ehdokasmainos

Kolumni

Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

https://twitter.com/Antti_Koskela

Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa lopettaa

Suomen viidakkomaisen sosiaaliturvan sujuvoittamiseksi ja kannustinloukkujen helpottamiseksi tarjotaan usein ratkaisuksi perustuloa eli kansalaispalkkaa. Ehdotus kerää kannatusta varsinkin nuorempien ikäpolvien parissa. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen.

Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, ettei ole kyetty muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana he lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää.

Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?

Vain Suomessa perustulon kannattaminen tai vastustaminen on muodostunut jonkinlaiseksi mittariksi sille, onko poliitikko tai puolue jotenkin vanhanaikainen vaiko moderni ja uudistusmielinen.

Julkisessa keskustelussa olleissa perustulomalleissa toistuu kolme ongelmaa.

Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen.

Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.

Näiden kahden kulman kiertämiseksi ehdotetaan ajoittain puolivälimallia, jossa perustulo itsessään olisi melko matala, mutta sen päälle olisi mahdollista saada tarveharkintaisia tukia. Tässä ehdotuksessa byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Jonkunhan näitä tarveharkintaisia hakemuksia pitäisi käsitellä, ja nämä lisätuet kaiketi leikkautuvat ansiotulojen myötä. Toisin sanoen nykyisen sosiaaliturvan ongelmiksi koettu byrokratia ja kannustinloukut jäisivät olemaan.

Kaikissa ehdotetuissa perustulomalleissa törmätään johonkin näistä kolmesta kulmasta. Joko tuen taso on liian matala ja johtaa köyhyyteen, taso on liian kallis rahoitettavaksi tai byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää. Sen sijaan kannattaa tavoitella maamme viidakkomaisen sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista muilla keinoilla. Esimerkiksi joidenkin nykyisten tukien yhdistämistä ja ehtojen selkeyttämistä kannattaa harkita. Samoin pienyrittäjien ja pätkätyöntekijöiden turvan parantamista, sillä heidän asemansa on nyt kohtuuttoman turvaton.

Ainakaan perustulon kritisoimisen ei kuulu jatkossa olla minkäänlainen osoitus puolueen uudistamishalusta tai -haluttomuudesta. Ei kannata ruoskia itseään sellaisen puutteesta, mitä ei ole saatu toimimaan missään muuallakaan.

https://twitter.com/Antti_Koskela Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

Kolumni

Eduskunta täysistunto - Eduskunnan kiriviikko käynnistyy

LKS 20160415 LKS 20151214 Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta 2015. Istunnossa esiteltiin valtion vuoden 2016 talousarvioesitys ja käytiin yleiskeskustelua talousarvioehdotuksesta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

LKS 20160415  LKS 20151214 Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta 2015. Istunnossa esiteltiin valtion vuoden 2016 talousarvioesitys ja käytiin yleiskeskustelua talousarvioehdotuksesta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tolppanen: Kotivakuutus myönnettävä kaikille

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vaatii myös maksuhäiriömerkinnän saaneille eli luottotiedot menettäneille oikeutta kotivakuutukseen

Maksuhäiriömerkintä rasittaa yli 300.000 ihmistä Suomessa.

– Kun henkilö joutuu maksuhäiriörekisteriin, häneltä evätään monia oikeuksia, mm. mahdollisuus saada kotivakuutus. Tämä aiheuttaa sen, että ihminen ei pysty vuokraamaan asuntoa, koska vuokranantaja vaatii kotivakuutuksen, Tolppanen sanoo.

– On muistettava, että ihmisiä joutuu monesta syystä maksuvaikeuksiin. Kaikki luottotiedot menettäneet eivät ole itse aiheuttaneet tilannettaan. Osalla on työpaikka kaatunut alta, osalle on tullut ennalta-arvaamaton meno esimerkiksi läheisen sairauden takia. Osa on menettänyt luottotietonsa, koska palkka tai eläke ei kerta kaikkiaan riitä edes niukkaan elämiseen. Olipa syy mikä tahansa, tarvitsevat kaikki kodin, Tolppanen toteaa.

Tolppasen mukaan vakuutusta ei saa edes maksamalla koko vuoden vakuutusmaksu etukäteen.

– Kotivakuutus ei ole lakisääteinen vakuutus ja vakuutusyhtiöillä ei ole velvollisuutta myöntää sitä. Maksuhäiriöiselle pitää kuitenkin myöntää lakisääteinen liikennevakuutus. Kumpikin koti- ja liikennevakuutus ovat odottamattomia, ennalta-arvaamattoman vahingon varalle ottavaa turvaa.

Tolppasen mukaan kotivakuutuskäytäntö eriarvostaa ihmisiä ja siitä on luovuttava mahdollisimman pian. Yksinkertaisin tapa on tehdä myös kotivakuutuksesta lakisääteinen.

LKS 20160415  LKS 20151214 Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta 2015. Istunnossa esiteltiin valtion vuoden 2016 talousarvioesitys ja käytiin yleiskeskustelua talousarvioehdotuksesta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN Eduskunta täysistunto - Eduskunnan kiriviikko käynnistyy

LKS 20160415 LKS 20151214 Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta 2015. Istunnossa esiteltiin valtion vuoden 2016 talousarvioesitys ja käytiin yleiskeskustelua talousarvioehdotuksesta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kolumni

35574102
35574102

Kuntavaalikysely: SDP kiilasi kärkeen suurimmaksi, kokoomus valahti

SDP, keskusta ja kokoomus ovat suurimmat kuntapuolueet, jos kuntavaalit pidettäisiin nyt, ilmenee Alma Median teettämästä kyselystä. Vuoden 2012 kuntavaalien ykkönen kokoomus on nyt kolmas 17,6 prosentin kannatuksellaan. Viime kuntavaaleissa kannatus oli 21,9 prosenttia.

Kokoomuksen kannatus olisi romahtanut tutkimuksen mukaan peräti 4,3 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2012 kakkonen SDP puolestaan on suurin 20,8 prosentin kannatuksellaan. Toiseksi sijoittuu keskusta 19,2 prosentin kannatuksellaan.

Kannatusarvioinnin tehneen Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen kuitenkin korostaa, että kolmen suurimman puolueen erot ovat pieniä ja mahtuvat tutkimuksen 2,5 prosenttiyksikön virhemarginaaliin.

Perussuomalaisten ohi neljänneksi kivunnut vihreät saisi 12,4 prosenttia äänistä. Nosteessa oleva puolue sai edellisissä kuntavaaleissa 8,5 prosentin kannatuksen. Perussuomalaisia kannattaa kymmenen prosenttia.

Kyselyyn vastasi 1 500 ihmistä.

 

 

35574102 35574102

Kolumni

D-Studio: Miksi löysentää viinalakeja, vaikka alkoholi tappaa, Jaana Pelkonen?

Valmistelussa oleva alkoholilaki viivästyy entisestään. Laki lähtee lausuntokierrokselle loka–marraskuussa ja samalla ilmoitusmenettelyyn, jossa lain yhteensopivuutta arvoidaan suhteessa EU-oikeuteen. Menettelyn enimmäiskesto on puoli vuotta.

Hiljattain neljä kokoomuksen kansanedustajaa jätti kirjallisen kysymyksen alkoholilain kokonaisuudistuksen hitaan valmistelun takia. Yksi heistä oli kansanedustaja Jaana Pelkonen. Hän ja muut allekirjoittaneet olivat huolestuneita, ettei laki ehdi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Nyt viimeistään on selvinnyt, ettei ehdi. Sen sijaan keskustelu alkoholihaitoista jatkuu muun muassa vahvempien oluiden ja lonkeroiden tullessa uuden lain myötä kioskien ja kauppojen hyllyille.

Tänään viimeksi Helsingin Sanomat uutisoi asiantuntijoiden tyrmäävän alkoholilain uudistuksen. Alkoholihaitat ja kuolemat lisääntyvät. Hallitus sen sijaan perustelee vähentävänsä alkoholihaittoja ja kohentavansa elinkeinoelämän toimintaa.

Jaana Pelkonen vastasi D-Studion kysymykseen, minkä takia alkoholilainsäädäntöä kannattaa uudistaa, vaikka jälleen on asiantuntijoiden suulla todettu, että se lisää kuolemia ja haittoja?

Kolumni

24311326271_38c0a1c0d9_k
24311326271_38c0a1c0d9_k

Valiokunnan sd-edustajien terveiset Bernerille ja ministeriölle: “Tietoa jo pöytään tulossa olevista ratkaisuista”

SDP:n liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet Katja Taimela ja Suna Kymäläinen ovat tyytyväisiä, että liikenne- ja viestintäministeriö pääsi yhteisymmärrykseen VR:n kanssa velvoiteliikenteen jatkamisesta.

– On hyvä, että moni ihmisille työ- ja opiskelumatkan kannalta tärkeä reitti jatkuu ja osa paraneekin. Toivottavasti lopullisissa aikatauluissa tämä tahto näkyy myös arjessa toimivampina liikenneyhteyksinä, he toteavat.

VR:n velvoiteliikenteen jatkaminen vuoden pätkissä ei paranna kansalaisten tai kuntien luottamusta liikenneyhteyksien säilymiseen jatkossa.

Taimelan ja Kymäläisen mukaan epävarmuus vaikuttaa alueilla kansalaisten työ- ja asumisratkaisuihin sekä yritysten investointeihin alueeseen.

– VR:n kannalta lyhyet sopimukset vaikeuttavat suunnittelua kaluston ja henkilökunnan määrässä. Suunnitelmat VR:stä irrotettavaan erilliseen kalustoyhtiöön jarruttavat investointeja esimerkiksi vilkkaista taajamajunavuoroista puuttuu nyt muun muassa monelle työmatkalaiselle tärkeä verkkoyhteys.

Nykytilanne ei palvele kenenkään etua, joukkoliikenne vaatii vakautta toimiakseen.

He muistuttavat, että nyt tehtiin jo kolmas ratkaisu junaliikenteestä joillakin rataosuuksilla vuoden aikana.

– Ministeri Anne Bernerin sekä ministeriön soisi tuovan konkreettisia tietoja markkinaehtoisen kilpailun aloittamisesta ja tulossa olevista ratkaisuista jo pöytään. Nykytilanne ei palvele kenenkään etua, joukkoliikenne vaatii vakautta toimiakseen.

– Jo vuosi sitten oppositiopuolueet vetosivat realistisen aikataulun perään välikysymyskeskustelussa, jotta nykyinen tilanne olisi vältetty, sd-edustajat huomauttavat.

KIrjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Suna Kymäläinen.

24311326271_38c0a1c0d9_k 24311326271_38c0a1c0d9_k

Kolumni

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut Moisniemessä

LKS 20160929 Valtiovarainministeri Petteri Orpon ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

LKS 20160929 Valtiovarainministeri Petteri Orpon ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Kokoomuksen Turusen loikka Mehiläiseen ei ehdi virkamiesten karenssiuudistukseen – vapaa menemään

Valtion virkamiehille kaavaillut karenssisopimukset ulottunevat tulevaisuudessa myös kuntien ja maakuntien viranhaltijoihin. Valtion virkamieslain uudistuksessa mukana oleva karenssisopimus aiotaan ottaa kutakuinkin samansisältöisenä käyttöön myös kuntapuolella.

Sopimuksen piirissä oleva virkamies, esimerkiksi ministerin erityisavustaja, voisi aloittaa uudessa työpaikassa vasta karenssin jälkeen. Tällöin valtio maksaisi virkamiehelle karenssiajan mukaan korkeintaan vuoden palkkausta vastaavan korvauksen.

Valtion virkamiesten osalta uuden lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Kuntien työntekijät olisivat sen piirissä vuoden 2019 alusta, kun laki kunnan ja maakunnan viranhaltijoista astuu voimaan osana sote-uudistusta.

Kukaan ei tiedä, kuinka suurta joukkoa virkamiehiä karenssisopimukset koskisivat.
– Tämän kaltaisia virkamiehiä voi olla millä tahansa hierarkkisella tasolla ja millä tahansa hallinnon alalla, sanoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Miska Lautiainen.

Hän selventää, että kyse on siitä, millaisen tiedon kanssa virkamies on tekemisissä.
– Jos virkamiehellä on pääsy salassa pidettävään tietoon, jota voisi käyttää omaksi tai toisen hyödyksi palvelussuhteen jälkeen, on syytä pohtia karenssisopimusta.

Sopimusten laajentaminen koskemaan ministereitä selvitettäneen myöhemmin. Asiaan on ottanut kantaa muun muassa perustuslakivaliokunta viime kesänä.

Vain soiton päässä ministeristä

Lakimuutos on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä. Valiokunnan Wille Rydman (kok.) perää tarkempia pelisääntöjä.

– Nyt on päässyt syntymään tilanteita, joissa voi epäillä, siirtyykö yksityiseen yritykseen tietoa, jota henkilö on saanut toimiessaan tärkeässä julkisessa tehtävässä.

Rydman ei halua ottaa kantaa keskiviikkona uutisoituun kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustajan Joonas Turusen siirtymiseen Mehiläisen palvelukseen. Hän sanoo yleisesti, että poliittisen järjestelmän uskottavuus ei saisi horjua.

– Jos henkilö on esimerkiksi ollut tärkeän ministerin erityisavustaja ja sen jälkeen hän siirtyy esimerkiksi yksityisen lobbausfirman palvelukseen, voi herätä kysymys, maksetaanko palkkaa siitä, että henkilöllä on nopeampi puheyhteys ministerille. Tällaisen epäilyksen syntyminen on ikävä juttu.

Rydman haluaa myös tarkastella karenssisopimusten pituutta. Hänestä vuoden ylimenoaika saattaisi olla liian pitkä.

Valiokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) muistuttaa, että uusi laki ei saisi vaikeuttaa ihmisten työuria.

Eerola ei halua ottaa kantaa Joonas Turusen tapaukseen, mutta toteaa yleisesti ottaen, että vastaaville liikkeille alkavat olla viimeiset hetket.

Eläkkeellä konsultointi tarkasteluun

Valiokunnan keskustalainen jäsen Antti Kurvinen pitää lakiesityksen suurimpana ongelmana eläköityvien virkamiesten mahdollisia yrityssuunnitelmia. Hänen mielestään karenssisopimusta ei voida tehdä jokaisen virkamiehen kanssa, joka harkitsee konsultointia eläkepäivillään.

– Täytyy olla todellista elinkeinotoimintaa, jota varten sopimus tehdään. Ei voi olla niin, että tästä tulee automaatio, jolla saa karenssikorvauksen. Eläkkeelle jäävien virkamiesten tilanne täytyy vielä katsoa tarkkaan.

SDP:n Sirpa Paatero arvioi, että lain piiriin kuuluvien virkamiesten ja heidän tehtäviensä määrittely sisältää vielä avoimia kysymyksiä.

 

Mimma Lehtovaara

Juttua varten on keskusteltu myös valiokuntaneuvos Ossi Lanton ja eduskuntasihteeri Henri Helon kanssa.

 

V

LKS 20160929 Valtiovarainministeri Petteri Orpon ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut Moisniemessä

LKS 20160929 Valtiovarainministeri Petteri Orpon ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG