Tällä hetkellä teknologia-asioiden hallinta on ripoteltu moneen eri ministeriöön, eikä niiden pitkäjänteinen resursointi tai suunnittelu toimi riittävän hyvin, etujärjestö sanoo.

Teknologiateollisuus esitteli hallitusohjelmatoiveitaan medialle Helsingissä tiistaina.

Teknosuurvalta-ajattelun lisäksi viiden kohdan lista on Etelärannan tuttujen tavoitteiden mukainen: investointiympäristöä pitää tehdä ulkomaisille investoijille houkuttelevammaksi, ja verotukseen on saatava turvallista vakautta tempoilun sijaan.

Tosin jos seuraava hallitus peruisi yhteisöveroon nyt tehtävän alennuksen, sekään ei tuntuisi olevan maailmanloppu.

– Meille tärkeää on, että kokonaisuus tukee talouskasvua. Siellä voi olla erilaisia veroja, mutta ennustettavasti, Susiluoto muistutti.

Etujärjestö uskoo, että Suomi voisi haalia tänne lähivuosina parinkymmenen miljardin edestä teknologiainvestointeja, mikäli olosuhteet olisivat kunnossa ja turha säätely poissa.

Teknologia- ja vientivetoinen talouskasvu nostaisi maan talouden pysyvästi suosta, ja tekoälyllä julkishallinnon byrokratiamuureja saisi ohennettua entisestään.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto Etelärannassa Helsingissä 8. syyskuuta 2026. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

KASVUHALUJA olisi Teknon mielestä tuettava esimerkiksi antamalla yrityksille paremmat keinot vähentää investointikuluja yhteisöveroistaan.

Tämä tosin lisäisi valtion menoja aluksi 300-400 miljoonalla eurolla, mutta Teknon laskelmien mukaan investointien hyödyt kuittaisivat tämän nopeasti.

Nuorten suomalaisten koulutustasoa pitää nostaa ja peruskoulun opetusta parantaa etenkin matemaattisissa aineissa, mutta tämänkin lisäksi ulkomaista ammattityövoimaa tarvitaan etujärjestön mielestä aiempaa enemmän.

Teknologiateollisuus painottaa erikseen, että työhön johtavan maahanmuuton lisäämistä pitää vastedes tehdä määrätietoisesti.

Teollisuudessa on puhuttu jopa 140 000 ulkomaisen osaajan tarpeesta vuosikymmenen aikana.

Tämä edellyttää Teknon mielestä väistämättä myös suomalaisen henkisen ilmaston avartumista ja kansainvälistymisen arvon ymmärtämistä. Rasismin vähentäminenkin onnistuu parhaiten ihmisten hyvinvointia ja työtä lisäämällä.

– Taloustilanne vaikuttaa aina polarisaatioon, perustelee Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Ville Voipio.

PALKANSAAJIEN arkea etujärjestö muuttaisi paikallista sopimista ja yritysten sisäistä päätöksentekovaltaa lisäämällä.

Tekno ihmettelee, miksi esimerkiksi ylityö- ja sunnuntailisien määrittelyyn tarvitaan edelleenkin kankeita lakeja.

Semantiikkaakin on toivelistassa mukana: valtion tutkimus- ja kehittämismenoja eli T&K -toimintaa olisi syytä laventaa yhdellä kirjaimella, ottamalla myös innovaatiot ja niiden kaupallistaminen keskeiseksi tavoitteeksi.

Nämä uudet TKI-menot pitäisi yhä nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, Teknologiateollisuus katsoo.