Oppositiopuolueista muun muassa SDP ehdotti lakiesityksen hylkäämistä.

– Eduskunnan tärkein tehtävä on tehdä lakeja, jotka ovat selkeäsanaisia ja ohjaavat virheettömyyteen kansalaisten toiminnassa. Sen takia ei voida tieten tahtoen hyväksyä sääntelytekniikaltaan jo lähtökohtaisesti epäselvää ja hyvän laintavan vastaista lakia, SDP:n kansanedustaja, liikennevaliokunnan jäsen Suna Kymäläinen totesi eilen eduskunnassa.

Perustuslakivaliokunta kommentoi hallituksen esitystä lausunnossaan:

Valiokunta otti kantaa myös hallituksen esityksen kieleen. Huomiot olivat tyrmääviä: ”Myös kieliasultaan hallituksen esityksen sisältämät lakiehdotukset ovat paikoin tavalliselle kansalaiselle lähes käsittämättömät. Kun kyse on yleislaista, jota sovelletaan liikenteen palveluihin, tulisi lain olla sekä muodoltaan että sisällöltään ymmärrettävä”.

Suomessa on viime vuosina pohdittu paljon lainsäädännön tasoa. Varsin yleisesti sen on arveltu heikenneen. Demokraatti kysyi oikeuskansleri Tuomas Pöystin kantaa tuoreeseen lakiin ja lainsäädännön tasoon yleensä.

Pöysti muistuttaa, ettei oikeuskansleri lähtökohtaisesti valvo eduskunnan toimintaa lainsäätäjänä.

– Kyseinen laki on tänään hyväksytty eduskunnan ratkaisevassa toisessa käsittelyssä. Perustuslakivaliokunta antoi yksimielisessä lausunnossaan valtiosäännöstä käsin perusteltuja suosituksia sääntelyn selkeydestä ja piti välttämättömänä lausumaa, joka on liikennevaliokunnan mietinnön mukaisesti sisällytetty eduskunnan päätökseen. Lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvonta eduskunnassa kuuluu perustuslakivaliokunnalle. Liikennepalvelulakia koskeva hallituksen esitys annettiin lokakuussa 2017, joten en ole myöskään ollut sen valmisteluun liittyneissä keskusteluissa mukana, Pöysti totesi sähköpostitse.

Liikennevaliokunnan lausuma, johon Pöysti viittaa, kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee hankkeen kolmannen vaiheen hallituksen esityksessä laista juoksevaan pykälänumerointiin perustuvan, kieliasultaan selkeän ja järkevästi jäsennellyn kokonaisuuden.”

Pöysti aloitti virassaan vuoden alusta.

– En siksi ylimmän laillisuusvalvojan roolini vuoksi kommentoi liikennepalvelulakia yksityiskohtaisesti, hän toteaa.

Oikeuskansleri valvoo, että eduskunnan lausumat esitellään asianmukaisesti valtioneuvostolle ja niiden toteuttamiseksi ryhdytään toimiin, joihin hallituksella ja hallinnolla on oikeudellinen velvollisuus.

– Yleisesti ottaen totean, että lain ymmärrettävyys ja johdonmukaisuus sekä lain perusteella oikeuksien soveltamisen ja toimeenpanon ennakoitavuus ovat hyvin tärkeitä oikeuksien toteuttamisen kannalta. Nämä ovat myös peruslakiin liittyviä tavoitteita ja osittain perusoikeuskysymyksiä. Lainsäädännön laatu ei kuitenkaan kokonaan ole laillisuusasia, vaan siinä on eduskunnalla ja hallituksella valmistelijana harkintavaltaa, Pöysti sanoo.

Oikeuskanslerilla on ennakollisessa säädösvalvonnassa oma perustuslain mukainen roolinsa, hallitusten esitysten osalta ennen niiden antamista eduskunnan käsiteltäväksi.

– Oikeuskansleri on vuoden 2018 helmikuusta lukien tehostanut ennakollista valvontaa siten, että perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion toteuttamisen kannalta merkittävien hallitusten esitysten luonnokset pyritään ennakkotarkastamaan oikeuskanslerinvirastossa, Pöysti kertoo.

Pöystin mukaan näin voidaan aikaisempaa paremmin valvoa hyvän lainvalmistelutavan toteutumista. Samalla on mahdollista myös esittää parannusehdotuksia ja antaa huomioita lakiehdotusten johdonmukaisuuteen, ymmärryttävyyteen ja laeista kokonaisuutena seuraavan oikeustilan ennakoitavuuteen.

– Hallituksella ja valmistelevalla ministeriöllä on kuitenkin sisältövastuu laista ja sen ymmärrettävyydestä eikä oikeuskansleri voi sitovasti puuttua eduskunnan ja hallituksen aidon harkinnan piiriin kuuluviin asioihin. Laki voi olla teknisesti huonokin mutta vielä perustuslain mukainen, Pöysti muistuttaa.

– Oikeuskanslerin toiminnalla ja uusilla toimintatavoilla voidaan osin tukea sitä, ettei jatkossa olisi tarvetta antaa lausumia lakien ymmärrettävyydestä. Tämä on myös ihmisten ja heidän muodostamien yhteisöjen sekä yritysten oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeää.

Pöysti toteaa, että lakien toimeenpanoa ja onnistuneen toimeenpanon edellytyksiä olisi hänen yleisten havaintojensa mutta myös lainvalmistelua koskevien tutkimusten perusteella mietittävä nykyistä enemmän lakia valmisteltaessa.

– Yhteiskunta ja sääntely monimutkaistuvat ja kansainvälistyvät sekä niissä käsitellään hyvin teknisiä ilmiöitä. Lakien muutosvauhti on myös nopea. Tämän vuoksi ymmärrettävän ja johdonmukaisen lainsäädännön valmistelu ja säätäminen eivät ole aina kovin helppoja, Pöysti päättää.