x

Kolumni

Maria Rytkönen

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja.

Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa

Antti Koskela kirjoittaa kolumnissaan, että perustulokeskustelua tulisi ”viilentää”. Kun ottaa huomioon, että hallitus on jo päättänyt hallitusohjelmassaan aloittaa perustulokokeilun ja selvitysmieheksi valitun Kelan tutkimusjohtajan Olli Kankaan ensimmäisen selvityksen tulee olla valmis jo maaliskuun loppuun mennessä, ihmettelen demareiden tarvetta hiljentää keskustelua. Mielestäni sosiaaliturvamallin uudistamiskeskustelulla alkaa olla jo kiire.

Demarit ovat profiloituneet julkisesti perustulokeskustelussa kriittiseksi mutta toisaalta mitään sanomattomiksi. Kyllä kriittinen keskustelu perustulomalleista on kannattavaa, mutta heikko vastustaminen ei ole puolellamme. Käyn seuraavaksi läpi Koskelankin kirjoituksessa olevia klassisia argumentaatiovirheitä, jotka luovat mielikuvaa demareista heikkoina sosiaaliturvamallin uudistajina.

Nirvana-virhepäätelmä: torjutaan vaihtoehto siksi, että se ei ole täydellinen.

”Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on, ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, etteivät he ole kyenneet muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista”, kirjoittaa Koskela.

Perustulokeskustelu todella on monimutkainen, ja jatkuva kehittäminen on meidän kaikkien etu. On totta, että malleissa on paljon ongelmia, ja siksikin juuri keskustelua tarvitaan.

Demarit ovat profiloituneet perustulokeskustelussa kriittiseksi, mutta toisaalta mitään sanomattomiksi.

Humen giljotiini: siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla.

”Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?”, argumentoi Koskela. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset pääsivät parlamenttiin, ja onneksi näin.

Bifurkaatio: esitetään asia niin, että on vain kaksi vaihtoehtoa:

”Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen. Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.”

Tarkoitukseni ei ole suoranaisesti esittää perusteluja perustulon puolesta tai vastaan, mutta tarvitsemme ehdottomasti parempaa keskustelua ja hyvin argumentoituja ajatuksia sosiaaliturvan kehittämisestä.

Lienee selvää myös meille demareille, että nykyistä sosiaaliturvamallia tulee uudistaa. Nykyisessä sosiaaliturvamallissamme on useita haasteita, kuten järjestelmän vaikeaselkoisuus, byrokraattisuus ja soveltumattomuus moniin elämäntilanteisiin. Tästäkin syystä pelkkä ”ei” ei ole meille kannattava kanta, vaan meidän tulee todella pohtia vaihtoehtoamme sosiaaliturvamallin kehittämiseksi.

Uusimman Kelan tutkimusblogin perusteella tasaverotukseen perustuvat mallit, kuten vihreiden perustulomalli, ei juuri saa kannatusta. 700 euron perustulo 50 prosentin tasaverotuksella sai vain 30 prosentin kannatuksen kyselyn vastaajien keskuudessa.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien joukossakin mallia piti huonona ajatuksena yli puolet. Muiden joukossa huonona ajatuksena piti 60–80 prosenttia vastaajista.

Uskon, että juuri sosialidemokraattien keskuudessa löytyy paljon älyä ja innovaatiota kehitellä sosiaaliturvamalli, joka kykenee saamaan kannatusta ja vastaamaan nykyisen yhteiskunnan tarpeisiin.

Maria Rytkönen

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja.

Kolumni

HS: Hallitus on pistämässä Tekesin ja Finpron hynttyyt yhteen

HS: Hallitus on pistämässä Tekesin ja Finpron hynttyyt yhteen

Hallitus aikoo yhdistää teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin ja kansainvälistämispalveluja tarjoavan Finpron, Helsingin Sanomat kertoo.

Lehden tietojen mukaan hallitus kertoisi asiasta julkisuuteen huomenna. Hallitus on ollut tänään koolla strategiaistunnossa.

HS:n mukaan yksikön nimeksi tulisi Business Finland. Lainsäädännön ja Tekesin jakaman yritystukirahan vuoksi uusi toimija olisi lehden mukaan osakeyhtiön ja viraston yhdistelmä.

HS: Hallitus on pistämässä Tekesin ja Finpron hynttyyt yhteen

Kolumni

porvoo-rouva

Kop kop, kuntavaalit lähestyvät – SDP:n loppukiri käynnistyi ovelta ovelle koputtelulla

SDP on koputellut ansiokkaasti ihmisten oville eri vaalien alla Ruotsin opin mukaisesti. Kevään kuntavaalit eivät ole poikkeus. Puolueen johto, muun muassa puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja muut ehdokkaat eri puolilta Uuttamaata ja Helsinkiä valloittivat maanantaina Porvoon Kevätkummun alueen. Asiana oli luonnollisesti muistuttaa äänestämisen tärkeydestä.

Porvoo valikoitui ”iskun” paikaksi kaupungin kaksikielisyyden takia. Kevätkumpu taas on ollut Porvoon toiseksi paras äänialue demareille.
Ennen jalkautumista Rinne muistutti tärkeästä asiasta:

– Vaikka oven avaaja ei suhtautuisikaan positiivisesti, kohtelias käytös on muistettava.

Viime eduskuntavaalien alla Rinne koputteli yli 200 ihmisen ovelle ja hyvin pieni osa ei käynnistä kiitellyt. Hän toivoo, että demariehdokkaat kaikkialla Suomessa ottavat kunnon loppukirin nyt, kun ennakkoäänestyskin alkaa keskiviikkona. Ja kirin pitää riittää vaalipäivään asti.

– Toivon, että ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa kulkevat ihmisten keskuudessa muistuttamassa, että nyt pitää äänestää. Kyse ei ole vain kuntavaaleista vaan koko Suomen suunnasta. Mitä enemmän demarit saavat ääniä näissä vaaleissa, sitä vahvempia olemme myös eduskunnassa, Rinne korosti ja huomautti, että ovelta ovelle -kampanjointi on mitä oivallisin tapa viedä viestiä.

Kyllä ihmiset heräävät vielä tähän.

Hän kannustaa äänestämään ennakkoon, mutta toivoo, että ihmiset käyvät sankoin joukoin äänestämässä myös varsinaisena vaalipäivänä 9. huhtikuuta – olkoon keli sitten millainen tahansa.

Äänestysaktiivisuudesta on ilmassa monenlaisia ennakkoarviointeja. Viime kuntavaaleissa se oli reilut 58 prosenttia. Rinne on optimisti:

– Olen veikannut, että aktiivisuus nousee yli 60 prosenttiin, 61 pintaan. Kyllä ihmiset heräävät vielä tähän.

Davitsaisen pariskunta Lea ja Veikko Porvoon Viikinkitiellä aikoo ainakin käyttää äänioikeuttaan. Rinne ja Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson kysyivät avioparin ovella, mitä on päällimmäisenä mielessä kuntavaalien lähestyessä.

Ei niin kovin yllätyksellisesti pariskuntaa askarruttaa, miten kauas sosiaali- ja terveyspalvelut karkaavat. Davitsaisilla on kesäpaikka Sulkavalla ja siellä jos jotain kolhuja sattuu, pitää mennä Savonlinnaan saakka.

Kysymykseen, onko SDP yksi vaihtoehto äänestää, Lea Davitsainen vastaa: ”Ei oikeastaan.” Rinne ja Karlsson ihmettelevät, miksi ei. Rouva kysäisee, mikä puolue oli aikoinaan työväenpuolue, miksi se on muuttunut nykyisin? Rinne vakuuttaa, että sosialidemokraattinen puolue on se vanha kunnon työväenpuolue edelleenkin.

– No sittenhän isä on aikoinaan kuulunut siihen. Ihan pienenä likkana olin puolueen vaalijutuissa jo mukana, Lea-rouva naurahtaa – ja ehkä SDP muuttuukin jo vaihtoehdoksi…

Antti Rinne, Anette Karlsson ja Aatos Rantanen löysivät yhteisen sävelen: eläkeläisten arki kaipaa helpotusta.

Aatos Rantasen kampanjaväki tavoittaa kerrostalon rapusta. Hän toivoo, että eläkeläisten asioihin tulee parannusta – hän itse kertoo olevansa pienipalkkainen eläkkeensaaja. Rantanen ilahtuu kuullessaan, että SDP esittää ohjelmaa eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi.

– Hyvä, jos se menisi läpi, hän tuumaa.

Rantasella on omassa tiedossa, mitä puoluetta aikoo äänestää, mutta se pysyy salaisuutena.

Mikko Mäntylä, Markus Myllyniemi ja Ann-Marie Amy Julin valmistautuivat maanantaina kohtaamaan äänestäjiä heidän omissa kodeissaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan SDP:n jäsenet ovat puoluekartalla vanhimpia. Mutta kyllä nuoriakin riittää – ja ehdokkaiksi saakka.

20-vuotias Mikko Mäntylä Espoosta ja 21-vuotias Markus Myllyniemi Kirkkonummelta kävivät Porvoossa rimpauttelemassa ovikelloja. Ikänsä Kirkkonummen Veikkolassa asunut Myllyniemi koki, että hän on sen verran velkaa kotikunnalleen, että haluaa vaikuttaa erityisesti nuorten asioihin.

– Kun kunnallispoliitikkojen keski-ikä on 60:n ”paremmalla puolella”, nuorten arki unohtuu helposti.

Sijaisopettajanakin työskennellyt Myllyniemi on huomannut, että esimerkiksi digitalisaatio ei aina päädy koululuokkiin toivotulla tavalla. Uutta näkemystä siis tarvitaan.

Mäntylä havahtui opiskellessaan vuoden Britanniassa Cambridgen yliopistolla. Todellisuus näyttäytyi rajuna: kadulla törmäsi niin kodittomiin kuin hienoista perheistä tulleisiin frakkipukuisiin opiskelijoihin.

– Toisilla tulee aina olemaan asiat hyvin, toisilla ei koskaan. Se herätti. Minä haluan puolustaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja kuntavaalit ovat nyt ensimmäinen askel, hän perustelee.

Nuorten alhaisesta kiinnostuksesta vaikuttaa ollaan syystä huolissaan. Nuoret miehet pohtivat, että syynä on pääasiassa päätöksenteon irrallisuus nuorten elämästä. He eivät välttämättä ymmärrä sitä, miten politiikalla vaikutetaan jokaisen arkeen.

– Esimerkiksi se mieluisa skeittiparkki on tehty kunnan rahoilla. Sitä eivät kaikki tajua.

Porvoolainen lehtori Anne-Marie Amy Julin, ehdokas hänkin, pitäisi hyvänä, että miten vaikutetaan tuotaisiin esille selkeästi jo peruskoulussa varhaisessa vaiheessa – ei vain valinnaisena aineena yläasteella.

Myllyniemi ja Mäntylä ovat ehdottomasti samaa mieltä.

porvoo-rouva

Kolumni

Lauri Lyly: Olen valmis Tampereen pormestariksi – ”mutta käydään nyt vaalit ensin”

SAK:n entinen puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas Lauri Lyly on kiinnostunut Tampereen seuraavaksi pormestariksi, jos kunnallisjärjestö sellaista esittää.

Lyly kertoo Facebookissa olevansa valmis haasteeseen, jos vaalitulos, oma kunnallisjärjestö ja Tampereen kaupunginvaltuusto antavat siihen mahdollisuuden.

– Paikkoja ei jaeta ennen vaaleja. Mutta olen käytettävissä vaalituloksen perusteella kaikkiin tehtäviin, mihin kunnallisjärjestö minua esittää, Lyly täsmentää Demokraatille.

Lylyn nimi on noussut spekulointeihin kuntavaalien alla. Lyly hakee paikkaa kaupunginvaltuustosta SDP:n ehdokkaana. SDP ei ole nimennyt varsinaista pormestariehdokasta vaaleihin.

Lyly muistuttaa Facebookissa, että vaalitulos on tiedossa vasta kuntavaalien jälkeen. Hänen mukaansa asioiden edelle ei pidä mennä. Tärkeintä on tehdä ensin hyvä vaalitulos.

Tampereen uuden pormestarin valitsee uusi kaupunginvaltuusto. Etusijalla on suurimman puolueen pormestariehdokas. Gallupien perusteella SDP taistelee suurimman puolueen paikasta.

Tampereella pormestariehdokkaiksi ovat ilmoittautuneet nykyinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.), apulaispormestarit Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.) ja Mikko Aaltonen (vas.) sekä yrittäjä Veikko Vallin (Tapu.).

Lyly teki pitkän uran SAK:ssa. Hänet oli palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtajana vuosina 2009–2016.

Juttua täsmennetty klo 17.48 Lylyn kommentilla: Paikkoja ei jaeta ennen vaaleja. Mutta olen käytettävissä valituloksen perusteella kaikkiin tehtäviin, mihin kunnallisjärjestö minua esittää. Otsikkoon lisätty ”mutta käydään nyt vaalit ensin”.

Kolumni

Erkki Kuusikko

Kirjoittaja on kunnallisneuvos Isostakyröstä.

Inhimillisen päätöksenteon puolesta

Demokratian hyvä puoli on, että jokainen voi osallistua päätöksentekoon äänestämällä ja myös asettumalla ehdolle vaaleissa. Monissa maassa tämä ei ole itsestään selvä asia, mutta Suomessa on.

Tulevien huhtikuun kunnallisvaalien merkitys on painoarvoltaan suurempi kuin aikaisemmin, ei ainoastaan uuden ajankohdan perusteella. Vaaleista on tulossa äänestäjien arvio nykyisen hallituksen harjoittamalle politiikalle, jota on kuvattu eri tavoilla mm. kaverikapitalismiksi.

Talouskasvu ja työllisyysaste määrittävät kuntatalouden kohtaloa enemmän kuin veroprosentit tai menoleikkaukset. Tulevalla kaudella on vahvistettava kuntalaisten sujuvaa arkea, yritysten menestymistä, suotuisaa talouskehitystä ja työllisyyttä. On saatava toimintaa työllisyysasteen parantamiseksi, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi.

Sosialidemokraattien sosiaali- ja terveyspalvelumallin perustana on julkinen palvelutuotanto, jota järjestöt ja yksityinen sektori täydentävät. Sote-uudistuksen yhtiörakentamisen osalta sitä voi kuvata myös epäisänmaalliseksi, kun pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä tarjotaan kansainvälisten pääomasijoittajien liiketoiminnan ansaita-alustaksi. Tämä kaikki tapahtuu vapaaehtoisesti kokoomuksen palkintona kepulle maakunta-ajattelun hyväksymisestä.

Varhaiskasvatuksessa rakennetaan vahva pohja oppimisen taidoille ja siirtymälle kouluun ja myöhempiin opintoihin. Oikeus varhaiskasvatukseen on lapsen oikeus, eikä se saa olla kiinni perheen taloudellisesta asemasta. Päivähoitomaksut tulee pitää kohtuullisina ja mitoittaa perheiden maksukyvyn mukaan. Meidän tulee edistää perheiden erilaisiin tarpeisiin laadukasta, turvallista sekä lapsen kehitystasoa vastaavaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta sekä hyviä kouluoloja.

Pitää turvata kotihoidon avulla ikäihmisten itsenäistä ja virikkeellistä elämää kotona omaisten ja muiden läheisten turvin. Palveluasumisen tavoitteena pitää olla hyvä ja turvallinen vanhuus kodinomaisessa ympäristössä yksilöllisten palvelujen turvin.

Oman kotikuntani Isonkyrön tulee olla elämisen ja yrittämisen itsenäinen kunta. Isollakyröllä on hyvä alueellinen sijainti yritystoimintaan ja asumiseen, niihin sopiva ympäristö ja laadukkaat palvelut. Isonkyrön tulee varautua tuleviin muutoksiin pitämällä talouden tiukasti hallinnassaan velkaantumista välttäen ja säilyttäen siten liikkumavaran, joka mahdollistaa kunnan elinvoiman kehittämisen.

Kunnallisvaalit tulevat olemaan mielenkiintoiset, keskustelua riittää. Toivottavasti äänestäjien mielenkiinto lisääntyy ja äänestysaktiivisuus nousee.

 

Erkki Kuusikko

Kirjoittaja on kunnallisneuvos Isostakyröstä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Tiesitkö tämän? – Pesukoneesi voi tietämättäsi osallistua hyökkäykseen

Haittaohjelmat saastuttavat mobiililaitteita ennätystahtia, varoittaa teknologiayhtiö Nokia. Tiedot perustuvat yhtiön kahdesti vuodessa julkaisemaan raporttiin, jossa se kartoittaa ja arvioi erilaisiin mobiili- ja verkkolaitteisiin kohdistuvia uhkia. Raportteja on tehty vuodesta 2012 saakka.

Ylivoimaisesti suosituimpia haittaohjelmien kohteita ovat älypuhelimet. Nokia kertoo, että viime vuonna älypuhelinten haittaohjelmatartunnat kasvoivat lähes 400 prosenttia. Eniten haittaohjelmat piinaavat Androidia käyttäviä älypuhelimia ja taulutietokoneita. Tieto ei tosin ole yllätys, koska Android on mobiililaitteiden käyttöjärjestelmistä suosituin.

Pesukone voi työskennellä hakkereille

Raportissa todetaan, että myös esimerkiksi Applen iOS-käyttöjärjestelmää käyttävät laitteet joutuvat vilunkipelin uhriksi. Esimerkkinä Nokia mainitsee Spyphone-ohjelman, joka syynää muun muassa iOS-käyttäjän soittoja, liikkumisia, viestejä sekä sosiaalisen median ja verkon käyttöä.

Nokia varoittaa myös, että niin kutsutun esineiden internetin turvallisuutta täytyisi parantaa kiireesti.

Hakkerit ovat alkaneet valjastaa esimerkiksi internetiin kytkettyjä kodinkoneita masinoimiensa palvelunestohyökkäysten välineiksi. Palvelunestohyökkäyksessä tuhannet laitteet voivat pommittaa esimerkiksi jotakin tiettyä verkkosivua, jolloin sivusto ylikuormittuu.

– IoT (internet of things) -laitteiden määrä kasvaa koko ajan, jolloin myös riskit vain lisääntyvät, Nokia Threat Intelligence Labin johtaja Kevin McNamee toteaa tiedotteessa.

Tilanne edellyttää Nokian mukaan koko toimialalta ponnisteluja, jotta uudenlaiset verkkoon yhteydessä olevat laitteet olisivat turvallisia.

Sen sijaan esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmällä varustettujen tietokoneiden tartunnat laskivat selvästi vuoden toisella puoliskolla.

Nokian uhkaraportin tiedot on kerätty yli 100 miljoonasta laitteesta eri puolilta maailmaa. Mukana on muun muassa puhelimia, tietokoneita ja muita internetiin kytkettyjä laitteita.

Tommi Forsman