Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Tehy ja Super haukkuvat esityksen maan rakoon: “Sovittelulautakunta ei ole kerta kaikkiaan ymmärtänyt hoitajapulan syvyyttä”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Kuvassa (vasemmalla) Silja Paavola ja Millariikka Rytkönen.

Hoitoalan liittojen Tehyn ja Superin hallinnot päättivät yksimielisesti hylätä sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen.

Demokraatti

Demokraatti

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola puuskahtaa Demokraatille, että esityksessä ei ollut mitään, mikä auttaisi hoitajapulaa.

– Ei ensimmäistäkään ratkaisua. Odotamme kyllä asian päällä olevien ministeriöiden ymmärtävän, että hoitajapula on oikeasti olemassa. Kaikista ammattialoista suurin tarve on sairaanhoitajille ja lähihoitajille.

Hoitajajärjestöt lähtevät nyt valmistautumaan joukkoirtisanoutumisiin. Tehyläisten joukkoirtisanoutuminen tulee kohdistumaan tiedotteen mukaan ensi vaiheessa erikoissairaanhoitoon ja superilaisten kotihoitoon.

Joukkoirtisanoutuminen ajoitetaan siten, että työtaistelutoimenpiteen painostusvaikutus on suurin mahdollinen. Se ei toteudu kesällä, koska jäsenten kesälomia ei haluta vaarantaa. Lisäksi opiskelijoiden työharjoittelu halutaan turvata.

Paavola arvioi, että h-hetki saattaa mennä hyvinkin syksyyn.

– Toivottavasti tässä nyt joku ymmärtää tilanteen, missä elämme. Kysehän on huoltovarmuudesta. Kuka hoitaa tulevaisuudessa hoitoa tarvitsevat?

Hän totesi olevan “perverssiä”, että hoitajat joutuvat taistelemaan sen puolesta, että potilaat saavat hoitoa.

“Esitys oli kaikkinensa huono.”

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ei nähnyt myöskään sovintoesityksessä minkäänlaisia eväitä ratkaista hoitajapulaa.

– Siitä puuttuivat kaikki elementit. Sovittelulautakunta ei ole kerta kaikkiaan ymmärtänyt hoitajapulan syvyyttä. Esitys oli kaikkinensa huono. Myös tekstikysymyksissä ei ollut minkäänlaista parannusta työoloihin, hän arvioi Demokraatille.

Rytkönen kuvaili sovintoesitystä erikoiseksi: ” Siinä tarjottiin yhden koon sukkahousuja aloille, joilla on työvoimapulaa ja aloille, joilla on ylitarjontaa työvoimasta.”

Rytkönen perusteli myös sitä, miksi hoitajajärjestöt luopuivat lakkoilusta ja siirtyivät joukkoirtisanomisten valmisteluun. Hänen mukaansa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) vei liitoilta täysin laillisen työtaistelumuodon pakkolaki-kaavailuilla.

– Olisi ollut äärimmäisen huonoa rahankäyttöä laittaa rahaa lakkoon, joka ei olisi toiminut toivotulla tavalla.

Rytkönen painotti, että hoitajajärjestöt eivät suostu hyväksymään huonoa sopimusta, eikä niillä ole mikään kiire. Hän odottaa mielenkiinnolla, mitä tapahtuu, kun ja jos joukkoirtisanomiset toteutuivat. Hoitajajärjestöt uskovat, että hallitus tullee säätämään myös joukkoirtisanoutumisen toteutumisen varalta potilasturvallisuuslain, joka merkitsisi pakkotyötä hoitajille kesällä.

– Pitääköhän hoitajat pakottaa töihin haastemiesten ja poliisin voimin, Rytkönen pohtii.

“Luottamus päättäjiin ja työnantajiin on rikkoutunut pahasti.”

Hoitoalan järjestöt moittivat tiedotteessa, että esitetty palkkaohjelma on tasoltaan täysin riittämätön.

– Viiden vuoden palkkaohjelmana markkinoitu esitys on käytännössä kolmen vuoden mittainen palkkausjärjestelmän kehittämistyö, joka sisältää kolme työantajan päätösvallassa olevaa vaatimatonta paikallista palkankorotuserää. Hoitajapulaa se ei tule lieventämään mitenkään.

Liittojen mukaan ainoa hoitajajärjestöjen tavoite, joka eteni toivotusti, oli perhevapaamääräysten uudistaminen.

– Tärkeintä on saada hoitajapulaan ratkaisu, joka palauttaa hoitajille tulevaisuuden uskon, houkuttelee nuoria kouluttautumaan alalle ja varmistaa kansalaisten perusoikeuden terveydenhuoltoon kohti 2030-lukua, Rytkönen korostaa tiedotteessa.

Kuntien sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille reilun puolen vuoden päästä, jolloin myös sote-henkilöstö siirtyy pois kuntien palveluksesta. Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajat KT:n nykyiset päättäjät edustavat kuntia, jolloin heillä ei hoitajajärjestöjen mukaan ymmärrettävästi ole intressiä ratkaista hoitajapulaa vuosiksi eteenpäin.

Paavola arvioi, että hoitajien luottamus päättäjiin ja työnantajiin on rikkoutunut pahasti vanhuspalvelukriisin, koronan ja tämän kevään seurauksena.

– Tilannetta ei voi korjata ilman uskottavaa pelastusohjelmaa hoitoalalle. Ehdotuksesta välittyy hoitajien aliarvostus.

– Taistelemme hoitajien puolesta ja hoitajapulan ratkaisemiseksi – tämä on koko yhteiskunnan toimintaan vaikuttava alakohtainen ongelma, eikä koske koko kuntasektoria, Rytkönen ja Paavola toteavat.

He muistuttavat kevään 2023 eduskuntavaaleista.

– Mitä lähempänä vaalit ovat, sitä painavammin mahdollisesti edelleen ratkaisematon hoitajapula ja työmarkkinakriisi kaatuvat myös päättäjien syliin – nykyisten ja tulevien.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE