Teknologiajätit eivät tehneet sovelluksia iäkkäille, 82-vuotias japanilainen alkoi kehittää niitä itse

Kuva: FEATURE by Karyn NISHIMURA-POUPEE
Masako Wakamiyan mielestä työelämästä päästyä pitää palata kouluun.

Japanilainen 82-vuotias Masako Wakamiya kyllästyi siihen, ettei teknologiayrityksiä kiinnostanut kehittää älypuhelinsovelluksia vanhuksille.

Hän ei jäänyt kuitenkaan harmittelemaan asiaa vaan opetteli koodaamaan ja alkoi luoda sovelluksia itse. Nyt nainen on yksi maailman vanhimmista iPhonen sovelluskehittäjistä ja vanhuksille suunnattujen applikaatiokehittäjien edelläkävijä.

Wakamiya kiinnostui tietokoneista jo 1990-luvulla jäätyään eläkkeelle pankkivirkailijan työstä. Hänen mielestään yli 60-vuotiaiden on aktiivisesti opeteltava uusia taitoja, jotta pysyvät virkeänä.

– Siinä iässä menettää paljon, kuten aviomiehen, hiukset, työn ja näön. Miinusten määrä on aika suuri. Mutta kun oppii jotain uutta, se on plussaa ja motivoi, Wakamiya sanoo.

Hänen mukaansa työelämästä päästyä pitää palata kouluun.

– Jos internet-aikana lopettaa uuden oppimisen, vaikutukset ulottuvat päivittäiseen elämään.

Peliala alkaa nähdä ikääntyneetkin.

Wakamiya on kehittänyt Hinadan-nimisen muistia vetreyttävän peliapplikaation, joka on suunnattu yli 60-vuotiaille. Siinä on otettu huomioon, että iäkkäiden kuulo ja näkö ovat huonontuneet eivätkä heidän sormensa toimi yhtä hyvin kuin nuorena.

Peliä on ladattu noin 42 000 kertaa, ja se on saanut käyttäjiltä paljon myönteistä palautetta. Peli on tällä hetkellä saatavilla ainoastaan Japanissa, mutta Wakamiya suunnittelee julkistavansa sovelluksesta englanninkielisen, kiinankielisen ja ehkä ranskankielisen version.

Pelin ansiosta Apple kutsui Wakamiyan maineikkaaseen Worldwide Developers Conference -tapahtumaan. Wakamiya oli osallistujista vanhin.

Ala on tunnettu ikäsyrjinnästään. Silicon Valleyssa 40-vuotiaat katsotaan usein vanhoiksi. Esimerkiksi Facebookin työntekijöiden mediaani-ikä on 29 vuotta ja Applen 31 vuotta.

Peliala on alkanut kuitenkin nähdä ikääntyneiden taloudellisen potentiaalin. Esimerkiksi Japanin väestöstä neljäsosa on 65-vuotiaita tai vanhempia, ja määrän on ennustettu nousevan yli 40 prosenttiin vuoteen 2055 mennessä.

Keskustelua aiheesta

Taas ampumistapaus USA:ssa: Ainakin kolme kuollut

Kuva: Lehtikuva
Joukkoampumiset alkavat olla Yhdysvalloissa jokaviikkoisia. Lokakuun alussa Las Vegasissa kuoli ihmistä 58 luoteihin.

Ainakin kolme ihmistä on kuollut ampumistapauksessa Marylandin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Edgewoodin kaupungissa tapahtuneessa välikohtauksessa haavoittui kaksi ihmistä. Kaikki uhrit olivat töissä liikkeessä, joka myy ja asentaa graniittisia keittiötasoja.

Poliisin mukaan epäilty on tunnistettu, mutta hän pakeni paikalta. 37-vuotiasta miestä etsitään parhaillaan. Hänellä epäillään olleen jokin yhteys liikkeeseen, mutta poliisi ei kertonut asiasta tarkempia tietoja.

Harfordin sheriffin Jeffrey Gahlerin mukaan tapauksessa ei ole muita epäiltyjä.

Yhdysvalloissa on tänä vuonna tapahtunut jo 285 joukkoampumista, kun mukaan lasketaan tapaukset, joissa uhreja on neljä tai enemmän.

”Rastita Sobtshak” – FT: Tv-tähti pyrkii Venäjän presidentiksi

Kuva: Lehtikuva

Venäläinen seurapiiri- ja televisiotähti Ksenia Sobtshak (kuvassa) ilmoittaa Financial Timesin mukaan asettuvansa ehdolle Venäjän presidentinvaaleihin. Sobtshak kirjoittaa talouslehti Vedomostissa, että hänen ehdokkuutensa on tarkoitettu vastalauseeksi kaikille.

– Haluatko kertoa mielipiteesi, mutta ehdokastasi ei ole päästetty ehdolle? Eikö ehdokasta löydy? Rastita Sobtshak. Et valitse häntä presidentiksi. Käytät vain rauhanomaista ja laillista keinoa sanoa ”Jo riittää!”, Sobtshak kirjoitti.

Presidentti Vladimir Putin ei ole vielä ilmoittanut ehdokkuudestaan maaliskuun vaaleissa. Hänen ilmoitustaan odotetaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Ksenia Sobtshakin isä oli tunnettu uudistusmielinen poliitikko Anatoli Sobtshak. Vuonna 2000 kuollut isä-Sobtshak oli Putinin läheinen yhteistyökumppani.

Ranska tiukentaa lakejaan: Sallii laajat valtuudet kotietsintöihin ja rajoittaa vapaata liikkumista

Kuva: Lehtikuva

Ranskan parlamentti on hyväksynyt uuden terrorismilain, joka antaa viranomaisille laajat valtuudet tehdä kotietsintöjä ja rajoittaa vapaata liikkumista. Lisäksi viranomaiset saavat luvan sulkea uskonnollisia kohteita, joita epäillään radikaalien aatteiden levittämisestä.

Uusi lainsäädäntö korvaa poikkeustilan, joka otettiin käyttöön Pariisissa toissa vuonna tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Näissä iskuissa kuoli 130 ihmistä, mutta myöhemmin tapahtuneiden iskujen kuolonuhrien määrä on ylittänyt 230. Poikkeustilaa on sen jälkeen jatkettu kuusi kertaa.

Lainsäädännön tiukennuksesta on käyty kiivasta keskustelua Ranskassa, mutta kansalaiset ovat mielipidetiedustelujen perusteella niihin tyytyväisiä. Tuoreessa kyselyssä uusia toimia kannatti 57 prosenttia vastaajista. Presidentti Emmanuel Macron kehotti viranomaisia hyödyntämään annettuja valtuuksia täysimittaisesti.

Tarkoitus on tehostaa tiedustelua vankiloissa, joissa radikalisaation epäillään leviävän tehokkaasti. Viranomaiset saavat valtuudet tehdä tarkastuksia raja-alueilla, rautatieasemilla, satamissa ja lentokentillä.

Ihmisoikeusryhmät epäilevät, että tarkastukset kohdistuvat yhä suuremmassa määrin maahanmuuttajiin ja muslimeihin.

”Tämä on erittäin vakavaa” – pommi-isku poliisiasemaa vastaan järkytti

Kuva: Lehtikuva

Ruotsalaispoliitikot ja poliisit tuomitsivat keskiviikkona yhteen ääneen edellisen yön pommi-iskun Helsingborgin poliisiasemaa vastaan.

– Tämä on erittäin vakavaa. Hyökkäys poliisia vastaan on hyökkäys demokratiaamme vastaan, paheksui pääministeri Stefan Löfven.

Löfvenin mukaan kamppailua rikollisuutta vastaan on jatkettava ja tiivistettävä, tiukentamalla lainsäädäntöä ja vahvistamalla poliisin voimavaroja.

Räjähdys noin puoli yhdeltä paikallista aikaa aiheutti merkittäviä aineellisia vahinkoja, mutta kukaan ei loukkaantunut. Räjähdys tuhosi poliisitalon sisäänkäynnin ja aiheutti tuhoa myös talon sisätiloissa.Tekijöistä tai iskun motiiveista ei ollut tietoa, mutta Aftonbladetin mukaan kyseessä oli erittäin voimakas räjähde.

Myös oppositio tuomitsi iskun. Maltillisen kokoomuksen oikeuspoliittinen edustaja Tomas Tobé vaati vankeusrangaistusten kaksinkertaistamista ja poliisille lisätukea.

– Rikolliset yrittävät vahvistaa asemiaan ja meidän on tarmokkaasti vastattava tähän, Tobé sanoi.

He haluavat osoittaa uskaltavansa käydä myös poliisin kimppuun.

Ruotsin poliisien liitto totesi kommentissaan, ettei isku tullut yllätyksenä. Uhkaukset ja väkivalta poliiseja kohtaan ovat yleistyneet viime vuosina.

– Olemme nähneet useita tämänkaltaisia hyökkäyksiä poliisiasemia ja -autoja vastaan. Poliiseihin kohdistuva uhkakuva on pahentunut parin viime vuoden aikana, sanoi liiton puheenjohtaja Lena Nitz.

Liiton teettämän kyselyn mukaan noin 40 prosenttia poliiseista sanoi joutuneensa edellisen 12 kuukauden aikana uhkausten, väkivallan tai painostuksen kohteeksi. Lähes 70 prosenttia arvioi, että tilanne on pahentunut kahden vuoden aikana.

Nitz arvioi, että Helsingborgin iskun taustalla ovat ammattirikolliset ja että sen tavoitteena on poliisin pelottelu.

– He haluavat osoittaa uskaltavansa käydä myös poliisin kimppuun. Siksi on niin tärkeää, että toimiin tartutaan, koska muuten on vaarana, että näitä hyökkäyksiä tulee lisää, Nitz sanoi.

Presidentti Niinistö uskoo, että Turkin Erdogan vastaa suomalaistoimittajaa koskeneeseen kirjeeseen 

Kuva: Lehtikuva
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ei vielä ole vastannut Suomen kirjeeseen.

Turkin suurlähettilään kutsuminen keskusteluun ja presidentti Recep Tayyip Erdoganille lähetetty kirje ovat diplomaattikäytännössä vahvoja reaktioita, presidentti Sauli Niinistö sanoo. Hänen mukaansa Suomi ei viivästynyt vastauksessaan, kun Turkissa suomalaistoimittaja tuomittiin vankeuteen viime viikolla.

Niinistön mukaan Erdogan ei ole vielä vastannut kirjeeseen. Niinistö arvioi, että kirjeeseen varmasti vastataan jollain tavalla.

Valtiosihteeri Stenlund: Albayrak valittanut seuraavaan oikeusasteeseen

Turkissa vankeustuomion kirjoittamastaan jutusta saanut suomalainen toimittaja Ayla Albayrak on valittanut tuomiostaan seuraavaan oikeusasteeseen, kertoo ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund.

Stenlund keskusteli tänään Albayrakin tapauksesta turkkilaisen kollegansa kanssa Turkin pääkaupungissa Ankarassa.
Albayrak sai äskettäin kahden vuoden ja yhden kuukauden tuomion Wall Street Journal -lehdessä elokuussa 2015 julkaistusta Kaakkois-Turkin kurdialuetta käsittelevästä jutusta.