Kolumni

Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

https://twitter.com/Antti_Koskela

Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa lopettaa

Suomen viidakkomaisen sosiaaliturvan sujuvoittamiseksi ja kannustinloukkujen helpottamiseksi tarjotaan usein ratkaisuksi perustuloa eli kansalaispalkkaa. Ehdotus kerää kannatusta varsinkin nuorempien ikäpolvien parissa. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen.

Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, ettei ole kyetty muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana he lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää.

Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?

Vain Suomessa perustulon kannattaminen tai vastustaminen on muodostunut jonkinlaiseksi mittariksi sille, onko poliitikko tai puolue jotenkin vanhanaikainen vaiko moderni ja uudistusmielinen.

Julkisessa keskustelussa olleissa perustulomalleissa toistuu kolme ongelmaa.

Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen.

Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.

Näiden kahden kulman kiertämiseksi ehdotetaan ajoittain puolivälimallia, jossa perustulo itsessään olisi melko matala, mutta sen päälle olisi mahdollista saada tarveharkintaisia tukia. Tässä ehdotuksessa byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Jonkunhan näitä tarveharkintaisia hakemuksia pitäisi käsitellä, ja nämä lisätuet kaiketi leikkautuvat ansiotulojen myötä. Toisin sanoen nykyisen sosiaaliturvan ongelmiksi koettu byrokratia ja kannustinloukut jäisivät olemaan.

Kaikissa ehdotetuissa perustulomalleissa törmätään johonkin näistä kolmesta kulmasta. Joko tuen taso on liian matala ja johtaa köyhyyteen, taso on liian kallis rahoitettavaksi tai byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää. Sen sijaan kannattaa tavoitella maamme viidakkomaisen sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista muilla keinoilla. Esimerkiksi joidenkin nykyisten tukien yhdistämistä ja ehtojen selkeyttämistä kannattaa harkita. Samoin pienyrittäjien ja pätkätyöntekijöiden turvan parantamista, sillä heidän asemansa on nyt kohtuuttoman turvaton.

Ainakaan perustulon kritisoimisen ei kuulu jatkossa olla minkäänlainen osoitus puolueen uudistamishalusta tai -haluttomuudesta. Ei kannata ruoskia itseään sellaisen puutteesta, mitä ei ole saatu toimimaan missään muuallakaan.

https://twitter.com/Antti_Koskela Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

Kolumni

kiemunki-terhi

”Erottamispäätös oikea” – ajankohta vain ihmetyttää Pirkanmaalla

Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin erottaminen on monen asian summa, sanoo perussuomalaisten Pirkanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Ari Prihti. Hänen mukaansa Kiemungin ongelmat ovat liittyneet lähinnä tämän kirjoituksiin sosiaalisessa mediassa.

Prihti ei yllättynyt Kiemungin erottamisesta, mutta pitää erottamisen ajankohtaa outona, koska kuntavaalit ovat lähellä.

– Tämä aiheuttaa monenlaisia harmaita hiuksia etenkin Tampereella, hän sanoo.

Prihti pitää erottamispäätöstä oikeana. Kiemungin kirjoitukset islaminuskosta aiheuttivat kohua jo viime keväänä, minkä jälkeen Pirkanmaan perussuomalaisten piirihallitus erotti hänet varapuheenjohtajan paikalta luottamuspulan takia. Tampereen perussuomalaiset valitsi kuitenkin Kiemungin lokakuussa jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana.

Prihti sanoo, että Tampereen perussuomalaisten hallituksessa on voinut olla jonkinlaisia jakolinjoja Kiemungin suhteen, mutta hallituksen johto on ollut koko ajan tämän takana.

Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi ei halunnut kommentoida Kiemunkia STT:lle, vaan sanoi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon hoitavan kommentoinnin.

kiemunki-terhi

Kolumni

maarit

”Herrat suhmuroivat ja kansa maksaa” – Feldt-Ranta arvostelee kovin sanoin vihreiden Vartiaa

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia äänesti eduskunnassa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksen puolesta. SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että nyt Vartia syyttää niitä kansanedustajia politikoinnista, jotka eivät katsoneet hyvällä ministerin epäasialliseksi todettuja toimia.

– Vartia tulee lausunnollaan ja kirjoituksellaan siunanneeksi sen, että sääntöjä saa rikkoa ja epäasiallisesti saa toimia. Mutta moitteita ei saa jakaa, vaan asiat pitää lakaista maton alle, ”ettei synny huonoa tunnelmaa”.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti moittii Berneriä kyseenalaisesta omistajaohjauksesta, jossa yhtiö pakotettiin luopumaan vahingonkorvauskanteista. Raportissa Bernerin todetaan puuttuneen Finavian toimintaan vastoin keskeisiä omistajaohjauksen pelisääntöjä.

Vihreiden Vartian edustama ajattelu on paluuta vanhaan aikaan.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta moitti yksimielisessä mietinnössään ministeriötä omistajaohjauksen vakiintuneiden periaatteiden vastaisesta puuttumisesta yhtiön operatiivisiin asioihin. Valiokunta kannatti myös vahingonkorvauksien hakemista ja katsoi, että korvausasiat olisi tullut ratkaista yhtiökokouksessa.  Samalla valiokunta velvoitti hallitusta täsmentämään valtionyhtiöiden riskienhallintaa sekä omistajaohjauksen periaatteita, jottei vastaavaa enää tapahtuisi.

– Mitä tästä ei olisi saanut sanoa? Vartia sanoo edustavansa uutta poliittista kulttuuria, mutta eikö hän päinvastoin edusta ikivanhaa ja kyseenalaista kulttuuria: aikaa, jolloin herrat suhmuroivat, poliitikot pelastavat toisiansa ja kansa maksaa, Feldt-Ranta kysyy.

Hänen mukaansa näin yhteiskunnan yhdessä sovittujen pelisääntöjen sijaan astuu vahvemman oikeus.

– Nythän hallituspuolueiden ja vihreiden tuella uhkaa syntyä tilanne, jossa valtio menettää 34 miljoonaa euroa eikä asiasta vastaa kukaan, hän muistuttaa.

– Vihreiden Vartian edustama ajattelu, jossa ikäviä tosiasioita ei saa sanoa ääneen, on paluuta vanhaan aikaan. Avoimuus, yhdenvertaisuus ja tilivelvollisuus ovat uuden ajan tärkeitä arvoja, joita kaikkien poliitikkojen pitäisi tänään kunnioittaa, Feldt-Ranta korostaa.

maarit

Kolumni

trump-media

Trumpin mediaviha ilmenee näinkin: Jättää väliin kirjeenvaihtajien illallisen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei osallistu Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illalliselle. Hän kertoo asiasta Twitterissä.

Trump ei kerro tviitissään syytä sille, miksi hän ei osallistu illalliselle, vaan toivottaa pelkästään kaikille hyvää iltaa.

Istuva presidentti on perinteisesti osallistunut Valkoisen talon kirjeenvaihtajien yhdistyksen järjestämälle vuotuiselle illalliselle. Uutistoimisto Reutersin mukaan yhdistys on ilmoittanut, että illallinen järjestetään edelleen suunnitellusti huhtikuun 29. päivänä.

Tapahtumaan osallistuu yleensä myös useita julkisuuden henkilöitä.

Trump on moneen kertaan ilmaissut, ettei luota mediaan ja sen toimintaan. Hän on kutsunut useita yhdysvaltalaismedioista ”valemedioiksi” ja sanonut näiden olevan epärehellisiä. Presidentin kritiikin kohteeksi ovat joutuneet muun muassa CNN ja New York Times -lehti.

Perjantaina Valkoinen talo esti useiden medioiden osallistuminen Trumpin tiedotuspäällikön Sean Spicerin lehdistötapaamiseen. Useat merkittävät mediat Yhdysvalloissa kritisoivat Valkoisen talon päätöstä.

Myös Valkoisen talon kirjeenvaihtajien yhdistys esitti jyrkän vastalauseensa tapauksesta. Se sanoi käsittelevänsä asiaa Valkoisen talon henkilökunnan kanssa.

Pääsy lehdistötapaamiseen evättiin muun muassa New York Timesilta, CNN:ltä, BBC:ltä ja Politico-verkkolehdeltä. Lisäksi Time-lehden, uutistoimisto AP:n ja USA Today -lehden toimittajat kieltäytyivät osallistumasta tilaisuuteen protestina kollegoidensa porttikiellolle.

Sen sijaan tiedotustilaisuuteen osallistui toimittajia sekä Breitbartin kaltaisista oikeistomedioista että valtavirran tiedotusvälineistä kuten Wall Street Journalista, ABC:sta ja CBS:stä.

trump-media

Kolumni

TS_159240669

Ihmiset hyppivät ikkunoista ulos – paloa epäillään Ruotsissa tuhopoltoksi

Ruotsissa useita ihmisiä on loukkaantunut vastaanottokeskuksessa aamuyöllä syttyneessä tulipalossa. Ihmiset joutuivat hyppimään kolmannesta kerroksesta pelastautuakseen palosta.

Trollhättanilaisen TTELA-lehden mukaan 15–20 henkeä on saanut hoitoa paikalla ja kaksi ihmistä on viety sairaalaan. Poliisi tutkii paloa tuhopolttona. Ketään epäiltyjä ei ole.

Poliisi sai tiedon Vänersborgin kunnassa Länsi-Ruotsissa syttyneestä palosta kello 4.25 paikallista aikaa.

– Palo on syttynyt kolmannessa kerroksessa, ja ihmiset ovat hypänneet ulos ja saaneet lieviä vammoja, poliisi kertoi TTELA:lle.

Palo sai tiettävästi alkunsa yhteisistä tiloista.

Kyseinen Restad Gård on TTELA:n mukaan Ruotsin suurin vastaanottokeskus. Se käsittää useita kiinteistöjä.

Paikalla oli puoli seitsemän aikaan edelleen savua, joskin palo oli saatu jo sammutettua.

TS_159240669

Kolumni

10571300

Hälytyskellojen pitäisi soida: Luottamus päättäjiin on matalalla

Suomalaisilla on heikko luottamus päättäjiin, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Euroopan unionin päättäjiin luottaa erittäin tai melko paljon vain alle viidesosa suomalaisista (18%). Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin luottaa hiukan useampi, noin joka neljäs (26%). Kotikunnan päättäjiin puolestaan luottaa kolmannes (33%).

Edellisen kerran luottamusta oman kotikunnan päättäjiin selvitettiin vuonna 2013. Vertailu aiempaan ei kerro mittavasta muutoksesta.

Kokoomuksen kannattajat luottavat päättäjiin muita enemmän, perussuomalaisten tukijat taas muita vähemmän. Keskustan kannattajat luottavat muita enemmän oman maakunnan ja kotikunnan päättäjiin.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien epäluottamus kohdentuu voimakkaasti valtakunnan tason päätöksentekijöihin. Tämä selittyy sillä, että puolueet ovat oppositiossa.

Oman maakunnan päättäjiin luotetaan eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa luotetaan maakunnan päättäjiin keskimäärää vähemmän.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS. Viime joulukuussa järjestettyyn internetpaneeliin osallistui noin 4 300 vastaajaa.

10571300