Alun perin kesäkuun loppuun mennessä valmistuvaksi suunnitellun esteaidan arvioidaan nyt valmistuvan heinäkuun lopulla.

Noin kolmen kilometrin pituinen Pelkolan pilottiaita otetaan näillä näkymin täyteen käyttöön elokuussa. Pilottiaidan pystytys ja siihen liittyvien sähkö- ja valvontajärjestelmien asennus on vielä kesken. Aitaan liittyvän tien runko on valmis.

Korkeutta varsinaisella verkkoaidalla on kolme metriä, ja kun päälle on vielä lisätty lieriöeste eli käytännössä piikkilanka, pituutta kokonaisuudella on yhteensä noin neljä metriä. Lopullisen raja-aidan korkeuden kerrotaan olevan sama kuin pilottiaidalla.

Aidan rinnalle pystytetään 50 metrin kameratolpat, jotka on varustettu sensoreilla laittomien rajanylitysten varalta. Tästä on apua yksittäisten luvattomien rajanylittäjien havaitsemisessa, mutta Rajavartiolaitos tähdentää, ettei aita ole tavanomaista rajavalvontaa varten.

-  Julkisen keskustelun perusteella kansalaisille ei ole kaikille välttämättä mennyt perille viestimme siitä, miksi tämä rakennetaan. Tätä ei rakenneta sotilaallisia tai maanpuolustuksellisia tehtäviä varten, eikä tätä rakenneta normaaliaikojen rajavalvontaa varten, kertoo hankepäällikkö Ismo Kurki Rajavartiolaitoksen teknilliseltä osastolta STT:lle tiedotustilaisuudessa Pelkolassa.

Sen sijaan aidan tarkoitus on auttaa Rajavartiolaitosta tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu Venäjän masinoima vaikutusyritys tai muuten syntynyt kriisi, jossa maahan pyrkii laittomasti suuri määrä ihmisiä. Tällaisessa tilanteessa hallitus voi päättää, että turvapaikkahakemukset keskitetään yhdelle rajanylityspisteelle.

-  Muilla alueilla Rajavartiolaitoksen tehtävänä on estää maahanpääsy. Siihen tilanteeseen tämä aita rakennetaan, ja silloin aidalla on huomattava määrä rajavartioston joukkoja. Aita yksin ei ole ratkaisu mihinkään tilanteeseen, vaan se on osa tätä kokonaisjärjestelyä, Kurki toteaa.

VENÄJÄN-VASTAISTA itärajaa on suunniteltu aidattavaksi yhteensä noin 200 kilometrin verran eli noin 15 prosenttia koko itärajasta. Tästä leijonanosa tulee Kaakkois-Suomeen.

-  Kun mietitään sitä, mihin tulee teitä, niin Kaakkois-Suomen vastaiselle rajaosuudelle tulee runsaastikin tietä, mutta sitten kun mennään Pohjois-Karjalaan tai siitä ylöspäin, niin siellä on hyvin paljon erämaa-aluetta ja tietöntä aluetta, jolloin sitä aitaakaan ei tarvitse niin paljoa, kertoo STT:lle tiedotustilaisuudessa Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari.

Lukkarin mukaan aita estää välittömän läpikulun sekä ylittämisen ja alittamisen, minkä lisäksi aita hidastaa ja ohjaa liikettä. Aidan yhteyteen valmistuva tie mahdollistaa Lukkarin mukaan rajavartioston nopeamman liikkuvuuden ja rajatapahtumiin puuttumisen kertaluokkaa paremmin kuin aiemmat maastopolut.

-  Partiopolkua on ollut jalan, suksilla ja mönkijällä kuljettavana, mutta autotiellä siirtymisnopeus ja henkilöstöresurssien suuruus on ihan eri luokkaa kuin maastoajoneuvoilla.

Itse aita ei tavallisina aikoina ole läpitunkematon, sillä siinä eläimiä ja henkilökuntaa varten olevia portteja pidetään tavanomaisesti auki. Lukkarin mukaan tilanteen muuttuessa nämä portit voidaan sulkea kauko-ohjatusti.

EDUSKUNTA myönsi pilottiaidan rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa viime vuonna. Rajavartiolaitoksen mukaan näyttää siltä, että budjetti alitetaan, mutta lopullisesta hinnasta on vielä epävarmuutta. Koko raja-aitahankkeen budjetti on 380 miljoonaa euroa.

Kun edes pilottihankkeen lopullinen hintalappu ei ole selvillä, koko 200 kilometrin raja-aidan lopullisesta hinnasta ei hankepäällikkö Ismo Kurjen mukaan voida vielä esittää kovinkaan valistuneita arvauksia.

-  Toistaiseksi näyttää siltä, että hanke voitaisiin toteuttaa hieman budjetoitua hintaa edullisemmin, mutta epävarmuustekijöitä on vielä paljon johtuen siitä, että pilottiaita on aivan Imatran kaupungin vieressä ja täällä olivat sähkö- ja tietoliikenneyhteydet valmiina. Vielä emme uskalla sanoa, mikä on lopullinen kilometrihinta.

Tietoliikenne- ja sähköyhteyksien ohella epävarmuutta kustannuksiin tuovat hankkeen suurimpana haasteena pidetyt suoalueet. Soiden läpi menevää aitaa varten on suunniteltu betoniponttonitietä, jota aletaan rakentaa Lapissa Sallan rajanylityspaikan lähelle elo-marraskuussa. Hankkeen kilpailutus on käynnissä.

Täyden raja-aidan rakentaminen on pilkottu kolmeen vaiheeseen. Rahoitus on myönnetty näistä ensimmäiselle, yhteensä noin 70 kilometrin osuudelle.

Lassi Lapintie / STT