Kolumni

Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

https://twitter.com/Antti_Koskela

Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa lopettaa

Suomen viidakkomaisen sosiaaliturvan sujuvoittamiseksi ja kannustinloukkujen helpottamiseksi tarjotaan usein ratkaisuksi perustuloa eli kansalaispalkkaa. Ehdotus kerää kannatusta varsinkin nuorempien ikäpolvien parissa. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen.

Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, ettei ole kyetty muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana he lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää.

Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?

Vain Suomessa perustulon kannattaminen tai vastustaminen on muodostunut jonkinlaiseksi mittariksi sille, onko poliitikko tai puolue jotenkin vanhanaikainen vaiko moderni ja uudistusmielinen.

Julkisessa keskustelussa olleissa perustulomalleissa toistuu kolme ongelmaa.

Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen.

Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.

Näiden kahden kulman kiertämiseksi ehdotetaan ajoittain puolivälimallia, jossa perustulo itsessään olisi melko matala, mutta sen päälle olisi mahdollista saada tarveharkintaisia tukia. Tässä ehdotuksessa byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Jonkunhan näitä tarveharkintaisia hakemuksia pitäisi käsitellä, ja nämä lisätuet kaiketi leikkautuvat ansiotulojen myötä. Toisin sanoen nykyisen sosiaaliturvan ongelmiksi koettu byrokratia ja kannustinloukut jäisivät olemaan.

Kaikissa ehdotetuissa perustulomalleissa törmätään johonkin näistä kolmesta kulmasta. Joko tuen taso on liian matala ja johtaa köyhyyteen, taso on liian kallis rahoitettavaksi tai byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää. Sen sijaan kannattaa tavoitella maamme viidakkomaisen sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista muilla keinoilla. Esimerkiksi joidenkin nykyisten tukien yhdistämistä ja ehtojen selkeyttämistä kannattaa harkita. Samoin pienyrittäjien ja pätkätyöntekijöiden turvan parantamista, sillä heidän asemansa on nyt kohtuuttoman turvaton.

Ainakaan perustulon kritisoimisen ei kuulu jatkossa olla minkäänlainen osoitus puolueen uudistamishalusta tai -haluttomuudesta. Ei kannata ruoskia itseään sellaisen puutteesta, mitä ei ole saatu toimimaan missään muuallakaan.

https://twitter.com/Antti_Koskela Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

Kolumni

37224459

televisioruudulta Sub-tv:n lähetyksestä. kuva: SubTV - X Factor UK LEHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK

televisioruudulta Sub-tv:n lähetyksestä.
kuva: SubTV - X Factor UK
 
 LEHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK

Suomalaispoliitikot menivät sekaisin Saara Aallon menestyksestä: ”Pidän tunkkini” – ”Pakko tunnustaa. Katson Subia”

Suomalaispolitiikot ovat kommentoineet sosiaalisessa mediassa intoutuneesti Saara Aallon menestystä Britannian X Factor -kisassa.

Aalto on raivannut tiensä kahden parhaan joukkoon. Aallon loisteliasta laulutaitoa saatiin eilen ihailla Sub-kanavan kautta.

Muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma oli valveilla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sai yhdistettyä twiittinsä päivän poliittiseen keskusteluun. Juha Sipilän (kesk.) Ylen Ykkösaamussa käyttämä tunkki-sanonta päätyi hänen päivitykseensä.

– Ilman isoa visiota olisin jo sanonut, että pitäkää tunkkinne, Sipilä sanoi eilen.

Myös moni muu poliitikko antoi Twitter-tilinsä laulaa. SDP:n kansanedustaja Sanna Marin esimerkiksi jakoi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan hehkuttavaa twiittiä.

Myös muun muassa Ville Niinistö (vihr.),  Anna-Maja Henriksson (r.) ja Tuula Haatainen (sd.) antoivat riemunsa näkyä julkisesti.

televisioruudulta Sub-tv:n lähetyksestä.
kuva: SubTV - X Factor UK
 
 LEHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK 37224459

televisioruudulta Sub-tv:n lähetyksestä. kuva: SubTV - X Factor UK LEHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK

Kolumni

palomies
palomies

Savon Sanomat: Viiden pelastuslaitoksen mallille kovaa arvostelua – valtiovarainministeriö erityisen tiukkana

Pelastuslaitosten uudistaminen 22 nykyisestä pelastuslaitoksesta viideksi uudeksi suurlaitokseksi on kohdannut kovaa vastustusta, uutisoi Savon Sanomat.

Lehden mukaan suurin osa pelastuslaitoksista, osa maakuntaliitoista sekä osin myös muut ministeriöt vastustavat sisäministeriössä valmistunutta pelastustoimen järjestämislakiluonnosta.

Luonnoksesta jätettiin määräaikaan mennessä 104 lausuntoa.

Kaikki uusien pelastuslaitosten rahoitusmallia kommentoineet pelastuslaitokset olivat huolissaan esityksestä, että pelastustoimen tulomalli pohjautuisi jatkossa vain asukaslukuun.

Erityisen kovaa palautetta lakiluonnoksesta antoi valtiovarainministeriö, lehti kertoo.

– Lakiehdotus näyttäisi lisäävän tuntuvasti hallinnollista byrokratiaa ja sisäministeriön tehtäviä, lausunnossa todetaan.

palomies palomies

Kolumni

Timo Harakka

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

”Älykäs ja kansainvälinen ajattelija” — SDP:n ex-kansanedustaja haluaa Timo Harakan ehdolle

Tikkurilan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja, SDP:n entinen kansanedustaja Säde Tahvanainen toivoo, että Timo Harakka lähtee SDP:n puheenjohtajakisaan.

Tahvanaisen mukaan puolue kaipaa linjakeskustelua ja sisäistä sparrausta.

— Puheenjohtaja valitaan kolmen vuoden välein puoluekokouksessa eikä ole olemassa ”jonkun jo valmiiksi läänittämää paikkaa”. Viime puoluekokous, jossa Antti Rinne haastoi Jutta Urpilaisen ja voitti kisan, itse asiassa juuri osoitti tämän.

Tahvanaisen mielestä demokraattinen puolue sietää kunnon kilvoittelua ja äänestyksen puheenjohtajuudesta.

Hän kuvailee Harakkaa älykkääksi ja kansainväliseksi ajattelijaksi, joka on tuonut poliittiseen keskusteluun punnittuja puheenvuoroja ja teräviä poliittisia kannanottoja.

— Hän kykenee vetämään linjaa ja osaa keskustella eri areenoilla. Harakka ei jää tv-väittelyissä vastustajien jalkoihin. Siksi kannustan häntä matkaan.

Lännen Media uutisoi tänään, että Harakka kertoo ensi viikolla, pyrkiikö hän SDP:n puheenjohtajaksi.

– Kannustusta ja kannatusta on tullut aivan valtavasti. Minulle vahva tuki tarkoittaa sitä, että suhtaudun asiaan kaikella vakavuudella, Harakka sanoo.

Toistaiseksi vain istuva puheenjohtaja Rinne on ilmoittanut, että tavoittelee johtopaikkaa myös seuraavalle kaudelle. Harakan lisäksi kansanedustaja Tytti Tuppurainen harkitsee vielä.

SDP:n puoluekokous pidetään Lahdessa helmikuun alussa. Tahvanainen on puoluekokousedustaja.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava. Timo Harakka

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Kolumni

Ex-ministeri: ”Eriarvoistumisen ehkäisyä on katsottava poikamaisten silmälasien läpi”

 

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vaatii, että poikien hyvinvointiin ryhdyttäisiin kiinnittämään enemmän huomiota.

Hän muistuttaa, että muun muassa lapsibarometri kertoo pieniä poikia kehuttavan kotona selvästi vähemmän kuin tyttöjä. Myös Pisa-tutkimukset kertovat, ett tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on selvä ero. Lisäksi ilman toisen asteen ammattitutkintoa on paljon enemmän nuoria miehiä kuin naisia.

─ Nämä sukupuolten väliset erot, vaativat kiinnittämään erityistä huomiota poikien asemaan. Juhlapuheet eivät riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimia. Eriarvoistumisen ehkäisyä on katsottava poikamaisten silmälasien läpi. Vastausten löytäminen ei ole helppoa, mutta niitä on etsittävä. Kyse ei ole tyttöjen tai poikien paremmuudesta. Kyse on siitä, miten asenteet, palvelut ja toimintaympäristöt tukevat erilaisia ihmisiä eteenpäin, Filatov toteaa.

Filatov muistuttaa, että nuorten miesten ja ikääntyneiden miesten työllisyysasteessa on parantamista. Sen taustalta löytyy jo lapsuudesta, nuoruudesta ja koulutusvaiheessa syntyvät erot. Miehet ovat Filatovin mukaan äärimmäinen sukupuoli. He löytyvät maan huipulta ja vaikeimmin syrjäytyneiltä poluilta.

─ Tasa-arvopolitiikassa on kiinnitettävä enemmän huomiota poikien asemaan ja hyvinvointiin. Siis pidettävä poikien puolta. Tarvitaan erityinen työryhmä, joka ottaa huomioon poikien tarpeet ja etsii keinoja, joilla poikia tuetaan nykyistä peremmin, Filatov esittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

SDP:n varapuheenjohtaja: Sipilä demarien linjalle

SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru on tyytyväinen muutokseen pääministeri Juha Sipilän suhtautumisessa niin sanottujen vakuutuskuorten verokohteluun. Sipilä kommentoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina niiden sijoituskohteiden verokohtelua, joiden tuoton verotusta voidaan lykätä jopa vuosikymmenten päähän.

Kiurun mukaan sosialidemokraatit ovat jo lähes kaksi vuotta vaatineet tällaisten sijoituskohteiden vääristyneeseen verotukseen puuttumista muun muassa vaihtoehtobudjeteissaan.

Kiurun mukaan kyseessä on selkeästi verojärjestelmän epäoikeudenmukaisesta porsaanreiästä.

─ Pääministeri Sipilä totesi selväsanaisesti, että jos valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät, ei hänellä ole mitään sitä vastaan, että vakuutuskuorten kaltaisten sijoituskohteiden verokohteluun puututaan. Aikaisemminhan esimerkiksi valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare on pitänyt nykytilannetta monin tavoin ongelmallisena, Kiuru sanoo kannanotossaan.

Kiurun mielestä on tärkeää, että verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja avoimuudesta pidetään kiinni. Myös sosialidemokraattien linja on tältä osin Kiurun mielestä selkeä ja perustuu näihin tavoitteisiin. Hän toivoo, että myös hallitus pyrkisi kohti aidosti oikeudenmukaista ja avointa verojärjestelmää konkreettisilla teoilla.

─ Verotuksen avoimuus on uskottavan verojärjestelmän perusta. Mikäli verotuksestaan kertoo ajoissa avoimesti, ei mitään epäselvyyksiä tai kysymyksiä pitäisi silloin ilmetä esimerkiksi julkisuudessa. Sama pätee myös pääministeriin, jonka ei olisi tarvinnut puolustautua nyt nähdyllä tavalla, mikäli hän olisi kertonut alusta asti avoimesti omistuksistaan ja niiden verokohtelusta, Kiuru päättää.