”Tätä keskustelua ei saa unohtaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnassa käytiin tänään keskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa. Se järjestettiin kaikkien eduskuntaryhmien yhteisestä aloitteesta.

Keskustelusta oli toivottu rakentavaa ja sellaiseksi se muodostuikin. Kansanedustajat tuomitsivat yhdestä suusta rasismin, poliittisen ja kaikenlaisen väkivallan sekä vihapuheen.

Yleistä tyytyväisyyttä tunnettiin myös hallituksen käynnistämistä toimia, joilla selvitetään eri tapoja puuttua ääriliikkeiden toimintaan. Toimintaa tehostetaan jo nykyisenkin lainsäädännön nojalla.

– Mitä vähemmän on köyhyttä ja eriarvoisuutta, sitä vähemmän on kaikupohjaa ääriliikkeille ja poliittiselle väkivallalle. Suomessa ei pidä olla tilaa väkivaltaisille ääriliikkeille, ei mistään suunnasta. Näille ääriliikkeille ei pidä antaa tuolensuojaa, siitä meillä kaikilla puolueilla ja yksittäisillä kansanedustajilla on yhteinen ja yksilökohtainen vastuu, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi keskustelussa.

Hän myös kiitti siitä, että hallitus on tarttumassa kansanedustaja Timo Harakan (sd.) nettipoliisia koskevaan aloitteeseen. Nettipoliisitoiminnalla voidaan konkreettisesti torjua väkivaltaisia ääriliikkeitä ja niiden kasvualustaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) katsoo, että edellytykset lakkautuskanteen nostamiselle esimerkiksi uusnatsien järjestöä vastaan ovat olemassa. Hänestä se olisi tärkeä viesti koko yhteiskunnalta siitä, mitä heidän toiminnastaan ajatellaan.

Perussuomalaiset ei edellytä rasisminvastaista sitoutumista.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) pitää hyvänä, että kaikki eduskuntaryhmät ovat todenneet, että valtaa voi käyttää vain demokratian kautta saadulla valtakirjalla.

Hän totesi, että seuraavan kerran demokraattiset vaalit järjestään ensi keväänä. Tällöin on kuntavaalit.

– Pidän erittäin tärkeänä, että kaikki puolueet edellyttävät ehdokkailtaan sitoutumista toimimaan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta. Tähän mennessä muut eduskuntapuolueet ovat edellyttäneet tätä ehdokkailtaan. Mutta hallituspuolue perussuomalaisten puoluesihteeri on ilmoittanut, että perussuomalaiset eivät edellytä rasisminvastaista sitoutumista kuntavaaliehdokkailtaan, Feldt-Ranta sanoi.

Hänen mielestä on kestämättömänä, että maan hallituksessa oleva puolue ei tee tällaista edellytystä kuntavaaliehdokkailleen.

– Se herättää kysymyksen, miksi näin. Ministeri Risikko (kok.) totesi viisaassa ja vakaassa puheenvuorossaan, että jokaisella meistä on vastuu ja sivustaseuraamisen aika on ohi. Toivon todella, että se koskee kaikkia, Feldt-Ranta sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sanoi pitävänsä syytöksiä naurettavana ja viittasi siihen, että perussuomalaiset on allekirjoittanut rasisminvastaisen julistuksen muiden puolueiden tapaan.

– Meidän jokainen ehdokkaamme on sitoutunut arvokkaaseen käytökseen, joka käsittääkseni sisältää, ettei tee mitään rasistisia toimia tai ulostuloja, Terho puolusteli.

Haluamme nyt laittaa stopin.

Sisäministeri Paula Risikko kertoi keskustelun aikana uutisen. Poliisien määrä aiotaan pitää 7 200:ssa. Tätä varten on tulossa lisätalousarvioon määräraha. Kyse on käytännössä 200 määräaikaisen poliisin tehtävien jatkamisesta vuoden lopun jälkeenkin.

Risikko totesi myös, että poliisihallitus on tarttunut nettipoliisitoimintaan rivakasti ja toiminnan resursseja kasvatetaan.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kiitteli keskustelun loppupuolella ryhmäpuheenvuorojen ja myös muiden puheenvuorojen selkeää sävyä.

Hän muistutti myös, että kansanedustajat ovat koolla sen takia, että rautatieasemalla edustalla Helsingissä potkaistiin katuun nuori mies, joka kuoli myöhemmin.

– Me haluamme nyt laittaa stopin väkivallankäytölle ja vihapuheelle, jossa kiihotetaan toimintaan toisia kansanryhmiä vastaan. Se on ollut erittäin tärkeä havainto ja uskon, että tämä säteilee koko yhteiskunnassa.

– Tätä keskustelua ei saa unohtaa, ministeri Paula Risikko sanoi.

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Sipilä: Hallitus valmis pelastamaan Malmin lentokentän

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnalle. Sipilän mukaan tämä on kiinni siitä, suostuuko Helsingin kaupunki siihen, että esimerkiksi maavaihdon kautta löytyy korvaava alue asuntojen rakentamiseen.

Pääministeri kertoi hallituksen myös jo ehdottaneen Helsingin kaupungille vapaaehtoista kaupan purkua.

Kumpikaan ehdotus ei ole Helsingin kaupungille Sipilän mukaan sopinut. Hänen mukaansa asia on pitkälti kiinni uusista Helsingin kaupunginvaltuutetuista.

Sipilän mielestä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen vuonna 2014 tekemä päätös oli virhe, jota tämä hallitus on yrittänyt paikata. Kataisen hallitus päätti, että valtio luopuu Malmin lentokentästä ja siirtää toimintonsa sieltä pois.

– Selvitimme, onko sopimus mahdollista purkaa. Tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton, Sipilä kertasi oman hallituksensa toimia.

Eduskunta käsitteli torstaina ensimmäistä kertaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta, jonka tavoite on säilyttää lentokenttä ilmailukäytössä. Lähetekeskusteluun osallistuneet kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että lentokenttä pitää säilyttää.

Kataisen hallituksessa mukana olleen SDP:n Eero Heinäluoma luonnehti keskustelua kuntavaalipuheeksi. Hän penäsi hallitukselta vastauksia siihen, palauttaako valtio nyt toimintoja Malmin lentokentälle.

Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

– Patria ja Rajavartiolaitos tekevät itsenäisiä päätöksiä ja ottavat sitten sen puolelta kantaa, kun ovat saaneet myöskin riittävästi tietoa, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Helsingin kaupunki suunnittelee kaavoittavansa ja rakentavansa Malmin kentän alueelle vuosina 2020–2040 reilut 13 000 asuntoa.

Malmin kenttää verrattiin keskustelussa Tukholman Brommaan, joka on myös ollut lakkauttamisuhan alla. Monen kansanedustajan mielestä city-kentät ovat tulevaisuutta.

Puheenvuoroissa vedottiin myös muun muassa alueen kulttuuri- ja luontoarvoihin. Vihreiden kansanedustajia ei salissa näkynyt.

Helsingin vihreä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kommentoi Twitterissä tuoreeltaan Sipilän lupausta, jonka mukaan hallitus on valmis pelastamaan kentän.

– Tosin itse asiassa ehkä ei ole, millään konkreettisella tavalla. Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

”Lisää vastustuskykyä” – Pekka Puska puolustaa Malmin lentokenttää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan kansanedustaja Pekka Puska.

Kansanedustaja Pekka Puska (kesk) puolusti Malmin lentokentän säilyttämistä terveysvaikutuksilla, kun eduskunta keskusteli torstaina lentokentän säilyttämistä ajavasta kansalaisaloitteesta.

– Malmin lentokenttäalue on kaupunkilaisille tärkeä viheralue. Luontopolku on suosittu ja Malmilla on virkistys- ja kulttuuriarvoja. Tämä kaikki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia, Puska sanoi.

Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi.

Hän ihmettelee Helsingin vimmaa täyttää rakennuksilla puistot ja viheralueet ja muistuttaa, että jokaisella viheralueella on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka voidaan nähdä muun muassa uusien allergiatutkimusten tuloksista. Viheralueilla on myös merkittävä vastustuskykyä lisäävä piirre.

– Helsingin maapinta-alasta 85 prosenttia on yhä rakentamatta ilman yhteenkään puistoon kajoamista. Lisäksi Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi, Puska sanoo.

Puska on tunnettu kansanterveysprofessori, joka nousi eduskuntaan Helsingistä Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi siirtyneen Olli Rehnin tilalle sen jälkeen, kun Rehnin jälkeen ensimmäisellä varasijalla ollut valtiosihteeri Paula Lehtomäki sai eduskunnalta vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson perää selvyyttä työvoimapalveluiden ulkoistamiseen – jätti kirjallisen kysymyksen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii hallitusta selventämään työvoimaviranomaisten ja yksityisten työllisyyspalveluyritysten välistä vastuunjakoa.

Anderssonin mukaan työttömille vuoden alusta saakka pakollisiin työllisyyshaastatteluihin olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan haettu tarjouskilpailulla myös yksityisiä yrityksiä.

– Lain mukaan työttömien haastattelu, työllisyyssuunnitelmien laadinta ja karenssien määrääminen ovat sellaista julkisen vallan käyttöä, jonka tulee säilyä viranomaisten tehtävänä, Andersson muistuttaa.

Taloussanomien mukaan ainakin yksi työllisyyspalveluita tarjoava yritys on jo alkanut rekrytoida kymmeniä uusia työntekijöitä haastatteluita varten.

Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako.

– Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako, ja kuinka varmistetaan, etteivät yksityiset yritykset tee esimerkiksi karenssipäätöksiä tai muita julkisen vallan piiriin kuuluvia tehtäviä, Andersson sanoo.

– Lisäksi haluan kuulla hallituksen kannan siihen, että ely-keskus nimeää tarjouspyynnössään työllisyyspoliittiset määräaikaishaastattelut ulkoistettavaksi palveluksi.

Andersson jätti aiheesta tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan työttömien on osallistuttava työllisyyshaastatteluun kahden viikon kuluessa työnhakujakson alusta ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein työttömyyden jatkuessa.

Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työllistymistä ja valvoa, että työnhakijat noudattavat heille laadittua työnhakusuunnitelmaa. Mikäli työtön poikkeaa suunnitelmasta, on seurauksena työttömyysturvan määräaikainen peruminen tai muu sanktiotoimi.

Keskustelua aiheesta