Kolumni

Maria Rytkönen

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja.

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja.

Tästä syystä perustulosta puhuminen kannattaa

Antti Koskela kirjoittaa kolumnissaan, että perustulokeskustelua tulisi ”viilentää”. Kun ottaa huomioon, että hallitus on jo päättänyt hallitusohjelmassaan aloittaa perustulokokeilun ja selvitysmieheksi valitun Kelan tutkimusjohtajan Olli Kankaan ensimmäisen selvityksen tulee olla valmis jo maaliskuun loppuun mennessä, ihmettelen demareiden tarvetta hiljentää keskustelua. Mielestäni sosiaaliturvamallin uudistamiskeskustelulla alkaa olla jo kiire.

Demarit ovat profiloituneet julkisesti perustulokeskustelussa kriittiseksi mutta toisaalta mitään sanomattomiksi. Kyllä kriittinen keskustelu perustulomalleista on kannattavaa, mutta heikko vastustaminen ei ole puolellamme. Käyn seuraavaksi läpi Koskelankin kirjoituksessa olevia klassisia argumentaatiovirheitä, jotka luovat mielikuvaa demareista heikkoina sosiaaliturvamallin uudistajina.

Nirvana-virhepäätelmä: torjutaan vaihtoehto siksi, että se ei ole täydellinen.

”Perustulon kannattajilta kysytään usein, millainen on konkreettisesti heidän ehdottamansa perustulomalli. Tähän kysymykseen ei yleensä saa vastausta, tai sitten vastaus on, ettei mallia ole vielä lyöty lukkoon. Se ilmeisesti tarkoittaa, etteivät he ole kyenneet muodostamaan realistista perustulomallia, jonka takana lopulta haluaisivat seistä ja ajaa sen toteuttamista”, kirjoittaa Koskela.

Perustulokeskustelu todella on monimutkainen, ja jatkuva kehittäminen on meidän kaikkien etu. On totta, että malleissa on paljon ongelmia, ja siksikin juuri keskustelua tarvitaan.

Demarit ovat profiloituneet perustulokeskustelussa kriittiseksi, mutta toisaalta mitään sanomattomiksi.

Humen giljotiini: siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla.

”Maailmassa on vajaat 200 itsenäistä valtiota. Niistä yhdessäkään ei ole käytössä perustuloa. Edes yhtä laajaa keskustelua sellaisen käyttöönotosta ei käydä missään muualla. Jos perustulo on niin loistava idea, miksei sitä ole toteutettu missään maassa? Tai miksei Suomen oloissa toteuttamiskelpoista mallia ole esitetty?”, argumentoi Koskela. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset pääsivät parlamenttiin, ja onneksi näin.

Bifurkaatio: esitetään asia niin, että on vain kaksi vaihtoehtoa:

”Ensimmäinen on, että nykyisellä rahoitustasolla olisi varaa korkeintaan muutaman sadan euron perustuloon. Sellaisella ei kykene maksamaan edes asumiskustannuksia, ja lähes kaikki työttömät ja sairaat joutuisivat köyhyyteen. Riittävän korkeaan turvaan – ehkä 800–900 euroa kuukaudessa – taas ei ole varaa, ellei veroja koroteta holtittomasti.”

Tarkoitukseni ei ole suoranaisesti esittää perusteluja perustulon puolesta tai vastaan, mutta tarvitsemme ehdottomasti parempaa keskustelua ja hyvin argumentoituja ajatuksia sosiaaliturvan kehittämisestä.

Lienee selvää myös meille demareille, että nykyistä sosiaaliturvamallia tulee uudistaa. Nykyisessä sosiaaliturvamallissamme on useita haasteita, kuten järjestelmän vaikeaselkoisuus, byrokraattisuus ja soveltumattomuus moniin elämäntilanteisiin. Tästäkin syystä pelkkä ”ei” ei ole meille kannattava kanta, vaan meidän tulee todella pohtia vaihtoehtoamme sosiaaliturvamallin kehittämiseksi.

Uusimman Kelan tutkimusblogin perusteella tasaverotukseen perustuvat mallit, kuten vihreiden perustulomalli, ei juuri saa kannatusta. 700 euron perustulo 50 prosentin tasaverotuksella sai vain 30 prosentin kannatuksen kyselyn vastaajien keskuudessa.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien joukossakin mallia piti huonona ajatuksena yli puolet. Muiden joukossa huonona ajatuksena piti 60–80 prosenttia vastaajista.

Uskon, että juuri sosialidemokraattien keskuudessa löytyy paljon älyä ja innovaatiota kehitellä sosiaaliturvamalli, joka kykenee saamaan kannatusta ja vastaamaan nykyisen yhteiskunnan tarpeisiin.

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja. Maria Rytkönen

Kirjoittaja on eduskunta-avustaja.

Kolumni

Juha Sipilä.

Juha Sipilä.

Pääministeri Sipilä: Luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) välitti sunnuntaina iltapäivällä syvän osanottonsa Imatran uhrien läheisille:

– Viime yönä Imatralla tapahtuneet ampumatapaukset ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Kolmen ihmisen elämä päättyi äkillisesti silmittömän väkivallan seurauksena. Tätä ei voi millään hyväksyä. Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta. Syvä osanottoni omasta ja koko valtioneuvoston puolesta tämän raa’an väkivallanteon uhrien omaisille ja läheisille.

– Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta silti tällaiset teot ovat valitettavasti meilläkin mahdollisia. Viranomaiset työskentelevät päivittäin yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuuden eteen. Poliisi tutkii asiaa ja luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville, pääministeri Sipilä toteaa.

Juha Sipilä.

Juha Sipilä.

Kolumni

Three women shot dead in Imatra.

Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN

Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN

”Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni” – kolmen naisen traaginen surma järkyttää kautta Suomen

Järkytys ja epäusko vallitsevat nyt Imatralla ja laajemminkin Kaakkois-Suomessa.

Yksi Imatralla surmatuista naisista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.). Kaksi muuta uhria olivat paikallisia toimittajia. Kaikki kolme uhria olivat naisia.

– Imatran Sosialidemokraatit muistaa tänään menehtyneitä ja olemme menossa Imatrankosken kirkkoon. Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni.

Näin kirjoitti Twitter-tilillään Imatran Sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm sunnuntaina alkuillasta. Hän puki sanoiksi monien imatralaisten ajatukset, puoluekannasta riippumatta.

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta on yhtä järkyttynyt.

– Totta kai tämä on täällä ihan hirveä šokki, hän avaa tuntojaan Demokraatille.

– Lähdin itsekin tänne Imatralle. Käymme tuossa koskenpartaalla tovereiden kanssa laittamassa kynttilän ja lähdemme sitten kuudeksi tuonne kirkkoon. Ei, ei tällaista voi käsittää, hän sanoo hiljaa, äänen puhelimessa vaimentuessa suruun ja järkytykseen.

Kirkossa alkaa seurakunnan järjestämä tilaisuus kello 18.

– Uskon, että siellä on meikäläisiä varmasti paikalla enemmänkin, Koskenranta toteaa.

”Täällä on kaikin puolin järkyttynet tunnelmat.”

Tämä on tilanne, jossa on ymmärrettävästi vaikea löytää sanoja.

– Ainut asia, joka on mielessä on se, että mitä uutisissa ollut, on kyseessä sattumanvarainen juttu. Sydämestä toivoo, että tämä nimenomaan sitä on ollut.

Tällä hän viittaa pelkoon rikoksen muusta, mahdollisesti poliittisesta motiivista. Tutkinnan myötä selvinnee, löytyykö tälle perusteita.

Toiminnanjohtaja Koskenrannan mielestä se on niin kamala ajatus, että sillä ei uskalla edes spekuloida tällaisena murheen päivänä.

Lappeenrantalaisena, naapurikuntalaisena, Sanna Koskenranta tunsi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan hyvin.

– Tiinalla on perhe ja kaksi lasta. Ei voi vaan käsittää, minkälainen suru siellä kotona on tällaisessa tilanteessa.

– Koko tapaus on järkyttävä. Kaikin puolin, hän päättää puhelun.

Sunnuntai-illan Imatralla pimentyessä on aika suunnata kohti koskenrantaa ja hiljentymään kirkossa pian alkavaan muistotilaisuuteen.

Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN Three women shot dead in Imatra.

Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN

Kolumni

rinne-antti001
rinne-antti001

SDP:n Rinne: ”Imatran tragedia on pysähtymisen paikka”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne järkyttyi syvästi Imatran kolme ihmishenkeä vaatineesta traagisesta verityöstä. Hän välitti heti syvän osanottonsa omaisille Twitter-tilillään.

– Syvä osanottoni Imatran ammuskelun uhrien omaisille ja läheisille. Näin ei pitäisi voida tapahtua Suomessa, Rinne twiittasi.

Demokraatti tavoitti Rinteen kesken puhujamatkan Vihdin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön ja Otalammen Työväenyhdistyksen yhteisessä 110-vuotijuhlassa.

Juhla sai mustat surunauhat ympärilleen, kun juhlijoiden keskuuteen kiiri tieto, että yksi Imatran uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen. Myös kahden muun uhrin kohtalo kosketti.

Antti Rinne sanoi juuri ennen juhlaa Demokraatti.fi:lle, että nyt on kaikilla vakava pysähtymisen paikka.

– Tragedia herättää kysymyksen, miksi tällaista voi tapahtua. Motivaatiotahan meillä vielä ei ole tiedossa, Rinne sanoi lyhyesti.

– Tiedämme, että eriarvoistuminen yhteiskunnassa aiheuttaa pahoinvointia ja väkivaltaa. Eriarvoistumiseen on kertakaikkiaan puututtava, Rinne sanoi.

rinne-antti001 rinne-antti001

Kolumni

Imatran ampumisvälikohtaus

LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN

LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN

”Pidetty ihminen, kuolema vaikuttaa kaikkiin” – Imatralla surmattiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja

Yksi Imatralla surmatuista naisista toimi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puoluekannaltaan hän oli sosialidemokraatti.

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä on Imatran kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.).

Kaupunginjohtaja Lintunen on sanaton ja järkyttynyt tiedosta.

– Henkilökohtaisesti tunnen hänet erittäin hyvin, samoin nämä kaksi toimittajaakin tunnen. Puheenjohtaja on hyvin läheinen ihminen tässä työssä, ja hänen kanssaan olen monta vuotta työskennellyt, Lintunen kertoo STT:lle puhelimitse.

– Todella järkyttävää, eikä siihen osaa sanoakaan mitään.

Tapaus vaikuttaa kaikkiin imatralaisiin, Lintunen sanoo.

– Valtuuston puheenjohtaja oli tunnettu ja pidetty ihminen, se varmasti vaikuttaa kaikkiin.

Lintusella ja Wilén-Jäppisellä piti olla maanantaina viikoittainen tapaaminen. Lintunen on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle, ja uuden kaupunginjohtajan hakua oli määrä käsitellä yhdessä. Wilén-Jäppisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Anna Helmisen (kok.) oli määrä tavata asiasta tänään.

LKS 20161204 Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä oli Tiina Wilen-Jäppinen (sd.). Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. Kuva Lauri Heino LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. (Kuva: Lehtikuva / Lauri Heino)

Juttua ja otsikkoa on muokattu.

LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN Imatran ampumisvälikohtaus

LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN

Kolumni

Lehdet: ”Sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde”, ilmoittaa ps-ryhmyri

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsee asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi, uutisoivat Ilkka ja Pohjalainen.

Terho ei lehtien mukaan kuitenkaan halua haastaa puolueen nykyistä puheenjohtajaa Timo Soinia, joten Terho odottaa ensin, mitä Soini aikoo tehdä.

– Kilpailevia ehdokkaita ei ole ensi kesäkuun puoluekokoukseen ilmaantunut. Minäkin odotan puheenjohtajan ratkaisua, mutta sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde. Jos tilanne muuttuu, harkitsen asiaa, Terho sanoi perussuomalaisten piirikokouksessa Vaasassa.

Soini on aiemmin sanonut, että kertoo jatkosuunnitelmistaan ”kevään korvalla”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta