Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

”Teemme nuorille tylyn tempun” – liitot eivät lämpene korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiselle

Insinööriliitto ja Tradenomit pitävät kyseenalaisina suunnitelmia kasvattaa korkeakoulujen aloituspaikkamääriä koronaviruspandemian vuoksi.

Demokraatti

Demokraatti

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen arvion mukaan ammattikorkeakoulut voisivat ottaa yli 2000 opiskelijaa suunniteltua enemmän aloittamaan opintonsa jo ensi syksynä, mikäli koulutuksen laajentamiseen löytyy rahoitus seuraavasta lisätalousarviosta.

Insinööriliiton ja Tradenomien mukaan opiskelijamäärien kasvattaminen vastauksena koronapandemian myötä syvenevään nuorisotyöttömyyteen johtaisi vain alojen työttömyyden kasvuun tulevaisuudessa.

– Epidemian aiheuttamaa työttömyyttä on toki torjuttava. Hätiköity tutkintomäärien kasvattaminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Teemme nuorille tylyn tempun ottamalla heitä opiskelemaan aloille, joissa työllistyminen voi olla tulevaisuudessa hankalaa, Tradenomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola sanoo tiedotteessa.

Liitot muistuttavat, että jo ennen koronakriisiä tradenomien ja insinöörien työttömyysluvut lähtivät kasvuun. Esimerkiksi insinöörejä valmistuu vuosittain noin 5000, kun heitä eläköityy ja poistuu työmarkkinoilta noin 2000.

– Olemme korostaneet, että päätettäessä mahdollisista tutkintomäärien kasvusta tulee päätöksissä ottaa vahvasti huomioon alojen ja alueiden tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet. Jos tämän päälle vielä hätiköiden otetaan opiskelijoita sisään niin sanotusti kriisiapuna, rakennamme tulevien vuosien työmarkkinoille aikamoista tukosta, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo.

Liittojen mukaan koronakriisin myötä työmarkkinatilanne aloilla näyttää synkältä, kun työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tradenomeja ja insinöörejä oli huhtikuussa lomautettuna yli 4000. Liitot huomauttavat, ettei vielä tiedetä, kuinka moni lomautus muuttuu irtisanomiseksi.

Peltolan mukaan tradenomitutkintojen määrän kasvattaminen valtakunnallisesti on johtanut siihen, ettei suoritettujen tutkintojen jakautuminen alueellisesti vastaa riittävästi työ- ja elinkeinoelämän tarpeita.

Työmarkkinoiden turbulenssin myötä yhä useammalla on liittojen mukaan edessään uranvaihto, ja tämä lisää tarvetta osaamisen päivittämiselle. Liitot painottavat, ettei ainoa vaihtoehto voi olla uuden tutkinnon suorittaminen olemassa olevan tutkinnon päälle.

Salo muistuttaa, että tutkinto-opiskelu ei ole ainoa konsti estää nuorten työttömyyttä. Salon mukaan valtio voisi esimerkiksi tukea vailla korkea-asteen tutkintoa olevien avoimen väylän opintoja tai kasvattaa muuntokoulutusten ja maksuttomien lyhyiden opintokokonaisuuksien tarjontaa.

– Esimerkiksi työvoimapulasta kärsivä ICT-ala kaipaa 1–2 vuodessa koulutettavia koodareita, ei ainoastaan neljän vuoden tutkinnon tekeviä insinöörejä, hän sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE