Kotimaa

Teemu Laajasalo vihittiin Helsingin piispaksi – Arkkipiispa: ”Piispan virka voi olla yksinäinen, mutta yksin siinä ei ole”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Arkkipiispa Kari Mäkinen johti Helsingin uuden piispan Teemu Laajasalon piispanvihkimystä Helsingin tuomiokirkossa.
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Arkkipiispa Kari Mäkinen johti Helsingin uuden piispan Teemu Laajasalon piispanvihkimystä Helsingin tuomiokirkossa.
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Arkkipiispa Kari Mäkinen johti Helsingin uuden piispan Teemu Laajasalon piispanvihkimystä Helsingin tuomiokirkossa.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaansa tänään sunnuntaina Helsingin tuomiokirkossa. Saarnassaan hän käsitteli päivän evankeliumin mukaan anteeksipyytämistä ja anteeksiantoa.

Piispa Laajasalon sanoin anteeksiantaminen on luopumista, ja anteeksipyytäminen on nöyrtymistä.

– Se, joka antaa anteeksi päästää sananmukaisesti irti ja luopuu vaatimuksestaan. Se, joka pyytää anteeksi joutuu myöntämään virheensä, pienuutensa, osaamattomuutensa, harkitsemattomuutensa ja pahuutensa, Laajasalo sanoi.

– Lasten leikeissä anteeksipyynnön ja anteeksiannon jälkeen halataan tai kätellään, pyyhitään kyyneleet ja jatketaan leikkiä. Aikuisen kohdalla usein jää jäljelle itsesyytökset, masentunut mieli ja huonouden tunne. Aavistelen, että jokainen meistä on joskus toivonut saavansa uuden mahdollisuuden aloittaa uudestaan, puhtaalta sivulta.

Laajasalon mukaan kristinuskon ihmeellisimpiä ajatuksia on mahdollisuus aloittaa alusta.

– Anteeksianto on tämänkin hiippakunnan ainoa tuki ja turva. Kansa erehtyy, johtajat erehtyvät, Jumala antaa anteeksi. Anteeksianto on annettu seurakunnalle pitämään joukko yhtenä.

Laajasalo pohti saarnassaan myös satavuotiasta Suomea, reformaation 500-vuotismerkkivuotta sekä ensi vuonna alkavaa sisällissodan muistovuotta.

– Iloisen itsenäisyyden ohella olemme jo pian pakotettuja muistamaan erityisen synkkää vaihetta ja kansakunnan traumaa. Reformaation kulttuurimerkityksestä puhutaan usein ja sitä edes ei voi oikeastaan liioitella. Voisiko kuitenkin kysyä, että olisiko lukutaidon ohella reformaation lahja satavuotiaalle Suomelle anteeksianto?

– Tarvitset toki myös muuta, tarvitset työtovereita hiippakunnassa ja kirkossa, tarvitset sitä, että puolestasi rukoillaan hiippakunnan kirkoissa. Piispan virka voi olla yksinäinen, mutta yksin siinä ei ole, arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi puheessaan.

– Ja tarvitset tätä paikkaa, alttaria, Kristuksen läsnäolon paikkaa. Tästä sinut lähetetään, tässä sinut siunataan. Tämä ei ole vaatimusten ja odotusten ja tehtäväksiantojen paikka. Tämä on armon ja vastaanottamisen paikka. Kukaan meistä ei tiedä, mitä sinulla on edessäsi. Toivottavasti paljon iloa ja mielekkyyttä; jos edessä on armottomuutta niin kuin kirkossakin voi olla, palaa tähän, alttarille, josta sinut lähetetään. Tämä on armollisuuden paikka, arkkipiispa jatkoi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat