Turva – Hymy

”Tehty säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat aivan väärään osoitteeseen” – Haatainen pohti arvoja D-studion haastattelussa

Kuva: Nora Vilva

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen oli maanantaina Demokraatin D-studion vieraana. Haastattelua oli mahdollisuus seurata klo 10-10:30 Facebook-livessä.

Haatainen valotti kampanjansa askelmerkkejä. Hän aikoo tehdä oman näköistä kampanjaa, jossa korostuu kohtaaminen ihmisten kanssa.

– Tulen kiertämään ahkerasti ja järjestämään tilaisuuksia. Haluan, että menemme asiat edellä. Puhutellaan ihmisiä – ja kuunnellaan. Ihmisten pitää kokea, että he ovat myös tulleet kuulluksi, hän painotti.

Tavoitteena on perinteisistä vaalikampanjoista eroava ote. Kansalaiset ovat tervetulleita mukaan sitä tekemään.

Kampanjassa puhutaan arvoista.

– Usein arvopuhe saattaa jäädä ulkokohtaiseksi ja vähän sanahelinäksi, Tuula Haatainen myöntää.

Hän perustaa arvot arkiseen elämään.

Haastattelussa Haatainen otti esimerkiksi lapset ja nuoret – ja sen, miten tasa-arvo arvoperustana koskee heitä.

– Se liittyy vahvasti siihen, että jokaisella lapsella on oikeus ja mahdollisuus kunnolliseen ja laadukkaseen varhaiskasvatukseen. Nyt tämän hallituksen toimesta subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on rajattu.

– Se on rajattu niin, että vanhempien työmarkkina-asema määrittelee sen, kuinka monta tuntia lapsi saa olla varhaiskasvatuksessa.

Jos kotona on työtön vanhempi, lapsi saa vain puolipäiväisen hoitopaikan.

– Viestiä kuuluu, että osassa hoitopaikoista tällainen lapsi ei saa esimerkiksi lounasta, koska hän tulee sinne iltapäivällä, eikä hänelle tarjota siihen aikaan maksutonta ruokaa. Ei hän ole saanut välttämättä sinä päivänä kotonakaan ruokaa.

Haataisen mukaan nyt on tehty päätöksiä, joilla kohdistetaan säästöt aivan väärään osoitteeseen. On unohtunut, että tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa.

Hän tähdentää, että kaikessa päätöksenteossa on muistettava lopputulema: miten kansalaisia kohdellaan.

Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ei pidä päästää kasvamaan.

Keskeisenä arvona hän nostaa esiin oikeudenmukaisuuden.

Moni kansalainen kokee tällä hetkellä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.

– Se johtuu siitä, että säästöjä ja leikkauksia on kohdistettu niihin ihmisiin, joilla jo menee entuudestaan huonosti – ja samanaikaisesti annetaan verohelpotuksia niille, joilla menee todella hyvin.

– Tällaista epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ei pidä päästää kasvamaan.

Suomessa vallitseva yhteiskuntarauha ei synny itsestään, Haatainen huomautti.

– Ihmisten pitää kokea, että tämä yhteiskunta on heitä varten ja he antavat sille sen panoksen minkä pystyvät ja heitä kohdellaan sitten saman arvoisesti.

Pienet arjesta lähtevät esimerkit ovat isoja asioita, kun niitä tarkastellaan yhteiskunnan tasolla.

(juttu jatkuu videon alla)

Haataista haastatteli Demokraatin verkon toimituspäällikkö Rane Aunimo. Hän kysyi, miten Haatainen ehdokkaana eroaa muista arvoista puhuvista presidenttiehdokkaista, kuten vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen.

Haatainen haluaa jättää erot äänestäjien arvoitavaksi, mutta myöntää, että yhteistä rajanpintaa löytyy, esimerkiksi ympäristökysymyksissä.

Ilmastonmuutosta ei voi sivuuttaa eikä vähätellä, hän korosti.

– Ilmasto on lämpenemässä ja se pitää saada pysäytettyä. Toivon, että se on politiikan painopiste niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Se pitää ottaa vakavasti.

Trumpin vähätteleviä puheita ilmaston lämpenemisestä hän pitää vastuuttomina.

Haataista pyydettiin pohtimaan myös istuvan presidentin (Sauli Niinistö) ja hänen edeltäjänsä Tarja Halosen linjoja ja niiden eroja.

Haataisen mielestä Halonen kunnostautui vahvasti globaaleissa kysymyksissä.

– Suuret ongelmat maailmassa ovat äärimmäinen köyhyys ja ympäristömuutos. Ne nivoutuvat toisiinsa.

– Tarja Halosen otteissa oli hyvää, että hän korosti näitä globaaleja asioita, YK:n merkitystä – ja rakenteellista otetta kansainväliseen politiikkaan. Pitää olla mekanismeja, niitä vahvistaa ja olla itse aktiivinen edistämässä näiden asioiden hallintaa ja korjausta asioiden tilaan.

Haataisen katsoo Halosen puhuneen ja puhuvan edelleen kovista tulevaisuuden kysymyksistä – juuri niistä mistä pitää puhua.

– Olemme koulutettu, hyvinvoiva maa. Meillä on resursseja, me pystymme tekemään tässä ja meitä varmasti myös kuunnellaan.

Sauli Niinistön Haatainen sanoo pitäneen huolta yhteyksistä naapurimaihin, mikä on tärkeää.

Suurvaltajohtajien tapaamisessa presidentti on tehnyt oikein hyvää työtä.

Haataisen mukaan rakenteiden pitäisi muuttua niin, että on olemassa toimivia keskusteluyhteyksiä riippumatta siitä, kuka milloinkin mitäkin maata johtaa.

– Henkilötasolla on hyvä päästä yhteyksiin, mutta tarvitaan myös rakenteellista vahvistamista – ja sen näen Halosen jotolankana.

”Nyt lähdetään tekemään työtä voitto mielessä toiselle kierrokselle.”

Haastattelun lopuksi Tuula Haatainen sanoi, että presidenttikampanjassa siirrytään uuteen vaiheeseen kirkkaalla menestystavoitteella.

– Nyt lähdetään tekemään työtä voitto mielessä toiselle kierrokselle.

Eli toinen kierros on ainakin tulossa? Aunimo kysyi.

– Kyllä. Se on tulossa, Haatainen sanoi.

”Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava” – STTK listasi keskeiset tavoitteensa perusturvan uudistamiseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa tulisi olla työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi, toimihenkilökeskusjärjestö STTK listaa.

Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu vuoden 2019 helmikuun loppuun saakka.  STTK korostaa, että työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.

Työn ensisijaisuus on välttämätöntä.

– Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.

Katarina Murto. Kuva: Jari Soini

Järjestö pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.

Siksi järjestö korostaakin syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, jotta jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, järjestö katsoo.

Työn murros on myös haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.

– Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.

Koulutus ja osaaminen ovat STTK:sta keskeisiä työllistymisen edistämisessä.

– Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

Ongelmia järjestö näkee puolestaan ennen kaikkea työvoimapalveluiden resursseissa, jotka sen mukaan ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.

– Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.

Vaikeasti työllistyvien osalta onkin järjestön mielestä harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen voisivat olla moniportaisia.

– Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

– Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.

Professori: Valtakunnansyyttäjän potkuja tuskin kumotaan torstaina

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriön esitys valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomisesta on linjassa korkeimman oikeuden (KKO) tuomion kanssa, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää STT:lle. Mäenpään mukaan KKO katsoi joulukuisessa tuomiossaan Nissisen menettelyn heikentäneen luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan.

– Mielestäni tuomiossa oli peruste, jonka mukaan Nissisen rangaistava menettely heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan. Se on sen verran vakava moite, että sen perusteella ministeriön ehdotuksen voi sanoa olevan linjassa KKO:n arvion kanssa.

KKO tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli merkittävässä asemassa.

Mäenpään mukaan ministeriön olisi ollut mahdollista päättää toisin Nissisen jatkosta. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että olisi katsottu, ettei luottamus syyttäjälaitokseen ole tärkeä, Mäenpää sanoo.

Luottamus on tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta.

– Sanoisin, että tämä olisi aika epätodennäköinen vaihtoehto, koska luottamus on niin tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta, ettei sitä voi harkinnassa jättää ottamatta huomioon.

Mäenpään mukaan valtioneuvosto voi huomenna hylätä ministeriön esityksen. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on vakiintunut tapa, että ministereiden esitykset hyväksytään.

– Tässä on kysymys myös laillisuusarvioinnista, joten on vaikea nähdä, että valtioneuvostossa voisi tulla toiseen suuntaan jotain niin painavaa laillisuusperustetta, jonka perusteella katsottaisiin, ettei ministeriön esitys ole hyväksyttävä.

Mäenpää pitää tilannetta äärimmäisen poikkeuksellisena.

– Paitsi sen vuoksi, että kyseessä on tietyn alan yli virkamies, mutta myös siksi, että tämä ala sattuu olemaan oikeushallinnon ydinaluetta. Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista. Kun näin ei ole tapahtunut, se on äärimmäisen poikkeuksellista.
STT–JECATERINA MANTSINEN

Tuomio oli liikaa – oikeusministeriö esittää valtakunnansyyttäjälle potkuja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Oikeusministeriö aikoo esittää huomenna torstaina valtioneuvoston istunnossa, että valtioneuvosto irtisanoisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Esityksen taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan.

Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista, tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusministeriö on tehnyt oikeudellisen arvion Nissisen edellytyksistä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää korkeimman oikeuden tuomion jälkeen. Ministeriön arvion mukaan kyseisen tuomion jälkeen Nissisellä ei enää näitä edellytyksiä olisi.

Ministeriö kertoo julkaisevansa päätöksen tarkemmat perustelut valtioneuvoston tehtyä ratkaisunsa.

Päätösvalta irtisanomisessa on kuitenkin valtioneuvostolla. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy esityksen, tiedottaa oikeusministeriö tarkemmin ratkaisusta ja sen perusteluista valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina.

Demarinuoret: Suomen on tuomittava Turkin aloittama hyökkäys – ”Suomen valtiojohto vaikenee asiasta”

Kuva: Ella Kaverma
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Turkki on aloitti viime lauantaina hyökkäyksen Syyrian puolelle Rojavan kurdialueille.

Maanantaina presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti operaation päättyvän vasta kun sen ”tavoite on saavutettu”.

Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii kannanotossaan Suomea tuomitsemaan Turkin aloittaman hyökkäyksen.

Pommituksissa on kuollut ja loukkaantunut jo nyt sotilaiden lisäksi lukuisia siviilejä.

Alueella olevat ja Turkin kohteena olevat kurdit ovat olleet tehokkain toimija ISIS:n vastaisessa koalitiossa. Turkki on ilmoittanut toimivansa Venäjän tuella, ja Yhdysvallat on puolestaan tukenut alueen kurdijoukkoja.

Demarinuorten mukaan Turkin toiminta heikentää paitsi alueen vakautta myös suurvaltojen suhteita ja on omiaan tuomaan lisää kansainvälisiä jännitteitä.

– Suomen on tuomittava Turkin toimet ja vaadittava Turkkia lopettamaan tämä mieletön aggressio ja ihmisoikeuksien polkeminen. Tällainen hyökkäyspolitiikka on ehdottoman tuomittavaa, mutta Suomen valtiojohto vaikenee asiasta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

”Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää.”

– Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää, ja ulkopoliittinen johto tuntuu hukanneen Suomen linjan kokonaan. Kaiken kukkuraksi ulkoministeri Timo Soini on vierailullaan Turkissa ja tavatessaan presidentti Erdoğanin kehunut Suomen ja Turkin jakavan länsimaiset arvot, hän jatkaa.

– Tämän ohella on todella käsittämätöntä, että Soini vielä puolustaa Suomen asekauppoja konfliktialueille, kuten Lähi-itään. Toisten kärsimyksestä hyötyminen on kuvottavaa toimintaa. Suomen linjana on ollut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, ja tätä on alettava jälleen noudattamaan, Näkkäläjärvi vaatii.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.