Kolumni

Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

https://twitter.com/Antti_Koskela

Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa lopettaa

Suomen viidakkomaisen sosiaaliturvan sujuvoittamiseksi ja kannustinloukkujen helpottamiseksi tarjotaan usein ratkaisuksi perustuloa eli kansalaispalkkaa. Ehdotus kerää kannatusta varsinkin nuorempien ikäpolvien parissa. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen.

Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, ettei ole kyetty muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana he lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää.

Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?

Vain Suomessa perustulon kannattaminen tai vastustaminen on muodostunut jonkinlaiseksi mittariksi sille, onko poliitikko tai puolue jotenkin vanhanaikainen vaiko moderni ja uudistusmielinen.

Julkisessa keskustelussa olleissa perustulomalleissa toistuu kolme ongelmaa.

Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen.

Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.

Näiden kahden kulman kiertämiseksi ehdotetaan ajoittain puolivälimallia, jossa perustulo itsessään olisi melko matala, mutta sen päälle olisi mahdollista saada tarveharkintaisia tukia. Tässä ehdotuksessa byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Jonkunhan näitä tarveharkintaisia hakemuksia pitäisi käsitellä, ja nämä lisätuet kaiketi leikkautuvat ansiotulojen myötä. Toisin sanoen nykyisen sosiaaliturvan ongelmiksi koettu byrokratia ja kannustinloukut jäisivät olemaan.

Kaikissa ehdotetuissa perustulomalleissa törmätään johonkin näistä kolmesta kulmasta. Joko tuen taso on liian matala ja johtaa köyhyyteen, taso on liian kallis rahoitettavaksi tai byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää. Sen sijaan kannattaa tavoitella maamme viidakkomaisen sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista muilla keinoilla. Esimerkiksi joidenkin nykyisten tukien yhdistämistä ja ehtojen selkeyttämistä kannattaa harkita. Samoin pienyrittäjien ja pätkätyöntekijöiden turvan parantamista, sillä heidän asemansa on nyt kohtuuttoman turvaton.

Ainakaan perustulon kritisoimisen ei kuulu jatkossa olla minkäänlainen osoitus puolueen uudistamishalusta tai -haluttomuudesta. Ei kannata ruoskia itseään sellaisen puutteesta, mitä ei ole saatu toimimaan missään muuallakaan.

https://twitter.com/Antti_Koskela Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

Kolumni

NETTIIN_Ilelle_Orpo1
NETTIIN_Ilelle_Orpo1

Sadan miljoonan euron lisäverokevennys on laukeamassa – Orpo: “Tämä on hyvä asia”

– Toivon, että se 90 prosenttia saataisiin kattavuudeltaan täyteen, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina Turussa, missä kokoomuksen eduskuntaryhmä aloitti kaksipäiväisen kesäkokouksensa.

– Sehän tarkoittaisi sitä, että silloin laukeaisi vielä sadan miljoonan euron lisäverokevennys. Se on tietysti hyvä asia, sillä aina kun voidaan työn verotusta keventää, niin se on hyvä.

Orpo painotti, että myös sillä on iso arvonsa, että kiky-sopimus on mahdollisimman kattava.

Tänään kilpailukykysopimuksen neuvotteluissa liikahtikin jälleen yksi pala valtiovarainministerin toivomaan suuntaan. Finanssialalla saatiin valmiiksi neuvottelutulos, joka koskee 28 000 työntekijää. Asia pitää vielä sinetöidä osapuolten hallinnoissa.

EK:n tutkimuspäällikkö Jari Haapasalmi on arvioinut STT:lle, että jos rahoitusala, apteekkiala sekä ICT-ala saadaan mukaan kilpailukykysopimukseen, tavoiteltu 90 prosentin kattavuus alkaa olla maalissa.

Hallitus on luvannut pienentää veroja lisää sadalla miljoonalla eurolla, jos sopimuksen kattavuudessa päästään 90 prosenttiin. Sopimuksen piirissä on jo yli 85 prosenttia palkansaajista.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut uskovansa, että 90 prosentin kattavuuteen voidaan päästä.

Kikyn toteutuessa palkat eivät nouse ensi vuonna, sosiaaliturvamaksuja siirretään työnantajilta palkansaajille ja työaikaa pidennetään 24 tunnilla. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019.

Tiedän, että on kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä neuvotteluja, ja sitä täytyy arvostaa ja kunnioittaa.

Korkean työttömyyden murtamiseksi ja työttömien auttamiseksi Orpo peräänkuulutti sellaista henkeä, että ennakkoluulottomasti katsottaisiin, mitä me voimme tehdä.

– Tiedän, että on kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä neuvotteluja, ja sitä täytyy arvostaa ja kunnioittaa. Sen täytyy edetä fiksusti.

Paikallisesta sopimisesta kysyttäessä Orpo sanoi kunnioittavansa sitä, mitä kilpailukykysopimuksessa on sovittu.

– Mutta myös hallitusohjelmassa lukee, että paikallista sopimista edistetään.

– Nyt täytyy katsoa, miten liittokierroksella edetään ja jossain vaiheessa hallituksen pitää käydä läpi se, mitä tästä hallitusohjelmatavoitteesta on saavutettu ja mitä on vielä tällä hallituskaudella tehtävissä, hän linjasi.

Kiky-sopimuksen myötä asia ei ole aktiivisesti pöydällä.

Hallituskautta kautta on kaksi ja ja puoli vuotta jäljellä, Orpo muistutti.

NETTIIN_Ilelle_Orpo1 NETTIIN_Ilelle_Orpo1
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Finanssialalla saatiin kiky-sopu

Finanssialalla on saatu kilpailukykysopimuksen neuvottelutulos. Sopu koskee yhteensä noin 28 000 työntekijää. Asia täytyy hyväksyä vielä osapuolten hallinnoissa. Ammattiliitto Prosta arvioidaan, että viimeinenkin hallinto olisi käsitellyt tuloksen maanantaina.

EK:n tutkimuspäällikkö Jari Haapasalmi on arvioinut STT:lle, että jos pankkiala, apteekkiala sekä ICT-ala saadaan mukaan kilpailukykysopimukseen, 90 prosentin kattavuus alkaa olla selvä.
ICT alalla neuvottelut jatkuvat edelleen. Apteekkialalla sopu saavutettiin tiistaina, mutta myös sen ratkaisu odottaa vielä hallintojen sinettiä.

Kolumni

“Niinistön EU-puheessa oli soinimainen sävy” – Jaakonsaari ei kaipaa maassa makaavalle lisää potkuja

– Presidentti Sauli Niinistön suurlähettiläspäivien Euroopan unionia ruotivassa puheessa oli soinimainen sävy ikään kuin EU itse olisi enemmän ongelma kuin ratkaisu EU:n naapurustossa ja omissa jäsenvaltioissa syntyneisiin vaikeuksiin. Puhe antoi myös vaikutelman, että Suomi olisi jokin EU:sta irrallaan oleva asia – “ne siellä EU:ssa hidastelevat”, kun Suomen asenteen pitäisi olla – ”mitä me teemme EU:ssa”.

Näin europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kommentoi presidentti Niinistön suurlähettiläspäivillä Helsingissä pitämää puhetta.

– Ei ole ollenkaan kummallista, että EU:n sisäiset kriisit ja lähialueen myllerrys ovat saaneet monet tahot pohtimaan EU:n tulevaisuuden suuntaa ja sen kestävyyttä. Niin pitää tehdäkin. Kriittisyys on hyve, mutta niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolella odotetaan enemmän unionia rakentavia puheenvuoroja kuin maassa makaavalle lisää potkuja.

Kuitenkin jos EU-yhteistyötä vertaa vaikkapa pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, on EU:n 28 jäsenmaan yhteistyö suorastaan dynaamista.

Jaakonsaari myöntää, että EU on hidas eikä ennakoi päällekäyviä kriisejä. Jäsenmaiden intressien yhteensovittaminen on sekin hidasta.

– Eurooppalainen näkökulma on yhä enemmän vaikeuksissa nousevan nationalismin ja populismin puristuksessa. Kuitenkin jos EU-yhteistyötä vertaa vaikkapa pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, on EU:n 28 jäsenmaan yhteistyö suorastaan dynaamista, hän vertaa.

– On myös totta, mitä presidentti sanoi, että palaamalla perusasioihin synnyttää uutta uskottavuutta.  Parantamalla Euroopan kilpailukykyä ja sitä kautta synnyttämällä hyviä työpaikkoja uskottavuus nousee. Euroskeptisyys myös vähenee, jos uskomme oikeasti Euroopan sosiaalisen maaliin puuttumalla esimerkiksi työvoiman polkumyyntiin.

Myös turvallisuutta lisäävät toimet ovat Jaakonsaaren mielestä avainkysymyksiä.

– Valitettavasti monet juuri turvallisuuteen liittyvä hankkeet, kuten tiedusteluyhteistyön kehittäminen, törmäävät jäsenmaiden “suvereniteettia” koskeviin esteisiin, hän päättää kannanottonsa.

Kolumni

34 arman s1
34 arman s1

Arman Alizad kannustaa luopumaan lokeroinnista – ”Ihmisiä kohdatessa on pakko riisua kaikki ennakkoasenteet”

Arman Alizad seikkaili lapsena lohikäärmeiden ja velhojen kanssa. Hän oli kuin Lassi ja Leevi -sarjakuvien Lassi, joka uppoutui omaan mielikuvitusmaailmaansa. Lapsuudestaan ja nuoruudestaan hän muistaa elävimmin tarinat – hetket, joina hän istui ukin sylissä kuuntelemassa niitä tai ne lukuisat ja edelleen jatkuvat kerrat, kun hän ahmi tarinoita valkokankaalta tai kirjojen sivuilta.

– Nyt kun katsoo taaksepäin, niin minähän teen sitä työtä, mikä on ohjelmoitu sisääni koko ikäni. Kerron muiden ihmisten tarinoita, Alizad sanoo.

Televisio-ohjelmien teko on vienyt aikuisen Alizadin monenlaisiin kasvattaviin ja omaa maailmankuvaa haastaviin seikkailuihin.

– Olen aina ollut tavallaan ääripäiden ihminen – kaikki on aina ollut joko tai. Yksi henkisen kasvuni haaste ja kulmakivi on ollut ymmärtää, että ääripäiden välistä löytyy miljoona muuta sävyä, hän kuvailee.

Alizadin mielestä ihmisten pitäisi kokeilla rajojaan enemmän, eikä hän nyt tarkoita rohkeutta ottaa pataan kung fu -mestarilta, sisua hiihtää avantoon täysissä talvitamineissa tai uskallusta ottaa tälli vanginvartijan etälamauttimesta.

– Suurimmalla osalla ei ole varmasti mitään hajua, kuinka paljon he voisivat henkisesti kasvaa ja kokea uusia juttuja – kyseenalaistaa omia asenteitaan ja olla jatkuvassa muutoksessa, Alizad sanoo.

Yksi henkisen kasvuni haaste ja kulmakivi on ollut ymmärtää, että ääripäiden välistä löytyy miljoona muuta sävyä.

Alizad tietää mistä puhuu. Hän kirjoitti vuonna 2008 maahanmuuttoa voimakkaasti kritisoivan kolumnin City-lehteen. Viime syksynä vanha kolumni kaivettiin nettikeskusteluissa lyömäaseeksi turvapaikanhakijoita vastaan.

Alizad otti yhteyttä lehteen ja halusi tehdä selväksi, ettei ole enää lainkaan samaa mieltä. Hän kirjoitti uuden kolumnin, jossa kumosi vanhat ajatuksensa kohta kohdalta. Matkat maailman köyhillä ja vaarallisilla alueilla olivat avartaneet mielen.

– Kolumni oli loistava esimerkki siitä mustavalkoisesta elämästä, elämänasenteesta ja maailmankuvasta, mikä minulla on ollut. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten helposti ihminen lokeroi, hän sanoo.

Alizad uskoo, etteivät ihmiset välttämättä lokeroi pahalla, vaan laiskuuttaan. On helppoa ajatella, että joku on vankilassa, koska hän on paha ja toinen on pudonnut yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle silkkaa saamattomuuttaan.

– Mitä enemmän juttelet ihmisten kanssa ja mitä enemmän on kohtaamisia, sitä enemmän opit ja huomaat, että samassa tilanteessa olevilla ihmisillä on monta erilaista tarinaa siitä, mikä kaikki on johtanut siihen tilanteeseen, Alizad sanoo.

– Ihmisiä kohdatessa on pakko riisua kaikki ennakkoasenteet ja kohdata heidät ihmisinä, hän painottaa.

Lue Arman Alizadin koko haastattelu Demokraatista 25.8.2016.

34 arman s1 34 arman s1
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous Salossa

LKS 20160824 Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti puheen Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Salossa 24. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

LKS 20160824 Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti puheen Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Salossa 24. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ansiosidonnaisen nirhaisu työmarkkinajärjestöjen happotestiin – neuvottelut torstaina

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus on yksi kiperimmistä ehdotuksista, joita hallitus testaa torstaina työmarkkinajärjestöillä.

Hallitus harkitsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta siten, että tuen tasoa laskettaisiin työttömyyden loppuvaiheessa. Porrastuksen tavoitteena olisi herätellä työtöntä työnhakuun aiempaa nopeammin, mutta tuen pienentäminen voisi tuoda myös säästöjä.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan työllisyystoimilla ei tavoitella säästöjä budjetin tilkkeeksi, vaan säästettävät summat käytettäisiin työllisyyden hoitoon.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto on jo aiemmin tehdyllä päätöksellä lyhenemässä sadalla päivällä joko 300 tai 400 päivään työsuhteen kestosta riippuen.

– Kokoomukselle yksikään yksittäinen työllisyyskeino ei ole kynnyskysymys, Orpo linjasi Salossa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Nyt on kyse siitä, mitkä ovat ne toimet, jotka voisivat olla toteutettavissa nopeasti ja millainen vastaanotto niillä on yhteiskunnassa laajemmin.

Työllisyyspaketin kokoaminen ei ole helppo tehtävä. Hallituspuolueiden on ensin päästävä keskenään sopuun siitä, minkälaisia keinoja ne yrittävät ja haettava sen jälkeen toimille tukea työmarkkinajärjestöiltä.

– Nyt on kyse siitä, mitkä ovat ne toimet, jotka voisivat olla toteutettavissa nopeasti ja millainen vastaanotto niillä on yhteiskunnassa laajemmin, Orpo selvitti.

Hän toivoi, että työmarkkinajärjestöt suhtautuisivat avoimesti hallituksen ehdotuksiin.

– Meidän pitää kerätä ideoita laajasti. Samalla me testaamme hallituksen pöydällä olevia lukuisia toimenpiteitä, joita me olemme pohtineet.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei keskiviikkona halunnut lähteä erittelemään työllisyystoimia, joita hallitus käy läpi työmarkkinajärjestöjen kanssa torstaina.

– Hallitus haluaa varmasti myös kuulla työmarkkinajärjestöjen omiakin ehdotuksia. Kyllä sielläkin on näitä asioita pohdittu, Kaikkonen sanoi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajisto nosti tiedotustilaisuudessa esille jo keskusteluissa olleita toimia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajempaa käyttöä palkkatukena ja yrityksille investointiporkkanaa tarjoavan investointivarauksen.

Kaikkonen uskoo, että budjettiriihessä tulee kokonaan uusia avauksia työllisyystoimiksi jo esillä olleiden lisäksi.

– Sen listan pitää olla vähän laajempi. Uskon, että se on, mutta katsotaan, mihin hallitus neuvotteluissaan päätyy ja löytyykö työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävistä yhteisistä neuvotteluista vielä jotakin, missä voitaisiin nopeasti edetä, Kaikkonen sanoi.

Hallituksen pöydällä kerrotaan olevan kymmeniä erilaisia keinoja, joilla voitaisiin parantaa työllisyyttä. Pulaa ehdotuksista ei Orpon mukaan ole, mutta seuraavaksi kysytään päätöksentekokykyä.

Viime päivien julkinen keskustelu povaa Orpon mielestä sitä, että kovaa vääntöä on edessä.

– Paineita on valtavasti ministeriöissä ja varmasti hallituspuolueissa. Se heijastuu siihen, että olisi halua keskustella eri asioista, mutta liikkumavara on tosi kapea, Orpo kuvasi hallituspuolueiden asetelmia ennen budjettiriihtä.

Ensi vuoden budjettia ja työllisyyspakettia valmistellaan parasta aikaa kulisseissa. Viimeiset väännöt käydään ensi viikon keskiviikkona ja torstaina budjettiriihessä.

Anniina Luotonen, Olli Kuivaniemi

LKS 20160824 Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti puheen Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Salossa 24. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous Salossa

LKS 20160824 Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti puheen Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Salossa 24. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN