”Tehtävämme ei ole toimia minään poliisin vinkkijärjestelmänä” – Toiminta Pansiossa meni SPR:n käsityksen mukaan ohjeiden mukaisesti

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Suomen lippu puolitangossa Pansion vastaanottokeskuksen pihalla Turussa lauantaina.

Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen toteaa, että vastaanottokeskuksista otetaan yhteyttä viranomaisiin, jos havaittavissa on rikollista toimintaa tai rikollisen toiminnan suunnittelua.

– Toimintatapa vastaanottokeskuksissa on sellainen, että turvapaikanhakijoille välitetään ennen kaikkea viestiä siitä, että Suomessa viranomaiseen voi luottaa. Henkilöstö ja turvapaikanhakijat ovat valppaina, ja voivat ottaa myös yksityishenkilöinä yhteyttä suoraan poliisin, Heikkinen kuvailee.

Sekä Heikkisen että myös SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin mukaan mahdollisen radikalisoitumisen arvioiminen on viranomaisten tehtävä, kun taas vastaanottokeskuksissa tuotetaan Maahanmuuttoviraston tilaamia palveluja turvapaikanhakijoille.

– Olisi hyvin vaikea määrittää kuka on radikalisoitumassa ja kuka ei, eihän koko termistä ole olemassa kunnon määritelmää, Heikkinen sanoo.

Huomiota kiinnitetään etenkin ihmisten käytöksen vahvaan muuttumiseen.

Millaisista piirteistä mahdollisen radikalisoitumisen sitten voisi tunnistaa? Heikkisen mukaan terveydestä huolehdittaessa huomiota kiinnitetään etenkin ihmisten käytöksen vahvaan muuttumiseen, esimerkiksi eristäytymiseen tai aggressiivisuuteen. Hän kuitenkin arvioi, että ilmoituksia viranomaisille tehdään varsin harvakseltaan.

– Joka tapauksessa turvallisen toiminnan edellytys on avoin ja hyvä kommunikaatio turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskuksien työntekijöiden välillä. Se luo turvallisuutta molemmille osapuolille, Heikkinen toteaa.

Yhteydenpito viranomaisten ja SPR:n välillä on toiminut Kalle Löövin mukaan hyvin. Kun pakolaisten määrä vuodesta 2015 lähtien alkoi kasvaa voimakkaasti, vastaanottokeskusten työntekijöitä alettiin myös kouluttaa entistä enemmän poliisien ja muiden viranomaisten toimesta.

Hän kuitenkin korostaa, että vastaanottokeskusten ensisijainen tehtävä on tuottaa hyvinvointipalveluja.

– Vastaanottokeskusten tehtävä on tuottaa kansainvälisten sopimusten kriteerit täyttäviä asukaspaikkoja turvapaikanhakijoille. Meidän tehtävämme ei ole toimia minään poliisin vinkkijärjestelmänä, hän toteaa.

– Mutta tietysti, jos vastaanottokeskuksessa tapahtuu tai valmistellaan rikoksia, noudatamme Suomen lakia ja ilmoitamme poliisille. On kyseessä sitten asukas, työntekijä tai kuka vain. Jos tarvitsemme apua, niin poliisi on tullut hirveän nopeasti.

Suomessa kaikkien vastaanottokeskuksen toiminta on samoissa raameissa.

Suomen Punaisen Ristin toimintaa koordinoi keskustoimisto. Löövin mukaan keskustoimiston piirissä pyritään varmistamaan, että Suomessa kaikkien vastaanottokeskuksen toiminta on samoissa raameissa. Toimintaa auttamistehtävissä määrittelee myös pitkälti Punaisen Ristin yleiset käytännöt.

Suomen eri vastaanottokeskusten toiminnassa voi kuitenkin esiintyä paikoitellen eroavaisuuksia eri piirien välillä. Keskeistä Löövin mielestä on vuorovaikutus. Vastaanottokeskuksilta tuleekin keskustoimistolle paljon aloitteita, ja toimintaa kehitetään valtakunnallisesti näiden aloitteiden pohjalta.

Turun puukkoiskun pääepäilty asui Turun Pansion vastaanottokeskuksessa. Löövin mukaan toiminta Pansion vastaanottokeskuksessa on mennyt SPR:n käsityksen mukaan kaikkien ohjeiden mukaisesti. Pauli Heikkinen puolestaan kertoo, että keskuksessa vallitsee tällä hetkellä rauhallinen tunnelma.

– Turvapaikanhakijat ovat myös tyrmistyneitä. He miettivät paraikaa ryhmänä, kuinka tyrmistyksen voi ilmaista julkisuuteen.

Kostoiskuihin Pansiossa ei ole varauduttu muuten, kuin valmiussuunnitelman mukaisilla turvallisuustoimien lisäämisellä. Viitteitä mahdollisesta uhasta ei Heikkisen tai Supon viestintäjohtaja Jyri Rantalan tietojen mukaan kuitenkaan ole.

”Järjestelyt ovat ammattilaisten käsissä” – Ryhmäjohtajat luottavat eduskuntatalon turvallisuuteen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntaryhmien johtajien mielestä eduskuntatalon turvallisuus on tuoreen remontin jälkeen kohentunut. STT:n tavoittamista ryhmäjohtajista useat kuitenkin sanovat, että yksityiskohtainen turvallisuuskeskustelu on parasta käydä sisäisesti.

Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen korostaa, että asiaa on arvioitava jatkuvasti.

– Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käydä julkista keskustelua turvajärjestelyjen yksityiskohdista, Kaikkonen vastaa sähköpostitse.

Eduskunnan turvallisuus nousi keskusteluun, kun perjantaina kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta miestä puukotti itseään eduskuntatalon portailla.

SDP:n Antti Lindtmanin mielestä eduskunnan turvallisuudesta olisi hyvä teettää uusi selvitys. Hän kuitenkin kiirehtii korostamaan, että talon avoimuudesta ei tule tinkiä.

– Tavallisilla kansalaisilla pitää olla mahdollisuus tulla vierailemaan eduskunnassa, Lindtman sanoo.

Eduskunnan turvallisuus nousi keskusteluun, kun perjantaina kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta miestä puukotti itseään eduskuntatalon portailla. Vihreiden Krista Mikkosen mukaan tapaus osoitti, että poliisi on tarvittaessa paikalla hetkessä.

– Eduskunnan turvajärjestelyt ovat ammattilaisten käsissä. Remontoituun taloon palattaessa turvajärjestelyjä on parannettu, ja niitä arvioidaan jatkuvasti, Mikkonen kertoo sähköpostitse.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen sanoo, että remontoidussa eduskuntatalossa on kiinnitetty huomiota erityisesti kulunvalvontaan. Hän nostaa esimerkiksi pyöröovet, joista pääsee vain yksi ihminen kerrallaan sisään.

– Kenenkään perässä ei voi tulla, kun jokainen tarvitsee oman kulkuluvan, Pekonen sanoo.

Monien ryhmäjohtajien mielestä talon sisäistä viestintää pitäisi kuitenkin parantaa. He pitävät huonona sitä, että eduskuntatalossa työskentelevät saivat perjantain tapahtumista tiedon uutisten kautta.

Vihreiden Mikkonen ja vasemmistoliiton Pekonen pitävät ehdotusta aseistetuista vartijoista ylireagointina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén ehdotti perjantaina Ylellä, että eduskuntaan olisi saatava aseistettuja vartijoita. Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Leena Meri kirjoittaa sähköpostissaan, että ryhmä ei ole keskustellut asiasta tarkemmin, joten yhtenäistä ryhmän kantaa asiaan ei ole.

– Jokaisella voi olla asiasta erilaisia mielipiteitä. Ehkä en nyt heti lähtisi vaatimaan aseistettuja vartijoita talon eteen, Meri sanoo.

Hänen mielestään olisi kuitenkin hyvä, jos portaikolle pääsyä rajoitettaisiin.

Vihreiden Mikkonen ja vasemmistoliiton Pekonen pitävät ehdotusta ylireagointina.

– Näkyvästi aseistetut vartijat katukuvassa lisäävät pikemminkin turvattomuutta kuin turvallisuuden tunnetta, Mikkonen sanoo.

Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mielestä Packalénin ehdotus antaa väärän kuvan.

– Onhan meillä ollut aseistettuja poliiseja istuntojen aikana jo aika pitkään, Östman sanoo.

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola toteaa, että eduskunnalla on toimiva yhteistyösopimus Helsingin poliisin kanssa. Savolan mukaan kanta Packalénin ehdotukseen on kielteinen, jos se viittasi eduskunnan oman henkilökunnan aseistamiseen.

– Se edellyttäisi niin paljon erilaisia muutoksia, Savola sanoo.

Juttuun on päivitetty Antti Lindtmanin kommentit klo 14:30.

Yle: Helsingin rakennusvalvonta puoltaa länsimetron tilojen käyttöönottoa

Helsingin rakennusvalvonta puoltaa länsimetron tilojen käyttöönottoa, kertoo Yle. Länsimetro-yhtiö on saanut omalta osaltaan läpi kaikki matkustajaliikenteen aloittamiseen liittyvät viranomaisluvat.

Tilat on todettu turvallisiksi käyttäjille ja länsimetro luovutetaan HKL:lle. HSL tiedottaa myöhemmin matkustajaliikenteen aloittamisesta.

 

 

Poliisi tutkii laaja talousrikosvyyhtiä rakennustoiminnassa – vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TULLI
Tullin takavarikoimaa kokaiinia.

Poliisi tutkii pääkaupunkiseudulla laajaa talousrikosten vyyhtiä, jolla on vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rakennusyhtiöissä on epäilyn mukaan tehty muun muassa törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia.

Epäiltyinä rikoksista on Bandidoksen alakerhon jäseniä, kertoo rikosylikomisario Kai Käkelä keskusrikospoliisista STT:lle.

Poliisi on selvittänyt useissa eri yhtiöissä epäiltyjä väärinkäytöksiä, jotka ovat alkaneet jo vuonna 2013. Yritysten toiminta keskeytettiin viime toukokuussa KRP:n, Helsingin poliisin ja Uudenmaan verotarkastusyksikön yhteisellä operaatiolla.

Yhtiöiden epäillään harjoittaneen muun muassa kuittikauppaa eli perusteettomien laskujen kirjoittamista toiselle yhtiölle palkkiota vastaan. Lisäksi poliisi epäilee, että työntekijöille on maksettu pimeitä palkkoja.

Tutkituille pankkitileille on tullut yhteensä noin 11 miljoonaa euroa vuosina 2013–2017. Poliisi arvioi, että veroja on vältetty useiden miljoonien edestä.

Jutun tiedusteluvaihe käynnistyi Käkelän mukaan poliisin ja verottajan yhteisten selvitysten perusteella. Esitutkinta aloitettiin kesällä 2016.

Asiassa on ollut vangittuina viisi ihmistä. Yksi on edelleen vangittuna.

Samoja ihmisiä epäiltyinä kokaiinikaupasta

Helsingin poliisi on tutkinut talousrikostutkintaan liittyvää huumerikollisuutta. Kyse on poliisin mukaan kokaiinin levityksestä pääkaupunkiseudulla. Epäiltyinä on samoja ihmisiä kuin talousrikostutkinnassa.

Poliisi epäilee, että kokaiinia on välitetty kilon verran viime ja tänä vuonna. Levittämiseen epäillään osallistuneen yhteensä kymmenen ihmistä, joista kaksi on edelleen vangittuina.
Helsingin poliisi on tutkinut myös kahta törkeää kiristystä, joiden epäillään liittyvän talousrikoksista ja kokaiinin välityksestä liittyviin erimielisyyksiin.

Jecaterina Mantsinen, Olli-Pekka Paajanen

 

 

Eduskunnan portailla puukotus – Turvallisuusjohtaja: ”Kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä on vahingoittanut itseään”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Helsingissä eduskuntatalon edessä kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä on puukottanut itseään, kertoo eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola STT:lle. Haavoittuneet on jo toimitettu ambulanssilla hoitoon. Savolan mukaan ainakaan tiedossa ei ole, että henkilöt olisivat uhanneet ohikulkijoita.

– He tekivät sen ihan itselleen, Savola sanoo.

Helsingin poliisi puolestaan tviittaa, että kaksi henkilöä on todennäköisesti puukottanut itseään vatsaan. Kyseisten henkilöiden kansallisuudesta ei ole vielä tietoa. Poliisin mukaan tapausta tutkitaan ja sivulliset eivät ole vaarassa. Poliisi kertoo, ettei voi kommentoida myöskään henkilöiden terveydentilaa ja viittaa salassapitovelvollisuuteen.

– Tapaukseen ei tällä hetkellä epäillä liittyvän rikosta, Helsingin poliisi kertoo Twitterissä.

Turvallisuusjohtaja Savolan mukaan tapahtuneesta ei tullut eduskuntaan etukäteen vihjettä tai varoitusta. Myöskään motiivista ei tuoreeltaan ollut tietoa.

Tapaus sattui noin kello yhdeltä iltapäivällä. Paikalla ollut STT:n kuvaaja kertoo, että paikalle hälytettiin ainakin kolme poliisiautoa ja kaksi ambulanssia. Myös kansanedustajia tuli ulos valtiosalista seuraamaan tilannetta, joka oli kuitenkin nopeasti ohi. Eduskunnassa oli tapahtuma-aikana käynnissä täysistunto.

Savola kertoo, että eduskunnasta annettiin poliisille virka-apua ja turvajärjestelyjen osalta ollaan tarkkana.

– Meillä on ihan normaalit turvajärjestelyt käynnissä niin kuin meillä on täällä aina istuntoaikana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

THL:n pääjohtaja: ”Olen hämmästynyt ja järkyttynyt” –  terveydenhuollon väki ei uskalla puuttua tyttöjen ympärileikkauksiin

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila otti vastaan Fenix Helsingin puheenjohtaja Ujuni Ahmedilta selvityksen Suomessa syntyneiden tyttöjen ympärileikkauksista Helsingissä perjantaina 22. syyskuuta 2017.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle on suuri tarve, että tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen voidaan puuttua, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola.

Tänään julkaistu selvitys kertoo, että tyttöjä viedään Suomesta ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten. Fenix Helsinki -yhdistyksen selvityksessä haastatellut kritisoivat sitä, että esimerkiksi neuvolassa ei ole edes otettu asiaa puheeksi eivätkä viranomaiset osaa tai uskalla puuttua asiaan. Taustalla on selvityksen tekijöiden mukaan myös ylikorostunut kulttuurisensitiivisyys.

THL:n Eskola on yllättynyt siitä, että lapsia ei pystytä suojelemaan.

– Olen hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että tähän ei ole puututtu.

Sukupuolielinten silpomisessa on kyse perinteestä, jota esiintyy yhä esimerkiksi joissakin Afrikan maissa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Tytön tai naisen ympärileikkaukseksi kutsutussa toimenpiteessä osa ulkoisista sukupuolielimistä leikataan pois ja häpyhuulet voidaan ommella yhteen.

”Tietoa, koulutusta ja valistusta”

THL on tehnyt maahanmuuttajille haastattelututkimuksen, jossa esimerkiksi somalitaustaisista naisista 70 prosenttia ja kurdinaisista noin 30 prosenttia on kertonut, että heidät on ympärileikattu. Eskolan mukaan tutkimus kertoo siitä, että ilmiö on laaja, vaikka sukupuolielinten silpominen on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle ja tiedon lisäämiselle on suuri tarve, kuten selvityskin kertoo. Tiedottaminen ympärileikkauksen laittomuudesta ja sen terveyshaitoista on tärkeää.
Tietoa pitäisi Eskolan mukaan välittää vanhemmille ja kertoa, että myös lapsen vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten on laitonta.

– Maahanmuuttajanuoret kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Myös ulkomaalaistaustaisten nuorten seksuaalikasvatukseen on syytä kiinnittää huomiota, Eskola sanoo.

Poliisin vaikea puuttua piilorikollisuuteen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisin on vaikea puuttua asiaan. Kolehmaisen mukaan poliisi on ilmoittajien, kuten terveydenhuollon viranomaisten, varassa.

– Kyse on mitä suurimmissa määrin piilorikollisuudesta, joka ei tule poliisin tietoon.
Kolehmaisen mukaan on tärkeää, ettei Suomeen pääse syntymään rakenteita, jotka mahdollistavat ja hiljaisesti hyväksyvät laittoman toiminnan. Lainsäädäntö on kuitenkin hänen mukaansa kunnossa asian osalta.

– Silpominen täyttää rikoksen tunnusmerkistön, kyseessä on lähtökohtaisesti törkeä pahoinpitely.
Selvityksen mukaan Suomessa ei ole vielä ollut ainoatakaan tapausta, jossa uhri tai joku muu olisi tehnyt silpomisesta rikosilmoituksen.

– Kannustan ilmoituksen tekemiseen myös vaikeissa asioissa, kuten tämäkin on, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.

Olli-Pekka Paajanen, STT