Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tekikö Suomi ison virheliikkeen EU:ssa – Petteri Orpo: “Minusta tästä on tehty käsittämättömän iso juttu”

– Virheliike, murahti Paavo Lipponen Demokraatille hiljattain.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kyse oli Suomen menosta mukaan Hansa-ryhmään EU:ssa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kaudella tiettyjen maiden talousministerit yhdistivät voimiaan. Tätä vuoden 2018 alussa syntynyttä ryhmää yhdistää muun muassa tiukka talouskuri-ajattelu.

Hansa onkin ollut Saksaa hyvin lähellä oleva vastavoima eteläisille EU-valtioille, Ranskallekin. Joskin Saksassakin on pohdittu, mikä Hansa oikein lopulta on.

Suomessa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on esiintynyt Hansan nimissä hyvin pontevasti.

Lipponen vetosi, ettei Ranskaa pidä unohtaa ja antoi kyllä toisaalta myös Sipilälle kiitosta Ranska-suhteiden hyvästä hoidosta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ehti pari viikkoa sitten ensimmäisenä tuoda närkästyksensä Hansasta esiin. Hän painotti puhuvansa puolueensa puheenjohtajana eikä hallituksen nimissä.

Kun ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) kysyy nyt, onko hallituksessa ristiriitoja Hansa-ryhmässä olemisesta, vastaus kuuluu seuraavasti:

– Ei ole yksityiskohtiin menevää keskustelua. Totta kai Suomi katsoo eri ryhmistä ja kokoonpanoista sitä, missä voi löytyä yhteisiä intressejä. Mutta ehkä tänä päivänä se kaikkein isoin asia on, että ollaan yhtenäisiä.

“Haluamme välttää EU:ssa erilaisten blokkien syntymistä.”

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on aiemmin linjannut Demokraatin haastattelussa Suomen kuulumista
Hansa-ryhmään yhdessä Hollannin, Itävallan, Irlannin, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

– Suomen toimintalinja EU:ssa on hyvin pitkään ollut samanlainen, ja jatkuu edelleen tämän hallituksen aikana. Siihen ei ole mitään muutoksia näköpiirissä, Rinne paalutti.

Keskeisempää oli kuitenkin se, mitä hän sanoi tämän jälkeen.

– Me haluamme välttää EU:ssa erilaisten blokkien syntymistä. Se on meille tärkeää, ei pelkästään puheenjohtajakauden aikana vaan myös sen jälkeen. On parempi, että toimitaan avoimesti keskenään yhteistyössä, ja yritetään yhteensovittaa näkemyksiä.

Rinteen mukaansa Suomella on EU:ssa erilaisia yhteistyökumppaneita riippuen asiakokonaisuuksista, ja Hansa-ryhmä pysyy myös viitekehyksenä.

Ei siis kovin isoa uutta auringon alla.

“Me emme rajoitu pelkästään tämäntyyppisiin.”

Rinteen kanssa samantyyppistä linjaa on luonnollisesti vetänyt eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

– Eurooppa-politiikassa hallitus vaalii EU:n yhtenäisyyttä, tekee yhteistyötä kaikkien kanssa. Meidän etu ei ole se, että unioniin muodostuu blokkeja erilaisissa asioissa niin, että maat kerta toisensa jälkeen löytävät toisensa eri puolilta pöytää vastakkaisissa intresseissä, Tuppurainen kommentoi tähän artikkeliin.

Hänen mielestään on luonnollista, että esimerkiksi vapaakauppaan liittyvissä kysymyksissä EU:n pohjoiset maat ovat Suomen kanssa samanmielisiä.

– Mutta me emme rajoitu pelkästään tämäntyyppisiin koalitioihin, vaan todellakin Suomen etu on välttää blokkiutumista ja vaalia EU:n yhtenäisyyttä.

Tuppuraisen mukaan Hansa-ryhmän kanssa tehdään yhteistyötä niissä asioissa, joissa se on tarkoituksenmukaista. Myös muihin yhteistyöryhmiin hakeudutaan.

“Minusta näyttää, että Suomessa on herätty tähän.”

Miksi Hansa-ryhmästä ja siihen kuulumisesta puhutaan juuri nyt?

Suomessa porvarihallitus vaihtui kansanrintamaan. Ranskan asema Euroopassa on joidenkin arvioitten mukaan kasvanut, Saksan vähentynyt, kun jo odotellaan Merkelin jälkeistä aikaa. Vaikuttavatko nämä Hansan suosioon Suomessa?

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen puheenjohtaja Timo Miettinen nostaa esiin muutaman syyn keskustelulle.

Ensinnä Hansa-ryhmälle ja Suomelle ei herunut huippuvirkoja, kun niitä EU:ssa hiljattain täytettiin. Sivu suun menivät muun muassa EKP:n ja IMF:n pääjohtajuudet, vaikka suomalaisiakin nimiä oli esillä.

– Minusta näyttää, että Suomessa on herätty tähän. Jos Suomi profiloituu tiukan linjan maihin euron kehittämisen kysymyksissä – jopa tiukemmaksi kuin Saksa – se on pitkällä tähtäimellä ongelmallista ja tulee laskemaan Suomen vaikutusmahdollisuuksia näissä kysymyksissä, Miettinen sanoo.

Ranska on saanut Saksasta viime aikoina ymmärrystä vaikkapa kannalleen euroalueen budjetin luomisesta EU:n talousarvion ulkopuolelle.

Blokkia tulkitaan voimakkaammin kuin Suomi oletti.

Miettinen tapasi hiljattain Suomessa saksalaisia parlamentaarikkoja. He olivat hyvin kiinnostuneita erilaisista EU:n ryhmittymistä ja aivan suoraan myös siitä, miksi Suomi lähti Hansa-ryhmään.

He pohtivat muun muassa, onko ryhmä esimerkiksi jonkinlainen rinnakkaisversio Visegrad-maiden ryhmästä.

Pääministeri Rinne taasen nimenomaan otti Demokraatin haastattelussa Visegrad-maiden, Puolan, Unkarin, Tsekin ja Slovakian toiminnan esiin uuden komission puheenjohtajan valinnassa varoittavana esimerkkinä. Se oli hänen mukaansa sellaista, jota ei EU:n sisälle pitäisi päästää.

Timo Miettinen painottaa, että vaikka Suomi halusi nähdä Hansaan menon vain pragmaattisena, talouspolitiikkaan liittyvänä valintana, Euroopassa tällaisella ryhmäajattelulla voi olla paljon pidemmälle meneviä seurauksia. Toisin sanoen sitä tulkitaan muunakin kuin vain signaalina talouslinjasta.

– Blokkiin luetaan sisään ehkä enemmän merkityksiä kuin Suomen tarkoitus on ollut, Miettinen muotoilee.

– Luulen, että Suomen hallitus on herännyt tähän, kun Suomi ei perinteisesti ole ollut alueellisen eriytymisen kannattaja eli sen, että Eurooppaan tulisi blokkeja, joilla olisi erilainen näkemys Euroopan integraation edistämisestä.

Se, että Hansa-maille ei herunut kovia virkoja EU:sta, ei ole Miettisen mukaan yksin Hansan syy.

– Ei se varmasti näin yksiviivainen asia ole tämä suhde. Mutta kyllä on tosiasia, että merkittävimmät talouspoliittiset virat jaettiin maille, jotka eivät edusta kovaa talouskuria – kuuluvat ne Hansaan tai eivät.

Miettinen uskoo, että vaikkapa huippuvirkoihin esillä olleen Olli Rehnin arvioinnissa on painanut myös eurokriisin aikainen kova talouspolitiikka (austerity).

“Sitten me vain ryhdyimme istumaan.”

Siihen Miettinen ei osaa ottaa kantaa, olisi Suomen kokonaan viisasta jättää Hansa-ryhmä.

– Ehkä sanoisin, että Suomessa on suhtauduttu aika kritiikittömästi ryhmän jäsenyyteen. Minusta on ihan hyvä, että nyt nousee kriittisempää keskustelua. Suomessa ei ole ehkä ymmärretty, millaisia mielikuvavaikutuksia ryhmiin kuulumisessa on. Niillä toki voi olla myös hyviä vaikutuksia, kun haetaan linjaa isoissa EU-kysymyksissä. Se ei ole pelkästään hyvä tai huono.

Sipilän hallituksen aikana Suomen talousministerinä eli valtiovarainministerinä toimi Petteri Orpo (kok.). Hän istui pöydässä, joissa Hansa sai alkunsa.

Kuka sen keksi, että sinne mennään?

– Ensinnäkin se on ollut äärettömän käyttökelpoinen väline. Minusta se on väärä keskustelu, että mikä on Suomen tapa toimia, koska Suomen pitää pyrkiä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin. Se ajatus syntyi (EU:n) talousministerien pöydässä. Se oli luontainen pöytä, jossa istuimme samanmielisten pienten jäsenmaiden kanssa, koska Saksa ja Ranska ryhtyivät sopimaan asioita kahdestaan, Orpo vastaa.

Hän toteaa, ettei Hansa-maista kukaan saanut yksin ääntään kuuluviin.

– Me totesimme, että me olemme samaa mieltä. Sitten me vain ryhdyimme istumaan, Orpo kuvaa ryhmän syntyä.

Median keksimää.

Orpo pohtii myös, että Hansa-ryhmän nimeä voisi suorastaan sanoa median keksimäksi.

– Emme me ole missään nimenneet sitä sellaiseksi.

Hansa-ryhmä loi yhteistä kantaa euroalueen ja euron kehittämiseen sekä EU:n rahoituskehyksiin.

Mitkä sitten olivat tarkemmin Hansan painotuksia. Orpo luettelee: Se, että jokainen maa huolehtii omasta taloudestaan. Yhteisvastuuta ei voi lisätä. Pankkiunionissa pitää pystyä purkamaan pankkisektorilla olevat riskit – erityisesti Italian ja Etelä-Euroopan muutamien maiden pankit – ennen kuin voidaan edetä syvemmälle. Samoin rahoituskehyksen osalta kaikki Hansa-maat haluavat, että EU:ssa noudatetaan budjettikuria ja nettomaksajien maksuosuudet eivät kasva.

– Kaikki edustivat Suomen perinteisiä linjoja. On oleellista, että kävin joka kerta lähtiessäni suuressa valiokunnassa ja sain eduskunnan tuen tälle linjalle.

Orpo kuvaakin Hansa-ryhmää muun muassa neuvottelustrategiaksi.

– Minusta tästä on tehty käsittämättömän iso juttu, hän ihmettelee Hansasta nyt käynnissä olevaa keskustelua.

– Me pystyimme edistämään sillä meidän etuja niissä asioissa.

“Minulla on se käsitys, että se on muuttunut nyt jo.”

Hansa-ryhmäkin kuitenkin muuttuu ja sen toimintaan vaikuttaa myös kussakin maassa kulloinkin vallassa olevat hallitukset.

– Minulla on sellainen käsitys, vaikka nyt en enää ole ollut kohta puoleen vuoteen euroryhmässä, että kun hallituksia on vaihtunut, sen ryhmän sisällä asetelma ei ole niin yksimielinen… En pysty arvioimaan, onko se enää niin toimiva. Minulla on se käsitys, että se on muuttunut nyt jo.

– Mutta Suomella oleellista on se, että yhteistyöllä samanmielisten maiden kanssa pyritään vaikuttamaan Suomen etuihin ja sehän on Suomen hallituksen ja siellä istuvan ministerin tehtävä.

– Kun tässä on annettu kuva, että tällä poltettiin siltoja johonkin suuntaan, niin itselläni on erinomaisen toimiva suhde edelleen esimerkiksi Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maireen.

Hansaa kritisoivan Paavo Lipposen kanssa Orpo kertoo jutelleensa asiasta viime keväänä.

– Hänellähän on tämä hänen suuri ajatuksensa, mitä sinänsä arvostan ja allekirjoitan, että Suomen ei pidä hakeutua mihinkään kuppikuntiin, vaan pitää tasavertaisesti liikkua. Mutta Suomen pitää hakea liittolaisia meille tärkeissä kysymyksissä ja Hansa-pöytä sopii siihen erittäin hyvin.

Sinänsä Orpokin kannattaa yhteistyötä eri maiden kanssa tilanteesta riippuen.

“Tämä hallitus löytää minun mielestäni luontevammin kumppanit Etelä-Euroopasta.”

Orpon mielestä Suomessa käynnissä oleva Hansa-keskustelu kielii siitä, että nykyhallitus hakee linjaansa eurooppapolitiikassa, Talous- ja rahoitusasioiden Ecofin-neuvostossa ja euroryhmässä. Sitä on Orpon mukaan syytäkin miettiä.

– Kun hallituksen oma talous- ja finanssipolitiikka on huomattavasti löysempää kuin me edustimme esimerkiksi euroryhmän pöydässä, niin ei nykyhallitus edes mahtuisi siihen vanhaan sapluunaan niin hyvin, Orpo piikittelee.

– Tämä hallitus löytää minun mielestäni luontevammin kumppanit Etelä-Euroopasta, hän heittää.

Timo Miettinen toteaa, että Ranskan ja Hansa-ryhmän suhde voi olla perustavalla tavalla jännitteinen. Se, että presidentti Emmanuel Macron on ollut viime aikoina näkyvä hahmo Euroopassa, liittyy kuitenkin pikemminkin brexitiin.

Brexit-prosessin viime vaiheissa on tullut erilaisia ja uusia tarpeita nostaa esiin keskustelua eurooppalaisen yhteistyön syventämisestä. Ranska on ollut aktiivinen esimerkiksi puolustusyhteistyön edistämisessä.

– Macron on myös ollut aloitteellinen talousasioissa, mutta muiden maiden vastaanotto on ollut kielteisempää. On ideologisia eroja. Toki keskusteluja on käyty Saksan ja Ranskan välillä ja voi olla että Saksa voisi olla myöntyväinen joihinkin pöydällä oleviin uudistuksiin. Talouskysymyksissä Macronin johtajuus on kuitenkin jäänyt aika vaisuksi tuloksiltaan, Miettinen sanoo.

“Ei meidän pitäisi sitä kokea mitenkään mustasukkaisena.”

Entinen pääministeri, nykyinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) toteaa, että Ranskassa on hyvin dynaaminen johtaja, jolla on vielä kautta jäljellä. Saksassa taasen on vallanvaihdoksen odotus. Se on Vanhasen mielestä muuttanut asetelmaa EU:ssa. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Ranskan presidentti Emmanuel Macron käyttää diplomaattisia taitojaan niin USA:n kuin Venäjänkin kanssa. Kuvassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Macronin kanssa.

Toisaalta myös G7-maiden Ranskan puheenjohtajuuskausi on korostanut maan asemaa. Ranskan ja Macronin nousun on noteerannut myös kansainvälinen media, viimeksi tänään Politico.

– Kyllä Ranska on EU:n historian eri vaiheissa aina ollut hyvin vahva tekijä. Heillä on vahva diplomatia ja hallinto. Maalla on kyky pohjustaa näitä kysymyksiä. Ei meidän pitäisi sitä kokea mitenkään mustasukkaisena.

Vanhanen katsoo, että brexitin takia Suomelle syntyy tarve harkita EU:n sisäisiä suhteita esimerkiksi talouspolitiikkaan, markkinoihin tai kilpailuperiaatteeseen liittyen.

– Meillä on ollut brittien kanssa monissa kysymyksissä aika lailla automaattisestikin yhtälainen ajattelutapa. Nyt ehkä tietyllä tapaa ehkä pohjoisen Euroopan ryhmittymistä täytyy harkita uudelleen, Vanhanen sanoo Hansa-ryhmään viitaten.

– Meidän kyllä se pitkä linja EU:ssa on ollut se, että me emme mihinkään tällaiseen pysyvään ryhmittymään mene, hän muistuttaa.

Mutta onko Hansa edes pysyvä?

– En ole kuullut siitä, että se olisi aidosti kuitenkaan pysyvä. Tai minusta ei ainakaan pitäisi tehdä sellaista pysyvää ryhmä, koska kyllä me siinä aina jäämme vähemmistöön. Syntyy muitakin ryhmiä. Kyllä meillä pitää olla joustava kyky erilaisiin koalitioihin asiakysymysten perusteella. Mutta joissakin talouspoliittisissa, kilpailuun ja markkinoihin liittyvissä kysymyksissä meillä selvästi sielunkumppanit löytyvät pohjoisesta Euroopasta ja Saksasta ja Britannian lähtö heikentää tätä ajattelutapaa.

Vanhasen mukaan Hansa-ryhmästä ei pidä tehdä pysyvää.

Lipposen tapaan Vanhanen pitää Ranska-yhteyksiä tärkeinä.

– Minä olen samaa mieltä, että Ranskan kanssa pitää yhteyttä pitää ja pysyviä koalitioyrityksiä ei pidä olla. Tarkoituksella sanoin sen, että minä en pidä tätä Hansa-ryhmää pysyvänä. Siihen sisältyisi oikeastaan toive, ettei oltaisi edistämässä, että siitä tulisi pysyvä.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomen täytyy katsoa tarkkaan, millaiset sisällöt erilaiselle yhteistyölle EU:ssa asetetaan.

– Nyt olisi ehkä tärkeä varsinkin brexitin oloissa saada aikaan yhtenäistä EU:ta eikä jakautua ehkä kovinkaan paljon maantieteellisiin ryhmiin tai alaryhmiin, hän jatkaa.

“Ne sanovat, joilla on natsoja.”

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen näkee Ranskan selvästi vahvistaneen rooliaan Euroopassa.

– Mutta on muitakin, jotka tällä hetkellä tekevät voimakasta eurooppapolitiikkaa, esimerkiksi Espanja tai Itävalta ja pohjoiset maat, joihin haluaisin lukea Suomen ja Ruotsin. Mutta Ranskan presidentin rooli on ollut kyllä hyvin aktiivinen ja tätä on syytä seurata tarkoin. Monissa hänen aloitteessaan on sellaista sisältöä, joka tukee Suomenkin hallituspolitiikan linjauksia, esimerkiksi kokonaisturvallisuuden korostuminen.

Tuppurainen ei ainakaan täysin allekirjoita kahtiajakoa, jonka mukaan Ranska olisi taloudellisen yhteisvastuun puolesta ja Hansa-maat sekä Saksa sitä vastaan.

– Tämä ei ole ihan niin mustavalkoinen kysymyksenasettelu, että voitaisiin sanoa, että yhteisvastuun kannattajat ja kaihtajat. Tässäkin pitää hakea sitä eurooppalaista lisäarvoa. Ja aivan kuten tuleva EKP:n tuleva pääjohtaja Christine Lagarde sanoi Euroopan parlamentissa, niin juuri nyt EU-maiden kyky vastata fiskaalisesti lähestyvän taantuman uhkaan tulee todella tarpeeseen.

Entä Juha Sipilä ja Hansa? Sipilä on tänään viimeistä iltaa keskustan puheenjohtaja.

– Ne sanovat, joilla on natsoja, hän kommentoi tänään eduskunnassa Hansa-ryhmää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE