ehdokasmainos

Kolumni

Maria Rytkönen

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja.

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja.

Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa

Antti Koskela kirjoittaa kolumnissaan, että perustulokeskustelua tulisi ”viilentää”. Kun ottaa huomioon, että hallitus on jo päättänyt hallitusohjelmassaan aloittaa perustulokokeilun ja selvitysmieheksi valitun Kelan tutkimusjohtajan Olli Kankaan ensimmäisen selvityksen tulee olla valmis jo maaliskuun loppuun mennessä, ihmettelen demareiden tarvetta hiljentää keskustelua. Mielestäni sosiaaliturvamallin uudistamiskeskustelulla alkaa olla jo kiire.

Demarit ovat profiloituneet julkisesti perustulokeskustelussa kriittiseksi mutta toisaalta mitään sanomattomiksi. Kyllä kriittinen keskustelu perustulomalleista on kannattavaa, mutta heikko vastustaminen ei ole puolellamme. Käyn seuraavaksi läpi Koskelankin kirjoituksessa olevia klassisia argumentaatiovirheitä, jotka luovat mielikuvaa demareista heikkoina sosiaaliturvamallin uudistajina.

Nirvana-virhepäätelmä: torjutaan vaihtoehto siksi, että se ei ole täydellinen.

”Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on, ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, etteivät he ole kyenneet muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista”, kirjoittaa Koskela.

Perustulokeskustelu todella on monimutkainen, ja jatkuva kehittäminen on meidän kaikkien etu. On totta, että malleissa on paljon ongelmia, ja siksikin juuri keskustelua tarvitaan.

Demarit ovat profiloituneet perustulokeskustelussa kriittiseksi, mutta toisaalta mitään sanomattomiksi.

Humen giljotiini: siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla.

”Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?”, argumentoi Koskela. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset pääsivät parlamenttiin, ja onneksi näin.

Bifurkaatio: esitetään asia niin, että on vain kaksi vaihtoehtoa:

”Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen. Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.”

Tarkoitukseni ei ole suoranaisesti esittää perusteluja perustulon puolesta tai vastaan, mutta tarvitsemme ehdottomasti parempaa keskustelua ja hyvin argumentoituja ajatuksia sosiaaliturvan kehittämisestä.

Lienee selvää myös meille demareille, että nykyistä sosiaaliturvamallia tulee uudistaa. Nykyisessä sosiaaliturvamallissamme on useita haasteita, kuten järjestelmän vaikeaselkoisuus, byrokraattisuus ja soveltumattomuus moniin elämäntilanteisiin. Tästäkin syystä pelkkä ”ei” ei ole meille kannattava kanta, vaan meidän tulee todella pohtia vaihtoehtoamme sosiaaliturvamallin kehittämiseksi.

Uusimman Kelan tutkimusblogin perusteella tasaverotukseen perustuvat mallit, kuten vihreiden perustulomalli, ei juuri saa kannatusta. 700 euron perustulo 50 prosentin tasaverotuksella sai vain 30 prosentin kannatuksen kyselyn vastaajien keskuudessa.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien joukossakin mallia piti huonona ajatuksena yli puolet. Muiden joukossa huonona ajatuksena piti 60–80 prosenttia vastaajista.

Uskon, että juuri sosialidemokraattien keskuudessa löytyy paljon älyä ja innovaatiota kehitellä sosiaaliturvamalli, joka kykenee saamaan kannatusta ja vastaamaan nykyisen yhteiskunnan tarpeisiin.

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja. Maria Rytkönen

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja.

Kolumni

Lindtman tukee hallituksen päälinjauksia: “Kadulla pitää voida liikkua ilman pelkoa väkivallasta”

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antaa tukensa hallituksen linjauksille puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan.

— Suomen Vastarintaliikkeen toiminta ei sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan ja se rikkoo kansalaisten perustavanlaatuisia oikeuksia ja kansalaisten perusturvallisuutta. Järjestön toimintaan pitää siksi puuttua lujalla kädellä.

Lindtmanin mukaan hallituksen toimenpidepaketin päälinjoja voi tukea.

— Näitä linjauksia voi tukea. Yksityiskohtiin SDP:n eduskuntaryhmä ottaa kantaa, kun hallitus on täsmentänyt ehdotuksiaan.

Lindtmanin mukaan järjestöt, jotka tukevat väkivaltaa, pitää kieltää. Nykyisen lain rajoissa on nyt tehtävä kaikki, että näin myös tapahtuu. Mikäli nykyinen laki ei riitä, pitää arvioida myös lainsäädännön muutostarve.

Lindtmanin mukaan vihapuheeseen on puututtava jatkossa entistä voimakkaammin. Hallitus linjasi lisäävänsä voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

— Tämä on tärkeä linjaus, jota pidettiin esillä myös SDP:n piiristä viime keväänä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin.

Lindtman korostaa, että kaduilla on voitava kulkea turvallisesti. Niinikään oman mielipiteen kertominen pitää olla sallittua.

Kolumni

Vihreiden ex-puheenjohtaja käynnisti puolueen puheenjohtajapelin

Neljä vihreää vaikuttajaa, nimekkäimpänä europarlamentaarikko, entinen puheenjohtaja Heidi Hautala, haluaa vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon.

Aamulehden mukaan nelikko on pyytänyt Alanko-Kahiluotoa asettumaan ehdolle.

Alanko-Kahiluoto kirjoittaa Twitterissä olevansa otettu tuesta.

— Lupaan harkita vakavasti.

Alanko-Kahiluoto kertoo Aamulehdessä ilahtuneensa erityisesti Hautalan osallisuudesta.

Vihreiden puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna, koska Ville Niinistö ei voi puolueen sääntöjen mukaan jatkaa enää tehtävässään.

Kolumni

Näin äärijärjestöjen toimintaan aiotaan puuttua

Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan, linjaa hallitus. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.

Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa.

Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä.

Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan.

Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.

Kolumni

Maria Guzenina kommentoi kohu-uutista: “Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta”

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

SDP:n kansanedustajan, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Maria Guzeninan mukaan Espoo on menossa väärään suuntaan, jos virkamiesten esittämät leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin toteutetaan.

— Sellainen vaara on olemassa, jos säästöjen vastustajat eivät muodosta valtuustossa enemmistöä, hän kirjoittaa Facebookissa.

Guzeninan mukaan demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset ovat esittäneet vaihtoehdoksi muun muassa rahastojen tuoton purkua ja veroprosentin muuttamista muun pääkaupunkiseudun tasolle. Näillä toimilla saataisiin turvattua kasvavan kaupungin palveluiden tarvetta, Guzenina kirjoittaa.

— Virkamiehet esittävät leikkauksia tilanteessa, jossa kaupunkiin rakennetaan vinhaa vauhtia uusia asuntoja ja halutaan houkutella uusia asukkaita metroradan varteen. Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta vähentää palveluja tilanteessa, jossa väkimäärä kasvaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

vammaiset

Woman in wheelchair 1 pyöratuoli vammainen este

Woman in wheelchair 1
pyöratuoli vammainen este

“Vihdoinkin vammaiset otetaan vakavasti” – Suomi ratifioi lopulta YK:n vammaisten sopimuksen

– Suomi on lopultakin ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Lainsäädännön muutoksia odotettiin vuosia, jotta sopimus voitiin eduskunnassa vahvistaa. Suomi oli valitettavasti viimeisimpien EU-maiden joukossa, jotka asiassa etenivät, sanoo Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

– Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi laki yhdenvertaisuudesta. Laki suojaa syrjinnältä aikaisempaa laajemmin. Edelleenkin usein ajatellaan ja toimitaan siten kuin laki koskisi vain julkisia, verovaroin kustannettuja palveluita ja rakentamista. Lakia tulee kuitenkin soveltaa myös yksityiseen toimintaan, kuten kauppoja, ravintoloita yms. asiakkaille tarkoitettuja tiloja ja palveluita. Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta yksityiselämään, perhe-elämään eikä uskonnonharjoittamiseen, Petäkoski-Hult huomauttaa.

– Yhdenvertaisuuslain soveltaminen tulee merkitsemään parempaa suunnittelua sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa ja palveluiden toteutuksessa, toteaa Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult. Samoin se velvoittaa kuntien rakennuslupaviranomaisen ottamaan nämä asiat vakavasti myönnettäessä rakennuslupia.

Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta.

– Uudistettavana oleva hankintalaki koskee myös vammaisten ihmisten palveluita. Lain uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslain periaatteisiin. Tällä perusteella Demarinaiset esittävät, että vammaisten asumispalvelut jätetään hankintalain ulkopuolelle. Kaikilla ihmisillä tulee olla perusoikeus asua pitkäaikaisesti asunnossa, josta on tullut hänelle koti. Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta. Sama koskee myös ikääntyneitä, arkielämässään apua ja palveluita tarvitsevia vanhuksia.

– Asuminen ei saa olla markkinoiden kauppatavaraa, vaan henkilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun piirissä, painottaa Petäkoski-Hult.

Tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa kunnalliset vammaisneuvostot tulee hyväksyä osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakennetta. Neuvostot toteuttavat osaltaan eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja kuulemista. Neuvoston tehtävänä on toimia viranomaisten ja vammaisten ihmisten välisenä linkkinä sekä toimia asiantuntijana myös yksityisten toimijoiden suuntaan erityisesti palveluiden ja rakenteellisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Neuvostojen toimintaa ei voida toteuttaa ainoastaan osana maakuntahallintoa, vaan niiden toiminta on turvattava peruskunnissa.

– Kokemusten mukaan asuinkunta ja asuinkunnan taloudelliset resurssit vaikuttavat palveluiden tasoon. Yhdenvertaisuuslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien palvelut tulisi olla yhtä huonoja tai yhtä hyviä, vaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti järjestettyjä vammaisten kuntalaisten tarpeiden perusteella. Laitosasumisen purkamisessa ollaan kunnissa eri vaiheissa, siksi on eroja esimerkiksi asumisen vaihtoehtojen toteutumisessa. Mahdollisesti käyttöön otettava henkilökohtainen budjetointi tuo nykyistä enemmän variaatioita vammaisten palveluiden toteutumiseen, kun kokonaisuus muodostuu henkilökohtaistamisen periaatteella, pohtii Tuula Petäkoski-Hult.

 

 

Woman in wheelchair 1
pyöratuoli vammainen este vammaiset

Woman in wheelchair 1 pyöratuoli vammainen este