– On selvää, että mikäli potilaat kokevat huonoa kohtelua on tällaiset tilanteet tapauskohtaisesti selvitettävä. Näihin tilanteisiin on jo myös olemassa menettelytavat kuten potilasasiamiehet ja kantelumahdollisuus, joiden avulla todettuihin epäkohtiin ja huonoon kohteluun pitää puuttua, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Hän muistuttaa myös yhdestä tärkeästä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden osatekijästä.

-Alalle hakeutuvien on oltava soveltuvia hoitotyöhön, mikä tulee varmistaa soveltuvuustestein.

– Hoitajat tekevät erittäin arvokasta työtä usein kovan paineen alla ja tilanteissa, joissa on riittämättömät resurssit kuten vaikkapa liian vähän hoitajia tai muita puutteita työoloissa. Monet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat, että he eivät pysty kiireen ja tiukentuvien resurssien vuoksi hoitamaan potilaita niin hyvin kuin he haluaisivat, Vesivalo sanoo.

– Moni hoitaja kokee, että vaikka asiakastilanteessa tekisi kuinka hyvää työtä niin seurauksena voi olla mm. päälle käymistä, nimittelyä tai jopa tappouhkauksia, Vesivalo sanoo.

Tehyn järjestötutkimuksen mukaan melko suuri osa hoitohenkilöstöstä arvelee, ettei jaksa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä työuran loppuun asti. Kaikkiaan 42 prosenttia vastanneista on tätä mieltä.  Myös houkutus siirtyä töihin kokonaan muille aloille on yleistä.

– Monet hoitajat kokevat olevansa puun ja kuoren välissä. He ovat kyllä ylpeitä omasta ammatistaan ja haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta käytännön työelämässä koettu kiire ja riittämättömät resurssit johtavat tilanteisiin, joissa äärirajoilla työskentelevät hoitajat yrittävät vain selviytyä työpäivästä.