x

”Tätä keskustelua ei saa unohtaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnassa käytiin tänään keskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa. Se järjestettiin kaikkien eduskuntaryhmien yhteisestä aloitteesta.

Keskustelusta oli toivottu rakentavaa ja sellaiseksi se muodostuikin. Kansanedustajat tuomitsivat yhdestä suusta rasismin, poliittisen ja kaikenlaisen väkivallan sekä vihapuheen.

Yleistä tyytyväisyyttä tunnettiin myös hallituksen käynnistämistä toimia, joilla selvitetään eri tapoja puuttua ääriliikkeiden toimintaan. Toimintaa tehostetaan jo nykyisenkin lainsäädännön nojalla.

– Mitä vähemmän on köyhyttä ja eriarvoisuutta, sitä vähemmän on kaikupohjaa ääriliikkeille ja poliittiselle väkivallalle. Suomessa ei pidä olla tilaa väkivaltaisille ääriliikkeille, ei mistään suunnasta. Näille ääriliikkeille ei pidä antaa tuolensuojaa, siitä meillä kaikilla puolueilla ja yksittäisillä kansanedustajilla on yhteinen ja yksilökohtainen vastuu, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi keskustelussa.

Hän myös kiitti siitä, että hallitus on tarttumassa kansanedustaja Timo Harakan (sd.) nettipoliisia koskevaan aloitteeseen. Nettipoliisitoiminnalla voidaan konkreettisesti torjua väkivaltaisia ääriliikkeitä ja niiden kasvualustaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) katsoo, että edellytykset lakkautuskanteen nostamiselle esimerkiksi uusnatsien järjestöä vastaan ovat olemassa. Hänestä se olisi tärkeä viesti koko yhteiskunnalta siitä, mitä heidän toiminnastaan ajatellaan.

Perussuomalaiset ei edellytä rasisminvastaista sitoutumista.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) pitää hyvänä, että kaikki eduskuntaryhmät ovat todenneet, että valtaa voi käyttää vain demokratian kautta saadulla valtakirjalla.

Hän totesi, että seuraavan kerran demokraattiset vaalit järjestään ensi keväänä. Tällöin on kuntavaalit.

– Pidän erittäin tärkeänä, että kaikki puolueet edellyttävät ehdokkailtaan sitoutumista toimimaan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta. Tähän mennessä muut eduskuntapuolueet ovat edellyttäneet tätä ehdokkailtaan. Mutta hallituspuolue perussuomalaisten puoluesihteeri on ilmoittanut, että perussuomalaiset eivät edellytä rasisminvastaista sitoutumista kuntavaaliehdokkailtaan, Feldt-Ranta sanoi.

Hänen mielestä on kestämättömänä, että maan hallituksessa oleva puolue ei tee tällaista edellytystä kuntavaaliehdokkailleen.

– Se herättää kysymyksen, miksi näin. Ministeri Risikko (kok.) totesi viisaassa ja vakaassa puheenvuorossaan, että jokaisella meistä on vastuu ja sivustaseuraamisen aika on ohi. Toivon todella, että se koskee kaikkia, Feldt-Ranta sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sanoi pitävänsä syytöksiä naurettavana ja viittasi siihen, että perussuomalaiset on allekirjoittanut rasisminvastaisen julistuksen muiden puolueiden tapaan.

– Meidän jokainen ehdokkaamme on sitoutunut arvokkaaseen käytökseen, joka käsittääkseni sisältää, ettei tee mitään rasistisia toimia tai ulostuloja, Terho puolusteli.

Haluamme nyt laittaa stopin.

Sisäministeri Paula Risikko kertoi keskustelun aikana uutisen. Poliisien määrä aiotaan pitää 7 200:ssa. Tätä varten on tulossa lisätalousarvioon määräraha. Kyse on käytännössä 200 määräaikaisen poliisin tehtävien jatkamisesta vuoden lopun jälkeenkin.

Risikko totesi myös, että poliisihallitus on tarttunut nettipoliisitoimintaan rivakasti ja toiminnan resursseja kasvatetaan.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kiitteli keskustelun loppupuolella ryhmäpuheenvuorojen ja myös muiden puheenvuorojen selkeää sävyä.

Hän muistutti myös, että kansanedustajat ovat koolla sen takia, että rautatieasemalla edustalla Helsingissä potkaistiin katuun nuori mies, joka kuoli myöhemmin.

– Me haluamme nyt laittaa stopin väkivallankäytölle ja vihapuheelle, jossa kiihotetaan toimintaan toisia kansanryhmiä vastaan. Se on ollut erittäin tärkeä havainto ja uskon, että tämä säteilee koko yhteiskunnassa.

– Tätä keskustelua ei saa unohtaa, ministeri Paula Risikko sanoi.

Enteilee hyvää? – äänestäminen jatkui vilkkaana

Kuva: Jari Soini

Ennakkoäänestys on jatkunut viime kuntavaaleja vilkkaampana. Torstaina äänesti runsaat 173 000 ihmistä, kun edelliskerralla neljä ja puoli vuotta sitten luku oli vajaat 157 000 ihmistä.

Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona kävi äänestämässä runsaat 168 000 ihmistä, mikä oli sekin enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Tähän mennessä äänestämässä on käynyt vajaat 342 000 ihmistä, mikä on 7,8 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä kuntavaaleissa kahden ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aikana ennakkoääniä annettiin runsaat 310 000.

Naiset ovat äänestäneet edelliskerran tapaan hieman miehiä aktiivisemmin.

Kuntavaaliehdokkuutta ei voi perua – tuomittu PS-valtuutettu jätti kuitenkin yhdistyksen johtotehtävän

Kuva: Aleksi Vienonen

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu urjalalainen kuntavaaliehdokas Arto Tapio Lehtonen on eronnut perussuomalaisten Urjalan paikallisyhdistyksen hallituksesta ja puheenjohtajuudesta, kertoo perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi STT:lle.

Lehtosen kuntavaaliehdokkuutta ei voida perua, mutta Niemi arvioi, että hän tulee osallistumaan vaalikampanjointiin vain hyvin minimaalisesti.

Aamulehti kertoi aiemmin tänään, että Urjalan kunnanvaltuutettuna ja kuntavaaliehdokkaana ollut Lehtonen on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Niemi ei Aamulehden mukaan ollut tietoinen siitä, että Lehtonen on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hänen mielestään asia on vakava ja Lehtosen olisi pitänyt olla yhteydessä puolueeseen asiasta.

Niemi arvioi aiemmin, että tapaus etenee puoluehallituksen käsiteltäväksi. Puoluehallitus voi Niemen mukaan kovimmillaan erottaa Lehtosen puolueesta.

”Ei taatusti ole heikoin lenkki” – Sipilä kehuu Suomen puolustusta

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Suomen puolustusbudjetti on eurooppalaisessa vertailussa ”pontevalla” tasolla, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä puhui torstaina Euroopan turvallisuustilanteesta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa.

Sipilän mukaan Suomen puolustusbudjetti on suomalaisella laskutavalla tällä hetkellä 2,8 miljardia euroa eli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato-maiden laskutavalla Suomen puolustusbudjetti olisi Sipilän mukaan 3,4 miljardia euroa eli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime aikoina patistanut suorasanaisesti eurooppalaisia Nato-maita nostamaan puolustusbudjettiaan Nato-tavoitteen mukaiseen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltain ohella vain muutama Nato-maa yltää tällä hetkellä tavoitteeseen.

Pohjolan äärillä on siis ponteva maa.

Sipilä suhtautuu Yhdysvaltain patistuksiin ymmärryksellä.

– Suomea tämä viesti ei siksi suoraan kosketa, mutta sen perusajatukseen voimme mekin silti hyvin yhtyä: on tärkeää, että Eurooppa alkaa kantaa itse enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan, Sipilä sanoi puheessaan Maanpuolustuskurssiyhdistykselle.

Jos Suomen suunnittelemat Merivoimien alushankinnat ja Ilmavoimien hävittäjähankinnat toteutuvat, nousee Suomen puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta suomalaisella laskentatavalla 2020-luvulla noin 1,8–2 prosenttiin. Nato-maiden käyttämällä laskentatavalla osuus nousee Sipilän mukaan jo 2–2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Pohjolan äärillä on siis ponteva maa, joka ei taatusti ole eurooppalaisen turvallisuuden heikoin lenkki, Sipilä sanoi.

Presidentti kovan tason tapaamisesta: ”Olisihan se meille hieno asia”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Suomessa Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä toukokuussa olisi hieno asia, kommentoi presidentti Sauli Niinistö Arkangelissa.

Hänen mukaansa esityksessä ei tosin ollut mitään uutta, vaan Putin vastasi asiasta kysyneelle toimittajalle samoin kuin oli vastannut hänelle jo vuosi sitten.

Niinistön mukaan tapaaminen Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä olisi mahdollinen, jos tilanne Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä olisi riittävän rauhallinen ja keskusteluihin saataisiin myös jotain arktista asiaa.

– Tässä on nyt syytä käydä keskusteluja, mutta totta kai, jos osalliset ovat siihen halukkaita, olisihan se meille hieno asia.

Ulkoministeri Timo Soinista (ps.) Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Suomessa olisi erinomainen uutinen.

– Olisihan se meille minun mielestäni iso asia, jos tällainen saataisiin Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ja silloin, kun Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden.

Eduskunnassa asiaa kommentoinut Soini ei näe, että kokoukseen liittyisi uhkia Suomen kannalta.

Uutistoimisto Reuters kertoi torstaina, että Putin on valmis tapaamaan Yhdysvaltojen presidentin Trumpin Suomessa. Sen mukaan Putin sanoi, että tapaaminen voisi toteutua Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä.

Suomi isännöi Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamista viimeksi 20 vuotta sitten, kun Bill Clinton ja Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä.

”Olisihan se iso asia” – Soini ilahtui päivän jymyuutisesta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soinista (ps.) Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Suomessa olisi erinomainen uutinen.

– Olisihan se meille minun mielestäni iso asia, jos tällainen saataisiin Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ja silloin kun Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden.

Reutersin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi valmis tapaamaan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Suomessa. Putinin mielestä tapaaminen voisi toteutua Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä.

Soinia Putinin ilmoitus ei yllättänyt.

– Suomihan on pitänyt tätä mahdollisuutta yllä ja kertonut valmiudesta tähän.

Eduskunnassa asiaa kommentoinut Soini ei näe, että kokoukseen liittyisi uhkia Suomen kannalta.