Jotain jäi Talvivaaran taseeseen – tilintarkastajat eivät vahvistaneet tilinpäätöstä

Kuva: Lehtikuva
talvivaaralk11711
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilintarkastajat eivät ole hyväksyneet yhtiön tilinpäätöstä ja toimintakertomusta.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilintarkastajat eivät ole hyväksyneet yhtiön tilinpäätöstä ja toimintakertomusta.

Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers kertoo, että lausunto on jätetty antamatta viime vuonna Talvivaaraan taseeseen jätetyn varauksen vuoksi.

Tilintarkastajien mukaan Talvivaara päätti jättää varauksen taseeseen, vaikka yhtiön tiedossa on seikkoja ja olosuhteita, jotka voivat johtaa varauksen purkamiseen tulevaisuudessa.

PAMin Selin: Lakisääteinen minimipalkka ei ratkaise toimeentulokysymyksiä

Kuva: Lehtikuva
LKS 201603 Ann Selin valittiin palvelualojen ammattiliitton PAMin puheenjohtajaksi liittokokouksessa Helsingissä 2. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Aku Häyrynen Instructions: KUVITUSTA PAM: Neuvotteluissa on epätasainen asetelma
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Työssäkäyvien osuus esimerkiksi asumistuen tai toimeentulotuen saajien joukossa on lisääntynyt viime vuosina ja toimeentulo-ongelmat esimerkiksi yksityisten palvelualojen työntekijöillä ovat hyvin yleisiä. Ilmiö on herättänyt pohdintaa myös siitä, pitäisikö kaikille taata lakisääteinen minimituntipalkka.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin ei lämpene ajatukselle palkkojen määrittämisestä laissa.

– Työehtosopimusten yleissitovuus on Suomessa yli 90 prosenttia, ja se tuo työntekijöille turvaa paljon laajemmin kuin vain alimman mahdollisen palkan osalta. Työehtosopimuksissa on sovittu esimerkiksi lomarahoista, erilaisista palkan lisistä, sairausajan palkasta ja matkakustannusten korvauksista. Lisäksi työehtosopimuksissa voidaan huomioida eli alojen erityispiirteet ja tarpeet paljon joustavammin kuin lainsäädännöllä, sanoo Selin.

Selinin mukaan palkkojen säätäminen laissa johtaisi väistämättä siihen, että palkkakustannuskeskustelu politisoituisi ja voisi johtaa ennakoimattomiin vaihteluihin työvoimakustannuksissa.

Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Malli, jossa olisi sekä lailla määritetty minimipalkka, että työehtosopimuksin yleissitovasti sovitut muut työehdot ja ylemmät palkat, on Selinin mukaan lähes toiveajattelua.

Eurooppalaisessa mittakaavassa työntekijöiden etujärjestöt laajasti tukevat ajattelua, että ensisijaisesti palkoista ja työehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken ja jollei se onnistu, niin lakisääteinen minimipalkka on hyvä vaihtoehto.

– Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Perustuu vähimmäispalkka sitten lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin, ei sillä ole työntekijän kannalta juurikaan merkitystä, jos sitä voidaan kiertää käyttämällä nollasopimuksia, erilaisia palkattomia harjoittelijoita tai jättämällä yksinkertaisesti osa palkasta maksamatta. Lakisääteisten minimipalkkojen sijaan olisi siis luotava tehokkaat keinot valvoa nykyisiä järjestelmiä, Selin vaatii.

Työntekijöiden kannalta merkityksellisiä keinoja ansiotason turvaamiseksi ovat Selinin mielestä lisätyön takaaminen osa-aikaisille työntekijöille, nollasopimusten käyttöön puuttuminen, alipalkkauksen kriminalisointi ja sen estäminen, ettei työsuhteista työtä valu yhtään enempää palkattomana tehtäväksi.

– Minipalkan säätäminen lakiin ei ratkaise työntekijöiden toimeentulon ongelmia, jollei työtunteja ole, Selin toteaa.

Wärtsilä myy voimansiirron liiketoimintansa japanilaisille

Kuva: Lehtikuva
LKS 20130829 - Wärtsilän handout-kuva tulevaisuuden rahtilaivasta. HANDOUT LEHTIKUVA
Wärtsilän näkemys tulevaisuuden rahtilaivasta.

Konepajayhtiö Wärtsilä myy voimansiirtoliiketoimintansa The Switch -yhtiölle. Kauppahintaa ei kerrota. Mukana siirtyy Wärtsilän henkilöstöstä parikymmentä ihmistä.

The Switch on osa japanilaista Yaskawa-konsernia. Sen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen kertoo, että ostettavan liiketoiminnan vuosittainen liikevaihto on ollut joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

The Switchin päätoimialoja ovat tuulivoima, merenkulkuala ja teollisuuden erikoisratkaisut. Myytävään kokonaisuuteen sisältyy Wärtsilän merisovelluksiin suunnitellut keski- ja pienijännitteiset voimansiirrot. Lisäksi siinä on mukana yhtiön testauskeskus ja osia valmistuslaitoksista Norjan Stordissa. Kaupan jälkeen The Switch toimii edelleen yhtenä Wärtsilän yhteistyökumppanina. Wärtsilä keskittyy järjestelmiin, ja The Switch toimittaa Wärtsilälle ja muille asiakkaille laivasähkökäyttöjä.

– Tällä täsmäostolla me saamme itsellemme teknologian, jota on toimitettu satoihin laivoihin. Saamme osaamista, historiaa ja luotettavan tuotteen. Yhteistyömme jatkuu tiiviinä Wärtsilän kanssa ja me jatkamme teknologian kehittämistä, Mäkinen sanoi STT:lle.
Kauppa on määrä saattaa päätökseen viimeistään marraskuussa.

TTIP-neuvottelujen kohtalo tänään puntarissa – Ranska ja Itävalta ajavat neuvottelujen keskeyttämistä

Helsingin keskustassa järjestettiin lauantaina 11. lokakuuta suurmielenosoitus EU:n neuvottelemia vapaakauppasopimuksia vastaan.
Helsingissäkin on marssittu TTIP-sopimusta vastaan.

EU:n kauppaministerit puntaroivat tänään Yhdysvaltojen kanssa käytävien vapaakauppaneuvottelujen (TTIP) kohtaloa. Kokouksesta on tulossa tiukkasävyinen, sillä Ranska ja Itävalta aikovat vaatia neuvottelujen keskeyttämistä.

Itävallan kauppaministerin Reinhold Mitterlehnerin mukaan maat esittävät kokouksessa neuvottelujen aloittamista uudelleen eri painotuksin.

– Vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa pitäisi aloittaa uudelleen uudella nimellä ja eri sisällöllisin otsakkein, hän sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.

Mitterlehnerin mielestä läpinäkyvyyttä pitäisi painottaa enemmän. Hän esittää, että neuvotteluja jatkettaisiin Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. EU:ssa on joka tapauksessa alettu varautua siihen, että sopimusta ei saada sorvattua tavoiteaikataulussa eli presidentti Barack Obaman kaudella.
Ranskan kauppaministeri Matthias Fekl on vaatinut neuvottelujen aloittamista uudelleen “puhtaalta pöydältä”.

EU-neuvottelijoilla toistaiseksi yksimielinen tuki

Neuvotteluja EU-maiden puolesta käy Euroopan komissio, jolla on toistaiseksi jäsenmaiden yksimielinen tuki takanaan. EU:n perussopimuksissa ei ole määrätty, miten vapaakauppaneuvottelut keskeytetään.

TTIP-neuvotteluissa EU-juristien tulkinta on, että keskeyttäminen tai neuvottelumandaatin muuttaminen edellyttää jäsenmaiden yksimielistä päätöstä. Komissio voi myös itse vetää johtopäätöksensä, jos se katsoo, että riittävää tukea ei enää ole.

Käytännössä tänään pidettävässä kokouksessa ei voi päättää neuvottelujen keskeyttämisestä, sillä päätös vaatii komission esityksen.
Viime kesän huippukokouksen alla komissio pyysi EU-maita vahvistamaan, kannattavatko ne edelleen neuvottelujen jatkamista. Valtiojohtajat hyväksyivät tuolloin neuvottelujen jatkon yksimielisesti.

Viime kuukausina soraäänet ovat kuitenkin voimistuneet. Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa vastarintaa lisäävät lähestyvät vaalit.
Suomea tänään pidettävässä kokouksessa edustaa ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.). Hän on suhtautunut optimistisesti neuvottelujen jatkumiseen.

Annu Marjanen,Bryssel/Bratislava

AVAINSANAT

“Meni kauan” – Uusimaa: Valtio lupasi viimein tukea Anttilan irtisanotuille

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola
anttila
Anttilan irtisanotuille on haettu kriisirahaa myös EU:lta.

Valtio tarjoaa apua Anttilasta irtisanotulle 1 500 työntekijälle, uutisoi Uusimaa-lehti.

Työministeri Jari Lindström (ps.) on neuvotellut tavarataloketjun henkilöstöjohdon ja pääluottamusmiehen kanssa tulevista toimista. Neuvotteluihin on osallistunut myös Palvelualojen ammattiliitto PAM.

Valtio hakee EU:lta samaa kriisirahaa, jota on haettu myös Microsoftin irtisanomisiin. Rahalla on tarkoitus edistää irtisanottujen työllistymistä.

Komissio on luvannut vastauksen Anttilan irtisanomisten tukikelpoisuudesta viikon kuluessa, työministeri Lindström sanoo lehdelle.

PAM ehti jo ihmetellä ministeriölle, eikö naisvaltaiselle alalle haluta antaa tukea.

– Meni kauan, ennen kuin poliittinen järjestelmä oivalsi, että on tosi kysymyksessä, sanoo PAMin Kaakkois-Suomen aluejohtaja Kimmo Nikula lehdessä.

Ministeriö halusi Pyhäjoen ydinjätteille – Kaleva: Ei sanelua

Kuva: lehtikuva / timo heikkala
pyhäjoki
Työ- ja elinkeinoministeriöllä oli vahva ohjaava rooli ydinjätteiden loppusijoituspaikasta.

Pyhäjoki päätyi Fennovoiman ydinjätteiden mahdolliseksi loppusijoituspaikkakunnaksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vaatimuksesta. Asiasta kertoo Kaleva.

Lehden saamien tietojen mukaan ministeriö halusi, että Fennovoima esittää yva-ohjelmassaan loppusijoituksen vaihtoehdoiksi Eurajoen ja Pyhäjoen.

Ministeriö ei Kalevan mukaan kiistä ohjaavaa rooliaan. TEM:n yli-insinööri Jorma Aurela sanoo, että hän ei kuitenkaan puhuisi sanelusta tai käskyttämisestä.

Aurela muistuttaa, että ministeriöllä on Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa tietty rooli lain mukaisena yhteysviranomaisena. Yli-insinöörin mukaan TEM on toiminut sen roolin mukaan.

Kalevan tietojen mukaan Fennovoimalla olisi ollut valmiiksi kirjoitettuna myös toisenlainen yva-ohjelma, jossa Pyhäjoki ei ollut loppusijoituspaikkana.

AVAINSANAT