”Tehtävämme ei ole toimia minään poliisin vinkkijärjestelmänä” – Toiminta Pansiossa meni SPR:n käsityksen mukaan ohjeiden mukaisesti

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Suomen lippu puolitangossa Pansion vastaanottokeskuksen pihalla Turussa lauantaina.

Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen toteaa, että vastaanottokeskuksista otetaan yhteyttä viranomaisiin, jos havaittavissa on rikollista toimintaa tai rikollisen toiminnan suunnittelua.

– Toimintatapa vastaanottokeskuksissa on sellainen, että turvapaikanhakijoille välitetään ennen kaikkea viestiä siitä, että Suomessa viranomaiseen voi luottaa. Henkilöstö ja turvapaikanhakijat ovat valppaina, ja voivat ottaa myös yksityishenkilöinä yhteyttä suoraan poliisin, Heikkinen kuvailee.

Sekä Heikkisen että myös SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin mukaan mahdollisen radikalisoitumisen arvioiminen on viranomaisten tehtävä, kun taas vastaanottokeskuksissa tuotetaan Maahanmuuttoviraston tilaamia palveluja turvapaikanhakijoille.

– Olisi hyvin vaikea määrittää kuka on radikalisoitumassa ja kuka ei, eihän koko termistä ole olemassa kunnon määritelmää, Heikkinen sanoo.

Huomiota kiinnitetään etenkin ihmisten käytöksen vahvaan muuttumiseen.

Millaisista piirteistä mahdollisen radikalisoitumisen sitten voisi tunnistaa? Heikkisen mukaan terveydestä huolehdittaessa huomiota kiinnitetään etenkin ihmisten käytöksen vahvaan muuttumiseen, esimerkiksi eristäytymiseen tai aggressiivisuuteen. Hän kuitenkin arvioi, että ilmoituksia viranomaisille tehdään varsin harvakseltaan.

– Joka tapauksessa turvallisen toiminnan edellytys on avoin ja hyvä kommunikaatio turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskuksien työntekijöiden välillä. Se luo turvallisuutta molemmille osapuolille, Heikkinen toteaa.

Yhteydenpito viranomaisten ja SPR:n välillä on toiminut Kalle Löövin mukaan hyvin. Kun pakolaisten määrä vuodesta 2015 lähtien alkoi kasvaa voimakkaasti, vastaanottokeskusten työntekijöitä alettiin myös kouluttaa entistä enemmän poliisien ja muiden viranomaisten toimesta.

Hän kuitenkin korostaa, että vastaanottokeskusten ensisijainen tehtävä on tuottaa hyvinvointipalveluja.

– Vastaanottokeskusten tehtävä on tuottaa kansainvälisten sopimusten kriteerit täyttäviä asukaspaikkoja turvapaikanhakijoille. Meidän tehtävämme ei ole toimia minään poliisin vinkkijärjestelmänä, hän toteaa.

– Mutta tietysti, jos vastaanottokeskuksessa tapahtuu tai valmistellaan rikoksia, noudatamme Suomen lakia ja ilmoitamme poliisille. On kyseessä sitten asukas, työntekijä tai kuka vain. Jos tarvitsemme apua, niin poliisi on tullut hirveän nopeasti.

Suomessa kaikkien vastaanottokeskuksen toiminta on samoissa raameissa.

Suomen Punaisen Ristin toimintaa koordinoi keskustoimisto. Löövin mukaan keskustoimiston piirissä pyritään varmistamaan, että Suomessa kaikkien vastaanottokeskuksen toiminta on samoissa raameissa. Toimintaa auttamistehtävissä määrittelee myös pitkälti Punaisen Ristin yleiset käytännöt.

Suomen eri vastaanottokeskusten toiminnassa voi kuitenkin esiintyä paikoitellen eroavaisuuksia eri piirien välillä. Keskeistä Löövin mielestä on vuorovaikutus. Vastaanottokeskuksilta tuleekin keskustoimistolle paljon aloitteita, ja toimintaa kehitetään valtakunnallisesti näiden aloitteiden pohjalta.

Turun puukkoiskun pääepäilty asui Turun Pansion vastaanottokeskuksessa. Löövin mukaan toiminta Pansion vastaanottokeskuksessa on mennyt SPR:n käsityksen mukaan kaikkien ohjeiden mukaisesti. Pauli Heikkinen puolestaan kertoo, että keskuksessa vallitsee tällä hetkellä rauhallinen tunnelma.

– Turvapaikanhakijat ovat myös tyrmistyneitä. He miettivät paraikaa ryhmänä, kuinka tyrmistyksen voi ilmaista julkisuuteen.

Kostoiskuihin Pansiossa ei ole varauduttu muuten, kuin valmiussuunnitelman mukaisilla turvallisuustoimien lisäämisellä. Viitteitä mahdollisesta uhasta ei Heikkisen tai Supon viestintäjohtaja Jyri Rantalan tietojen mukaan kuitenkaan ole.

Mies närkästyi – ei päässyt bussin kyytiin, rikkoi tuulilasinpyyhkijän, esti bussin kulun

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Mies ei pitänyt, kun häntä ei laskettu bussiin. Bussi ei ole ollut ajossa. Kuvan bussi ei ollut osallisena.

Närkästyneen miehen epäillään estäneen bussin liikkeellelähdön Espoossa – väänsi tuulilasinpyyhkijän varren
Poliisi epäilee närkästyneen miehen estäneen linja-auton liikkeellelähdön Espoon Otaniemessä varhain perjantaina. Miehen epäillään suutuspäissään vääntäneen bussin tuulilasinpyyhkijän varren.

Hälytys Otaniemeen tuli ennen puolta kuutta aamulla. Ilmoituksen mukaan päihtynyt mies estää bussin liikkumisen seisomalla kulkupelin edessä.

Kun poliisi saapui paikalle, mies seisoi yhä bussin edessä kiinni keulassa.

Poliisin tiedotteen mukaan kuljettaja kertoi miehen suivaantuneen, koska ei päässyt bussiin sisälle, sillä linja ei ollut vielä ajossa. Tämän vuoksi miehen epäillään vääntäneen lasinpyyhkijän varren ja menneen protestiksi auton eteen.
Epäilty lähti lopulta paikalta poliisiauton kyydissä. Asiaa tutkitaan liikennerikkomuksena ja lievänä vahingontekona.

    

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

JSN:ltä langettavat Ylelle ja Iltalehdelle – vanha venäläinen aprillipila toi tuomion

Kuva: Sirpa Taskinen
- Minä en aseisiin tartu, vakuuttaa Hippu Ähtäristä.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut kaksi langettavaa päätöstä Ylen ja Iltalehden viime kesänä julkaisemista sotahirviuutisista. Yle ja Iltalehti uutisoivat tuolloin puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. JSN:n mukaan tiedot ja kuvat juttuihin oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat alun perin lähtöisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010.

JSN toteaa päätöksessään, että Ylen ja Iltalehden olisi pitänyt muun muassa korjata virheelliset uutiset selkeämmin ja nopeammin.

JSN:n selvityksen mukaan Neuvostoliitossa kokeiltiin hirvien käyttämistä vetojuhtina, mutta niitä ei koulutettu taistelutarkoituksiin Suomea vastaan Ylen ja Iltalehden juttujen väittämällä tavalla.
JSN päätti asiasta keskiviikkona.

(STT)

 

Keskustelua aiheesta

Uudesta Länsimetrosta paljastui ikävä moka: Yli miljardin maksaneesta uutuudesta unohtui keskeinen asia – nyt kuljettajat ajelevat kupla otsassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tapiolassa kuljettaja joutuu hoitamaan tarpeensa pusikkoon.

– Kun koeliikenne länteen tänä syksynä käynnistyi, kävi ikävällä tavalla ilmi, että Länsimetro suunniteltiin automaattiohjattavaksi. Niinkin pieni, mutta ihmiselle aika olennainen asia kuin vessa, pääsi unohtumaan, toteavat HKL:n raitiovaunun- ja metrojunankuljettajia edustava pääluottamusmies Pekka Hirvonen ja kunnossapidossa työskentelevä Kari Uusikumpu.

Sekä kuljettajia että kunnossapidon ja huollon henkilöstöä työskentelee metrotunneleissa koko rataverkon laajuudella.

Asiasta kertoo tuore JHL:n jäsenlehti Motiivi.

Pääteasemalla melkein puolen kilometrin matka vessaan – yhteen suuntaan, Tapiolassa vessaa ei ole

Espoon Matinkylän pääteaseman takana, ns. Tiistilän kuilussa, syvällä maan uumenissa on monttu, jossa tehdään metrojunien huolto- ja kunnostustöitä, kertoo Motiivi. Sieltä edestakainen vessareissu kestää noin 20-25 minuuttia.

– Mitattu on. Kävelyä lähimpään vessaan tulee noin 400 metriä ja sitten hissillä ylös. Pelkkään matkaan menee normaalivauhdilla noin 8-10 minuuttia suuntaansa, vahvistaa Uusikumpu.

Matinkylän huoltomonttu on käytössä seuraavat neljä viisi vuotta. Kun länsimetro on laajentunut Kivenlahteen, siirtyvät huollot sinne.

– Pitääkö sinnitellä sinne asti? Vai saisiko Matinkylän vessan hiukan lähemmäksi? Eihän se länsimetro maksanut kuin hiukan yli miljardin, ihmettelevät Hirvonen ja Uusikumpu.

Tapiolan kääntöraide on käytössä arviolta seuraavat 50 vuotta. Siellä ei ole vessaa ensinkään.

– Siellä ei ole myöskään hissiä. Nouset ensin maanpinnalle 252 rappua, yhteensä 44 metriä, ja voit sitten asioida pusikossa, kertoo Uusikumpu.

Keskustelua aiheesta

Tieliikennelain uudistus etenee eduskuntaan – luvassa enemmän vastuuta tienkäyttäjille

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Tieliikennelain uudistus etenee eduskuntaan. Hallitus antoi tänään asiasta esityksensä. Lakiuudistus pyrkii yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään liikenteen sääntelyä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan laissa on pyritty huomioimaan erityisesti jalankulkijat ja pyöräilijät.

Uudistus on antamassa aiempaa enemmän vastuuta tienkäyttäjille, ja sillä myös valmistaudutaan liikenteen automaation etenemiseen, kuten robottiautoihin.

Keskustelua aiheesta

Perussuomalaisten valtuutetulle vaaditaan tuomiota pahoinpitelystä – osapuolen kova syyte: Valtuutettu löi, kun hänelle selvisi, että kannatan SDP:tä

Vaasassa alkoi eilen oikeudenkäynti, jossa Vaasan kaupunginvaltuuston toiselle varapuheenjohtajalle Jukka Mäkyselle (ps.) sekä toiselle vaasalaismiehelle vaaditaan tuomiota pahoinpitelystä, kertoo Pohjalainen.

Kihlakunnansyyttäjä vaati lehden mukaan Mäkyselle vähintäänkin 3 kuukauden ehdollista vankeustuomiota 47-vuotiaan miehen pahoinpitelystä. 47-vuotiaalle miehelle vaaditaan puolestaan 60 päiväsakon sakkorangaistusta. Kumpikin mies kiistää syyllisyytensä ja vaatii syytteiden kumoamista.

Tapahtumasarja sattui jo reilu kaksi vuotta sitten vaasalaisessa anniskeluravintolassa. Syyttäjän mukaan vaasalaismies löi tapahtumassa ensin Mäkystä nyrkillä silmäkulmaan, jonka jälkeen Mäkynen puolestaan löi miestä nyrkillä kasvoihin. Kumpikin osapuoli sai tilanteessa vammoja, 47-vuotiaalta vaasalaismieheltä murtui tapauksessa myös kallo. Osapuolet vaativatkin toisiltaan myös korvauksia.

Miehillä on tapahtumasta erilaiset muistikuvat. Mäkysen mukaan mies oli tullut puhumaan hänelle perussuomalaisista ja takinkäännöstä, selviää Pohjalaisen uutisesta.

– Toisen kerran näin hänet, kun hän kävi päälleni, Mäkynen kertoi.

Mäkynen kertoo miehen vielä tulleen viime tapaninpäivänä soittamaan yöllä hänen ovikelloaan ja uhkailleen Mäkystä ja tämän perhettä.

Mäkynen kertoi lisäksi, että mahdollisten pahoinpitelyjen tapahtumailtana hän oli juonut vai kaksi olutta. Hän kertoi 47-vuotiaan miehen käyneen kimppuunsa, sillä hän ei pitänyt valtuutetun poliittisista toimista.

Kun sanoin kannattavani SDP:tä, niin nyrkistä tuli.

Pohjalaisen uutisesta selviää, että 47-vuotias vaasalaismies puolestaan kertoi tuntevansa Mäkysen ainoastaan lehtien palstoilta. Miehen version mukaan valtuutettu oli tullut hänen pöytäänsä puhumaan politiikasta. Keskustelu oli hänen kertomansa mukaan jatkunut säyseänä, kunnes Mäkyselle oli selvinnyt mitä puoluetta mies kannattaa.

– Kun sanoin kannattavani SDP:tä, niin nyrkistä tuli. Seuraavaksi heräsin, kun portsari nosti minut lattialta ja talutti ambulanssiin, mies kertoo Pohjalaisen mukaan.

– En ole koskaan lyönyt nyrkillä ketään, enkä osaa edes tapella, hän jatkoi.

Vaasalaismies myönsi juoneensa illan aikana 8 olutta. Sairaalassa hänen verensä alkoholipitoisuudeksi mitattiin reilu kaksi promillea.

Paikalla kuullun todistajan mukaan 47-vuotias mies oli lyönyt Mäkystä kohti ja osunutkin. Muut paikalla olleet todistajat eivät olleet nähneet lyöntejä.

Kuultavana ollut järjestyksenvartia puolestaan kertoi, että tanssilattian edustalla oli kauhea mytty ja kaksi miestä potki maassa makaavaa seuruetta. Potkijat olivat paenneet paikalta, eikä heitä löytynyt.

47-vuotias mies puolestaan tunnusti käyneensä vierailemassa Mäkysen asunnolla.

– Olin katkera ja halusin kysyä, miksi hän löi, Pohjalaisessa kerrotaan.

Tuomiot tapauksesta julkistetaan 8 joulukuuta.