Asia on vellonut myös sosiaalisessa mediassa ja nyt myös Tehy on puuttunut peliin.

– Tulemme selvittämään asian HUSin kanssa perin pohjin. Olemme tänään laittaneet neuvottelupyynnön sinne. Toivomme, että pääsemme heti alkuviikosta keskustelemaan asiasta. Pyrimme löytämään ratkaisun, jottei tarvitsisi muunlaisiin toimenpiteisiin ryhtyä. Jos kyseessä on lainvastainen toimi, sitten tietenkin ryhdytään oikeudellisiin toimenpiteisiin, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi toteaa Demokraatille.

Kirvesniemi sanoo, että Tehyn tietojen mukaan HUSissa eri tulosyksiköt ovat syksyn mittaan tehneet päätöksiä määräaikaisista tehtävälisistä.

Hän kantaa huolta, että uudelleenkäsittely voisi johtaa jopa maksettujen lisien takaisinperintään tai jo luvattujen lisien perumiseen.

– Jos näin olisi, tämä on meidän mielestämme aivan pöyristyttävää työnantajapolitiikkaa ja meidän tiedoilla vaikuttaa lainvastaiselta toiminnalta. Tämä on sarkastisesti sanottuna tässä koronatilanteessa aikamoinen joululahja hoitajille. Ei voi sanoa muuta kuin että törkeää menettelyä työnantajalta. Käsitykseni mukaan päätöksiä ei ole vielä peruttu eikä takaisinperintäpäätöksiä tehty. Toivonkin nyt, että HUSin ylimmässä johdossa on viisautta tehdä oikeita päätöksiä, jolla ei ainakaan pahenneta hoitajapulaa ja vähennetä työmotivaatiota, Kirvesniemi sanoo.

Mäkijärvi ei allekirjoita useita tietoja

HUSin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi ei allekirjoita useita Tehyn tietoja asiasta. Hän kehottaa Tehyä laittamaan jäitä hattuun.

Mäkijärvi lähtee jo noin vuoden takaisista tapahtumista liikkeelle selostaessaan, mistä hänen näkökulmastaan tilanteessa on kysymys.

Hän sanoo, että ennen joulua 2020 HUS neuvotteli ammattijärjestöjen kanssa tietyt lisät ja korvaukset ylimääräisistä työvuoroista ja lomaltapaluusta.

– Sen jälkeen 2021 alussa todettiin, etä henkilöstilanne jatkuu haastavana. Kevään mittaan käytiin jatkoneuvottelut, joissa lisiä ja korvauksia nostettiin ja niistä sovittiin vuoden 2021 loppuun.

Mäkijärven mukaan syksyllä 2021 todettiin, että hoitajapula ja korona jatkuvat ja näin ollen lisäresursointia tarvitaan.

– Ruvettiin miettimään mitä vaihtoehtoja on voimassaolevien sopimusten lisien ja korvausten lisäksi.

Mäkijärvi sanoo tehneensä 18.11.2021 koko HUSia koskevan yleispäätöksen lisien maksamisesta 22. helmikuuta 2022 asti. Tässä päätöksessä on henkilökohtainen tehtävälisä ja lisätyöstä maksettava yhteensä noin 250 euron kuukausilisä ja sen saavat muun muassa hoitajat, osastonsihteerit ja laitoshuoltajat tietyin kriteerein, jotka arvioidaan tulosyksikössä. Kriteerit liittyvät muun muassa koronanhoitoon, töiden muutokseen tai työmäärän kasvuun.

Nyt Mäkijärvi kuitenkin katsoo, ettei kolmessa yksikössä, joissa kuukausilisää on päätetty maksaa, kriteerit maksamiselle eivät välttämättä käy yhteen niiden kriteerien kanssa, jotka oli kirjattu 18.11. tekemään Mäkijärven päätökseen.

– Yhdenvertaisuus on arvo ja koko talossa on sama palkkapolitiikka. Päätin käyttää toimitusjohtajan otto-oikeutta ja tarkastaa sisällön yhdenvertaiseksi. Se prosessi on nyt käynnissä ja siinä menee ensi viikko.

“Jos joku on rahaa saanut, se on annettu.”

HUSin hallitus käsittelee asiaa Mäkijärven mukaan 20.12. kokouksessaan.

– Tuomme faktat hallitukseen ja saamme sieltä linjauksen poliittisilta päättäjiltä. Ihan varmasti jotain lisiä maksetaan, mutta toivottavasti yhdenvertaisilla ja samanlaisilla kriteereillä ja linjauksilla, Mäkijärvi sanoo.

Mäkijärven mukaan hallituksen vietävät kolmen tulosyksikön päätökset koskevat sydän- ja keuhkokeskusta, vatsakeskusta sekä pää- ja kaulakeskusta. Päätettyjen lisien kokonaissummat, joita hallitus nyt tarkastelee uudelleen ovat Mäkijärven mukaan järjestyksessä näiden keskusten osalta noin 220 000 euroa, 660 000 euroa ja 44 000 euroa.

Mäkijärvi sanoo, että ainakaan mitään ei peritä takaisin.

– Jos joku on rahaa saanut, se on annettu. Se periaate tässä on. Tässä kannattaisi laittaa nyt jäitä hattuun. Todennäköisesti tehty lisätyö korvataan tavalla tai toisella mutta yhteisillä periaatteilla. Voimassaolevien korvausten ja lisien päälle on mahdollista maksaa tilapäisesti lisää, mutta nyt on epätietoisuutta siitä, onko kaikissa tulosyksiköissä perusteet samat. Se halutaan tarkistaa, Mäkijärvi sanoo.

“On selvää, ettei sellaista voi perua.”

Tehyn Else-Mai Kirvesniemellä on asiaan selkeä kantansa.

– Oikea tapa tässä on menetellä niin, että jos HUS kokee että myös muissa yksiköissä lisämaksamisen perusteet täyttyvät, heillekin pitää maksaa. Ei niin, että otetaan pois niiltä, joille on asianmukaisesti lisäkorvaus sovittu, Kirvesniemi sanoo.

Kirvesniemi katsoo, että Mäkijärven mainitsema yleispäätös liittyy koronan aiheuttamaan lisätyöhön ja koskee aivan eri asiaa kuin mitä muissa päätöksissä on maksuperusteena.

– Muiden yksiköiden osalta kyse on hoitajapulasta, joka johtuu siitä, että osastoilta on irtisanoutunut henkilöstöä. Osa päätöksistä on myös tehty ennen Mäkijärven mainitsemaa yleispäätöstä. On selvää, ettei sellaista voi perua Mäkijärven mainitsemalla syyllä.

HUSin tilanteeseen on tuoreeltaan Helsingin Sanomien laatiman uutisen perusteella ottanut kantaa myös SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee.

– Tänään vietetään kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää. Nämä ihmisoikeudet kuuluvat kotimaassa niin potilaille kuin heitä hoitavalle henkilökunnalle. Sairaaloiden henkilökunta on joutunut todella ahtaalle jo kahden vuoden ajan johtuen koronan aiheuttamasta lisätaakasta ja myös lainsäädännöllisistä lisävelvoitteista. Hoitajien pitää saada heille luvatut tehtävälisät, jotka ovat pieni apu kaiken heidän kokemansa rinnalla. HUS:n täytyy pitää luvatut päätökset, al-Taee sanoo tiedotteessaan.

Pahenevan koronatilanteen vuoksi viime päivinä on pohdittu myös, joudutaanko Suomessa ottamaan valmiuslaki käyttöön ja julistamaan poikkeusolot, jotta voidaan varmistaa, että terveydenhuollon henkilöstöä on tarpeeksi töissä lähestyvinä juhlapyhinä.

Markku Mäkijärvi sanoo HUSin osalta, että suunnitelmat on tehty pyhien yli eli siellä selvittäisiin ilman poikkeusolojakin.

– Jos potilasmäärät eivät kasva ihan huikeasti, selvitään, hän toteaa.