Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen STT:lle.

Pirhosen mukaan Niskanen ja hänen perheensä tunnetaan Pohjois-Savossa esimerkillisenä ja innostavana urheilijaperheenä.
Kuopio on aiemmin palkinnut Niskasen urheilumenestystä rahalahjoituksin. Vieremän kunta taas on lahjoittanut Niskaselle rahan lisäksi metsää. Niskasen palkitseminen on esillä myös Vieremällä huomenna, kun kunnanhallitus on koolla.

– Iivo ja Kerttu ovat molemmat jo niin paljon tuoneet meille iloa, että heillä on joka tapauksessa paikka vieremäläisten sydämissä, sanoo Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen.

Iivo Niskasen sisko Kerttu Niskanen on hänkin palkittu hiihtäjä.

Kunnat ovat usein palkinneet urheilijoita arvokisamenestyksestä lahjoittamalla tontteja. Tätä mietitään myös Kuopiossa ja Vieremällä.

Suomalaisen ja Pirhosen mukaan Pohjois-Savossa ei tarvitse kiistellä, kenen laduilta olympiavoittaja on ponnistanut.

– Iivosta riittää jakamista meille, sekä Vieremälle että Kuopiolle ja koko Suomelle, Pirhonen sanoo.

Vieremällä harkitaan voitonjuhlien järjestämistä Niskasen pääsponsorin Ponssen kanssa. Metsäkonevalmistaja Ponssen kotipaikka on myös Vieremällä.

– Ponsse on ollut ihan Iivon uran alusta lähtien mukana, silloin ei varmasti osattu olympiakullasta edes haaveilla, Suomalainen sanoo.
STT–ANNU MARJANEN

Kulta-Iivon Tarja-äiti herkistyi – ”Näitä tuli nyt väkisin. Vaikka kuinka paljon”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen onnittelee Iivo Niskasta.

– Ihana! Eero Niskasen kuvaus sisällä vellovasta tunteesta kertoo kaiken. Parikymmentä sekuntia aiemmin poika Iivo oli ylittänyt maaliviivan Pyeongchangin olympialaisten hiihtostadionilla, huumaavan Iivo, Iivo, Iivo -huutokonsertin säestyksellä. Maastohiihdon kuninkuusmatkan 50 kilometrin olympiavoittajana.

– Tätä lähdettiin hakemaan, mutta oli kuitenkin semmoinen tunne, että se on vielä kaukana, Eero Niskanen sanoi.

– Mutta se toteutui. Siinä se on. Ei tämä vielä ole uponnut, täytyy kelata vähän.

Isä-Eeron ja äiti-Tarjan kisa katsomossa oli tunteikas, ja huipentuma, no ihana totta kai. Äidillä silmät painuivat kiinni pojan saapuessa stadionille johtavaan loppulaskuun. Silmäkulmiin nousi kyyneltä, mutta sitä ei pyyhitty.

– Näitä tuli nyt väkisin. Vaikka kuinka paljon, Tarja Niskanen sopersi, ääni huutamisesta käheänä.

– Aivan huikeaahan tämä on.

Äidin ja isän kohtaamista kultapojan kanssa saatiin odottaa lähes puolitoista tuntia. Siinä välissä Eero ja Tarja kylpivät kyynelten lisäksi onnentoivotuksissa. Ja kun Iivo sitten vihdoin kohdattiin, jäi tilanne aika lailla vain halausten mittaiseksi voittajan kiirehtiessä lehdistötilaisuuteen. Sanat jäivät vielä vähiin siinä hässäkässä, mutta niiden aika tulee myöhemmin.

– Ei keretty oikein mitään, kun tähän ryntäsi porukkaa. Mutta oli kuulemma nähnyt meidät siellä katsomossa, äiti kertoi.

– Niin, ei keretty kuin onnitella. Mutta oli hoksannut meidät sieltä, isä vahvisti.

– Nyt alkaa jo helpottamaan, isä täydensi tunteiden täyttämää päivää.

Voittaja katsoi katsomoon päin tullessaan maaliin. Perhettä ei kuitenkaan kuulemma tuolla hetkellä havainnut.

– Näkö ei ehkä ole ihan parhaimmillaan siinä hetkessä, Iivo Niskanen nauroi.

STT–JANNE LEHIKOINEN

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Iivo Niskanen ja Suomi – olympiakultaa 50 kilometrin maastohiihdossa!

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Suomen Iivo Niskanen on voittanut kultaa maastohiihdon miesten 50 kilometrin kilpailussa Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

Perinteisellä hiihtotavalla käyty kisa oli lopulta kahden hiihtäjän jännitysnäytelmä, jossa Niskanen kukisti viimeisellä kilometrillä venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin.

Niskanen hiihti kärkijoukossa alusta lähtien ja siirtyi kärkeen 15 kilometrin jälkeen alkaen pudottaa vauhdista kilpailijoita. Pisimpään Niskasen kannassa pysyi Kazakstanin Aleksei Poltoranin.

Bolshunov ajoi Niskasen kiinni 37,5 kilometrin kohdalla ja siirtyi pian sen jälkeen Niskasen ohi.41,66 kilometrin kohdalla Niskanen vaihtoi sukset ja jäi runsaat 11 sekuntia samoilla suksilla jatkaneesta Bolshunovista. Niskanen kuitenkin ajoi venäläisen alle kahdessa kilometrissä kiinni.

Olympiapronssille hiihti OAR:n Andrei Larkov, joka hävisi Niskaselle runsaat kaksi ja puoli minuuttia.

Olympiavoitto oli Niskasen uran toinen Sotshin 2014 perinteisen parisprintin jatkoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Olen nuori, on varaa kehittyä” – Peltonen ei juuttunut vapaaohjelman virheisiinsä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Emmi Peltonen vapaaohjelmassa.

Emmi Peltonen sai olympiakisojen ensikertalaisena Pyeongchangissa oppia, kuinka kova on kilpailu taitoluistelun naisten vapaaohjelmassa. Peltonen keräsi pikkuvirheiden säestämällä esityksellään kisassa 157,14 pistettä ja oli 20:s.

Hän jäi tammikuussa Moskovan EM-kilpailuissa luistelemistaan lukemista runsaat kaksi pistettä.

Kilpailun voitti OARin (Olympiaurheilijat Venäjältä) Alina Zagitova ennen joukkuetoveriaan Jevgenia Medvedevaa ja kolmanneksi sijoittunutta Kanadan Kaetlyn Osmondia.

15-vuotias Zagitova oli johtanut kilpailua jo lyhytohjelman jälkeen. Hänen koko kisan voittopistemääränsä oli huikea 239,57.

Pyeongchangissa vapaaohjelmansa hyppy-yhdistelmä kolmoistulppi-tuplalla aloittanut Peltonen kaatui avauksensa jälkeen kolmoislutz-hypyssään. Pyllähdys hieman kaiveli muuten positiivista luistelijaa.

– Oli niin upea tunnelma, että ehkä harmittaa. Se lutz on mennyt harjoituksissa kuin vettä vaan. Odotin eniten, että pääsen juuri sitä näyttämään, ja sitten tuli kaatuminen, Peltonen sanoi.

Avasin hienolla tulppi-tulpilla. Se oli hyvää.

Uran kolmannessa aikuisten arvokisojen vapaaohjelmassa oli toki hyvääkin.

– Avasin hienolla tulppi-tulpilla. Se oli hyvää, että pystyin kaatumisen jälkeenkin kokoamaan itseni ja keskittymään seuraavaan, joka tuli nopeasti.

– Nautin joka hetkestä, kun esitys eteni askelsarjaan, taiteellisena tulkitsijana jo 18-vuotiaana varsin etevä Peltonen kertoi.

Jo 24 parhaan joukkoon vapaaohjelmaan selviytyminen oli Peltoselle kuin voitto.

– Vapaaohjelmaan pääsy oli iso juttu. Tuli motivaatiota harjoitteluun, kun näki, missä osa-alueilla pitää parantaa.

Peltosen suvun kolmannen polven olympiaurheilijana Emmi Peltonen ei ole jännittäjätyyppiä. Vapaaohjelman tunnelma vei mennessään.

– Aina pieni jännitys on kisassa. Se kertoo, että olen valmis, suomalaisluistelija tarkensi.
Hän joutui ohjelman vanhetessa helpottamaan hyppyjään, joten parantamisen varaa jäi.

– Tuli virheitä, mutta en voi niitä enää miettiä. Ne ovat mennyttä, tiedän että pystyn parempaan.

– Se on urheilua. Välillä menee erittäin hyvin, välillä huonommin, Peltonen muotoili.

Peltonen on harjoitellut paljon Yhdysvalloissa Kiira Korpeakin luotsanneen valmentaja Rafael Arutyunyanin ohjauksessa. Edessä on tiukka neljän vuoden jakso, sillä 2022 Pekingin olympiakisoihin mennessä Peltonen haluaa olla ainakin lähellä maailman kärkeä.

– Se tulee olemaan kurinalaista aikaa. Se on ollut elämääni aina, mutta haluan priorisoida asioita vielä paremmin. Se on kovaa työtä, mutta toivottavasti kova työ aina palkitaan. Haluan olla vuosi vuodelta parempi.

Peltonen ei pahastu, jos hänen olympiadebyyttiään kutsuu myös opintomatkaksi. Oppia maailman huipulta hän Pyeongchangissa ammensi.

– Oli upea nähdä läheltä, kulisseissa, mitä tämä vaatii, minkälainen henkinen juttu tähän vaaditaan.

Ikä on Peltosen puolella.

– Tiedän, että minulla on hyvä mentaalipuoli, mutta minun pitää olla sulavampi, varmempi ja parempi. Se vaan on fakta. Olen nuori, on varaa kehittyä, hän arvioi.

Vuorossa miesten pikaluistelun 1 000 metriä.

Suomalaiskatseet kääntyvät seuraavaksi pikaluisteluun, jossa on tänään vuorossa miesten 1 000 metrin kilpailu.

– Vähän huonommat mahdollisuudet siinä on kuin 500 metrillä, mutta mitalikin voi olla mahdollista, jos moni asia menee putkeen, Mika Poutala ennakoi.

Poutala ei ole linjannut, miten pitkään hän jatkaa uraansa, mutta 1 000 metrille osallistuva Pekka Koskela lopettaa komean uransa tähän kevääseen.

Pikaluistelu alkaa kello 12 Suomen aikaa. Koskela luistelee toisessa parissa Kiinan Tao Yangin kanssa, ja Poutala viimeisessä eli 18. parissa 1 500 metrin hollantilaisen olympiavoittajan Kjeld Nuisin kanssa.