x

Kolumni

Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

https://twitter.com/Antti_Koskela

Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa lopettaa

Suomen viidakkomaisen sosiaaliturvan sujuvoittamiseksi ja kannustinloukkujen helpottamiseksi tarjotaan usein ratkaisuksi perustuloa eli kansalaispalkkaa. Ehdotus kerää kannatusta varsinkin nuorempien ikäpolvien parissa. Uudet ideat ovat aina tervetulleita, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen.

Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, ettei ole kyetty muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana he lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää.

Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?

Vain Suomessa perustulon kannattaminen tai vastustaminen on muodostunut jonkinlaiseksi mittariksi sille, onko poliitikko tai puolue jotenkin vanhanaikainen vaiko moderni ja uudistusmielinen.

Julkisessa keskustelussa olleissa perustulomalleissa toistuu kolme ongelmaa.

Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen.

Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.

Näiden kahden kulman kiertämiseksi ehdotetaan ajoittain puolivälimallia, jossa perustulo itsessään olisi melko matala, mutta sen päälle olisi mahdollista saada tarveharkintaisia tukia. Tässä ehdotuksessa byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Jonkunhan näitä tarveharkintaisia hakemuksia pitäisi käsitellä, ja nämä lisätuet kaiketi leikkautuvat ansiotulojen myötä. Toisin sanoen nykyisen sosiaaliturvan ongelmiksi koettu byrokratia ja kannustinloukut jäisivät olemaan.

Kaikissa ehdotetuissa perustulomalleissa törmätään johonkin näistä kolmesta kulmasta. Joko tuen taso on liian matala ja johtaa köyhyyteen, taso on liian kallis rahoitettavaksi tai byrokratia ja kannustinloukut eivät poistu. Olen käynyt vuosien aikana läpi 15–20 erilaista perustulomallia, mutta aina jostain kulmasta jää kiinni.

Koska toteuttamiskelpoista mallia ei tunnu ilmaantuvan, kannattaa keskustelua perustulosta vähän viilentää. Sen sijaan kannattaa tavoitella maamme viidakkomaisen sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista muilla keinoilla. Esimerkiksi joidenkin nykyisten tukien yhdistämistä ja ehtojen selkeyttämistä kannattaa harkita. Samoin pienyrittäjien ja pätkätyöntekijöiden turvan parantamista, sillä heidän asemansa on nyt kohtuuttoman turvaton.

Ainakaan perustulon kritisoimisen ei kuulu jatkossa olla minkäänlainen osoitus puolueen uudistamishalusta tai -haluttomuudesta. Ei kannata ruoskia itseään sellaisen puutteesta, mitä ei ole saatu toimimaan missään muuallakaan.

https://twitter.com/Antti_Koskela Antti Koskela

Kirjoittaja on Helsingin SDP:n varapuheenjohtaja.

Kolumni

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Kajaanilainen Kari Pekkonen on kuollut 71 vuoden iässä. Asia on vahvistettu presidentti Tarja Halosen toimistosta Ylelle.

Eläkkeellä ollut Pekkonen oli asetettu ehdolle Kajaanissa tulevissa kunnallisvaaleissa SDP:n riveissä.

Pekkonen toimi muun muassa vuosina 1977–1982 SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Pekkonen ja Tarja Halonen elivät avoliitossa 1970-luvulla ja parilla on yhteinen lapsi, Anna Halonen.

Kari Pekkonen toimi Matti Ahteen poliittisena sihteerinä Ahteen ollessa sisäministerinä 1980-luvulla.

– Kari oli pohjimmiltaan todella lämmin, sympaattinen ja empaattinen ihminen. Hyvin monipuolisesti osaava, auttamishaluinen ja hän sopi erittäin hyvin politiikan kuvioihin, joita hän jonkin aikaa teki, Matti Ahde sanoo Ylelle.

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Kolumni

Valko-Venäjän poliisi koventaa otteitaan mielenosoituksen alla

Valko-Venäjän poliisi on ottanut kiinni kymmeniä ihmisiä ennen opposition mielenosoitusta. Kiinni otettujen joukossa on johtava oppositiopoliitikko Uladzimir Njakljajeu, kertoo hänen vaimonsa.

Valko-Venäjän television mukaan Minskin keskustassa on aseistettuja mellakkapoliiseja. Poliisin kerrotaan tehneen myös ratsioita kansalaisjärjestöjen tiloihin ja ottaneen kiinni niiden ulkomaisia työntekijöitä.

Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet viime viikkoina mieltään niin sanottua siipeilijäveroa vastaan. Uusi vero kohdistuisi niihin, jotka tekevät töitä vähemmän kuin kuusi kuukautta vuodessa.

Kolumni

Näin EU kehittyy jatkossa – Lue tästä uuden Rooman julistuksen pääkohdat tiivistettynä

EU-johtajat ovat allekirjoittaneet Rooman julistuksen. Se linjaa unionin tulevaisuutta Britannian lähdön jälkeen. EU-johtajat ovat koolla Roomassa juhlimassa EU:n 60-vuotispäivää.

Pääkohdat EU-maiden Rooman-julistuksesta, jossa linjataan tulevaisuutta Britannian eron jälkeen ovat seuraavat:

– EU:sta tehdään vahvempi. Tämä tapahtuu jäsenmaiden paremmalla sitoutumisella, solidaarisuudella ja noudattamalla yhdessä sovittuja sääntöjä.

– Yhtenäisyys on välttämätöntä. EU-maat toimivat yhdessä, mutta eri tahtiin, kun se on tarpeellista. Tämä tehdään perussopimuksia muuttamatta ja siten, että jokainen ensin sivuun jäänyt maa voi liittyä mukaan myöhemmin.

– EU voi vastakin ottaa uusia jäseniä, jotka kunnioittavat sen arvoja.

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana EU:n halutaan olevan turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävä ja sosiaalisesti vastuullinen.

– Vapaasta liikkumisesta pidetään kiinni. Ulkorajoista huolehditaan. Turvapaikkapolitiikka on vastuullista, kestävää ja tehokasta.

– Talous- ja rahaliiton viimeistelyä jatketaan.

– Kansainvälisistä suhteista niin lähialueilla kuin kauempana pidetään huolta.

– Puolustusteollisuuden kilpailukykyä parannetaan. Puolustusyhteistyötä kehitetään sekä jäsenmaiden kesken että Naton kanssa.

Kolumni

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

Kolumni

EU juhlii, johtajat allekirjoittivat Rooman julistuksen – Sipilä: ”Välillä pitää pistää pöydälle myös se mitä on saatu aikaiseksi”

EU-johtajat ovat allekirjoittaneet Rooman julistuksen, jossa linjataan unionin tulevaisuutta Britannian lähdön jälkeen.

EU-johtajat ovat koolla Roomassa juhlimassa EU:n 60-vuotispäivää. Tänään tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Euroopan talousyhteisö perustettiin.

Valojen uusiminen tapahtui samassa Conservatorin palatsin salissa, jossa EU:n perussopimukset allekirjoitettiin 60 vuotta sitten. Jokainen valtionpäämies tai -nainen kutsuttiin lavalle yksitellen allekirjoitusta varten.

Britannian eroneuvotteluiden pian alkaessa EU-mailla on iso tarve osoittaa yhtenäisyyttään. Ensi viikolla eroilmoituksensa jättävä Britannia ei juhlallisuuksiin osallistu.

Vakuuttelua tarvitaan, sillä EU-maat vetävät yhä enemmän eri suuntiin ja ovat ajaneet omaa etuaan. Viimeisin näytös saatiin kuluneella viikolla, kun Puola ja Kreikka uhkasivat jättää allekirjoittamatta EU:n jo valmiiksi riisutun julistuksen.

”Meidän pitää kunnioittaa yhteisiä sääntöjämme.”

Kreikka yritti tällä tavoin vaikuttaa omiin velkaneuvotteluihinsa, kun taas Puolan pääministeri Beata Szydlo on arvostellut julistuksen kirjausta eritahtisesta etenemisestä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk oli juhlapuheessaan suorapuheinen ja muistutti, että yhtenäisyys on kiinni siitä, että kaikki sitoutuvat yhteisiin arvoihin ja demokratian perusperiaatteisiin.

– Ei riitä, että protestoi monitahtisuutta vastaan. Meidän pitää kunnioittaa yhteisiä sääntöjämme kuten ihmisoikeuksia, kansalaisoikeuksia, sananvapautta ja oikeusvaltioperiaatetta. Tämä on yhtenäisyyden todellinen perusta, Tusk sanoi ja EU-johtajien yleisö innostui taputuksiin.

Rooman keskustassa on järeät turvatoimet. Capitoliumin lähettyville odotetaan uutistoimisto AFP:n mukaan saapuvan kaikkiaan 30 000 mielenosoittajaa useisiin eri marsseihin, joista osa on EU-vastaisia. EU-marssin järjestäjät ovat arvioineet, että heidän marssilleen osallistuisi 10 000 ihmistä.

”Ainahan, kun on näin monta maata, löytyy myös erimielisyyksiä.”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi, että EU:lla on nyt hyvä yhteinen pohja, josta se voi lähteä eteenpäin Britannian erotessa.

Sipilä pitää hyvänä, että Euroopan unioni pysähtyy välillä miettimään myös saavutuksiaan. Hän toivoo, että ihmiset huomaisivat, mitä kaikkea hyvää EU on tuonut mukanaan.

Käytännön elämään vaikuttavat niin vapaa liikkuvuus, mahdollisuus hakea töitä unionin alueella kuin yhteinen valuutta. Kaikki asioita, joita moni pitää nykyään itsestäänselvyytenä.

– Tällaisina päivinä korostuvat asiat, joista olemme samaa mieltä eli yhtenäisyys, yhtenäinen arvopohja, se mitä olemme saaneet yhdessä aikaiseksi, Sipilä sanoi suomalaistoimittajille.

– Totta kai tunnistamme ne haasteet, joita edessä on, mutta välillä pitää pistää pöydälle myös se mitä on saatu aikaiseksi, Sipilä sanoi.

Ympäri Eurooppaa populistiset EU-vastaiset puolueet onnistuvat kuitenkin puhuttelemaan kansalaisia. Mitä EU on tehnyt väärin?

Sipilä uskoo, että ihmisten mielipiteisiin on vaikuttanut yleinen kriisitunnelma, joka on ympäröinyt EU:ta viimeiset kymmenen vuotta.

– Ne asiat, joista ollaan eri mieltä, korostuvat. Ainahan, kun on näin monta maata, löytyy myös erimielisyyksiä.