Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Tätä voidaan pitää Suomen versiona jäsenmaksupalautuksista” – Tutkija hämmästelee suomalaisen EU-keskustelun tasoa

Julkinen keskustelu EU:n budjetista ja elpymispaketista vaikuttaisi tutkija Timo Miettisen mukaan motivoituvan Suomessa lähinnä sisäpoliittisista asetelmista.

– Hallituksen virheitä halutaan osoittaa joka paikassa, kovin johdonmukaista linjaa ei ole. Ensin hallitusta haukutaan siitä, ettei Suomi ole mukana nuukassa nelikossa. Seuraavaksi kritisoidaan sitä, että Suomi leikkaa tutkimuksesta, mikä on suoraa seurausta siitä, että ollaan oltu samassa linjassa nelikon kanssa, Miettinen ihmettelee.

Tiederahoituksen leikkausta on arvostellut tiedotteessaan muun muassa entinen opetusministeri, kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen.

Suomen roolilta EU-budjetin rakenteiden uudistajana ei Miettisen mukaan voida odottaa liikoja. Budjettia ei olla uudistamassa pelkästään suomalaisen poliittisen keskustelun perusteella.

– On totta, että EU:n budjetti uudistuu hitaasti, mutta se ei ole Suomen hallituksen syytä.

Budjetin ja elpymispaketin yhteydessä on puhuttu jopa liittovaltiokehityksestä, jossa kansallista talouspoliittista päätösvaltaa ollaan luovuttamassa Brysseliin. Miettinen puhuisi mieluummin vahvojen jäsenmaiden roolista.

– En ole itse nähnyt tämän paketin yhteydessä liittovaltion käsitettä niin keskeisenä. Ehkä on syytä pikemminkin katsoa eurokriisin aikaiseen kehitykseen ja suurten jäsenmaiden kasvaneeseen rooliin. Kaikki merkittävimmät aloitteet vaativat Saksan ja Ranskan yhteisymmärrystä. Liittovaltiokehitys on enemmän sitä, että komissio ja parlamentti saavat lisää valtaa. Sellaista ei ole tässä tapahtunut.

“Palautuksia saavat maat ovat EU:n merkittävimpiä nettomaksajia.”

Hallitusta on arvosteltu myös siitä, ettei Suomi saa jäsenmaksupalautuksia kuten Ruotsi ja muut nuukaan nelikkoon kuuluvat maat. Suomi on Miettisen mukaan edustanut perinteisesti linjaa, jossa on vastustettu EU:n budjetin sisälle luotavaa kahden tason järjestelmää. Jäsenmaksupalautuksia maksettiin aiemmin erityisesti Britannialle.

– Palautuksia saavat maat ovat EU:n merkittävimpiä nettomaksajia. Ruotsin nettomaksuosuus on vieläkin suurempi kuin Suomen vaikka Ruotsi sai palautuksia. Suomelle tärkeämpää on varmistaa saannit maaseudun kehittämisrahoista. Tätä 400 miljoonan erityismäärärahaa voidaan pitää Suomen versiona jäsenmaksupalautuksista.

Myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on argumentoinut asiasta samansuuntaisesti Miettisen kanssa.

Jäsenmaksupalautusten vaatimista Miettinen ei olisi pitänyt tässä tilanteessa edes Suomelle realistisena.

– Se vasta katastrofaalinen tilanne olisi, että Suomi ajautuisi EU:ssa nettosaajaksi seuraavan seitsemän vuoden aikana. Jos Suomen talouskehitys on hyvää, se johtaa nettomaksuasemaan mutta ylittää myönteisyydessään ne maksut, joita siitä aiheutuu.

Maaseuturahojen korostunut rooli ei Miettisen mukaan johdu keskustan roolista hallituksessa eli halusta varmistaa puolueen pysyminen siinä. Linja on ollut pidempi ja maatalousrahoja on turvattu silloinkin, kun keskusta ei ole ollut hallituspuolue.

Budjetin oikeusvaltiokirjauksia on pidetty vesittyneinä. Puolan ja Unkarin päämiehet ovat myös juhlineet kirjauksia julkisuudessa omina voittoinaan. Politico-lehdessä kirjausten todettiin antavan epäselvyydessään mahdollisuuksia useammalle tulkinnalle, joista toiset ovat keskenään vastakkaisia. Miettinen pitää kirjauksia joka tapauksessa merkittävinä.

“Aikaisempi ehdotettu kirjaus oli täsmällisempi ja sisälsi suoran viittauksen oikeusvaltio-ongelmiin.”

– Merkittävyys tulee siitä, että kirjaus on olemassa eli tekstissä on viittaus mekanismiin, jolla loukkauksiin puututaan. Toiseksi kirjauksessa on viittaus vahvistettuun määräenemmistöön Eurooppa-neuvostossa, kun aikaisemmin on vaadittu yksimielisyyttä. EU-rahoitukseen liittyvät epäselvyydet voidaan jatkossa ratkaista vahvistetulla määräenemmistöllä.

Tämä tarkoittaa sitä, että esityksen puolesta äänestää vähintään 72 prosenttia neuvoston jäsenistä niin, että
puolesta äänestävien maiden väkiluku on vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.

Mekanismi, jolla oikeusvaltiokysymykset ratkaistaan pitää tehdä EU-lainsäädännössä. Esityksen on tultava Euroopan komissiolta.

– On olennaista miten täsmällisesti neuvosto komissiota ohjeistaa. Aikaisempi ehdotettu kirjaus oli täsmällisempi ja sisälsi suoran viittauksen oikeusvaltio-ongelmiin. Sen pois jättämistä voi pitää Puolan ja Unkarin voittona, mutta ei se estä komissiota tekemästä kunnianhimoista mekanismia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE