Työtaistelujen uhka leijuu muidenkin tes-neuvottelujen yllä, niin kaukana ovat yhä työnantajien ja palkansaajien näkemykset yksin kilpailukykysopimuksen 24 palkattomasta lisätyötunnista.

Sote-alan palkansaajaliittojen tähtäimessä on palkattomista kiky-tunneista eroon pääsemisen lisäksi tuntuvat palkankorotukset ja parannuksia työoloihin.

– On parasta kysyä tehyläiseltä, mihin toimiin hän on valmis, jos tarve aprillipäivänä tulee, eikä neuvotteluita saada neuvotteluteitse päätökseen, muotoilee Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen STT:lle.

– Silloin kyse oli lähinnä palkasta ja ajattele, mihin silloin jengi oli valmis. Nyt tilanne on paljon pahempi, kun palkan lisäksi kyse on työoloista, jotka ovat kiistatta haastavat kaikkien tutkimusten perusteella, Rytkönen vertaa.

Hänen mukaansa kyse onkin isommasta asiasta kuin vain liittokierroksesta.

– Tässä on kyse tulevaisuudesta, siitä, miten nuoret saadaan hakeutumaan alalle.

Tehyn ja Superin neuvottelujen lähtökohdat ovat jo tiedossa: palkankorotus koulutetulle hoitohenkilökunnalle 1,8 prosenttiyksikköä vienti-aloilla sovitun 3,3 prosentin päälle, kiky-tunnit pois ja oma sote-alan työehtosopimus, jolla parannettaisiin työhyvinvointia ja vuorotyössä jaksamista.

Yksin sote-tessistäkin on luvassa kova vääntö, sillä sitä on yritetty ennenkin.

– Haluamme oman työehtosopimuksen, jotta työmme ominaispiirteet tulisi huomioitua. Nyt meihin tulkitaan samaa tessiä kuin vaikkapa kirjastonhoitajiin.

Useamman vaalikauden jumittanut sote-uudistus on Rytkösen mukaan yksi syy, miksi alalla ollaan niin uupuneita. Koko mylleryksen ajan sote-alalla on tehty töitä vuorokauden ympäri, mutta nyt alkaa olla mehut loppu, hän sanoo.

Hoito-alan liitot toivovat maan hallituksen apua, koska palkkatasa-arvo on huomioitu hallitusohjelmassakin. Rytkösen mukaan sata miljoonaa euroa lisää riittää hoitajille ensi vuodelle.

– Ilman muuta olen tavannut päättäjiä ja keskustellut heidän kanssaan. Yksi perustehtäväni on jakaa heille tietoa alastamme. Haluan tehyläisten puolesta uskoa, että Suomen hallitus haluaa tälle asialle jotain tehdä.

Rytkösen mukaan pitäisi olla aivan mahdollista, että hoitajat saisivat haluamansa tasa-arvoerän. Kilpailu hoitajista tulee olemaan kovaa, ja esimerkiksi Ruotsissa palkat ja työolot voittavat Suomen mennen tullen. Ei ole epäselvää, kuka sen kisan voittaisi, jos mikään ei muutu, hän toteaa.

Rytkönen viittaa myös pääministeri Sanna Mariniin (sd.), joka sanoi valintansa jälkeen Ylen A-studiossa, että jos pienipalkkaiset naiset menisivät yleislakkoon, Suomi ei kestäisi sitä.

– Me emme tietenkään kukaan sitä toivo, mutta näin se tilanne on, että jos naiset menisivät lakkoon, niin ei tämä maa siitä selviäisi, Marin sanoi 10. joulukuuta A-studion haastattelussa.

Rytkönen on myös sitä mieltä, että talousvaikeuksissa olevien kuntien valtionosuuksia on korotettava kasvavien menojen kattamiseksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajille halutaan samansuuruisia palkankorotuksia kuin hoitoalalle.

– Hoitajat ansaitsevat lisää palkkaa, mutta niin ansaitsevat muutkin, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat. En näe mahdolliseksi yhden ryhmän erottamista erikseen, sanoi esimerkiksi OAJ:n Olli Luukkainen taannoin.

Työoikeuden emeritusprofessorin mielestä tulevia ja meneillään olevia neuvotteluita vaikeuttaa se, että kumpikin osapuoli on omalla tavallaan oikeassa kiky-tunneista.

– Perusongelma on, että pysyväksi tarkoitettu ratkaisu toteutettiin määräaikaisilla sopimuksilla, sanoo emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

Työnantajaliitot katsovat, että työehtosopimuksissa sisällä olevat kiky-tunnit on tarkoitettu pysyviksi, ja palkansaajapuoli katsoo puolestaan, että ne ovat määräaikaisia, koska sopimukset neuvotellaan joka liittokierroksella uudestaan.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella hammasta purren. Vaihtoehtona sille hallitus tarjosi pakkolakeja, joilla olisi muun muassa leikattu lomarahoja, pisimpiä vuosilomia ja sairauslomapalkkaa.

Kilpailukykysopimukseen kirjattiin määräaikaisia kohtia, kuten että työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousi ja työnantajan vastaavasti aleni vuosina 2017–2018. Työajan pidentämiselle ei sopimuksessa sen sijaan ole määräaikaa.

Hoitoalalta kiky-tunnit halutaan mieluiten kokonaan pois, mutta Rytkösen mukaan neuvotteluvaraakin on, jos niistä maksetaan tuntuvat palkankorotukset.

– On se yksi vaihtoehto, että työnantaja maksaa niistä tunneista, mutta kun vientiteollisuus lopettaa kiky-tuntien tekemisen, niin minkä hemmetin takia me niitä jatkettaisiin, hän kiteyttää pienipalkkaisten naisalojen yhteisen näkemyksen.

Teollisuusliiton ja työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden välisestä päänavaajasopimuksesta kiky-tunnit saatiin pois helposti, koska ne olivat erillisessä pöytäkirjassa. Suurimmassa osassa muita vientialoja ne jumittavat yhä tes-neuvotteluita.

STT–Sanna Nikula