Kolumnit

Tekoäly ei syö, nuku eikä rakastu

Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander

Lääkärien kauhistus on kuulemma potilas, joka ennen vastaanotolle tuloaan on googlannut kaikki mahdolliset taudit itsessään. Googlekin jää pian toiseksi kun tekoäly kehittyy ja ryhtyy palvelemaan ihmiskuntaa.

Lääkäreitä tarvitaan vuorenvarmasti tulevaisuudessakin, mutta kone voi täydentää lääkärin työtä. Lääketiede kehittyy, eikä kukaan voi olettaa lääkärin tunnistavan joka ikistä harvinaista sairautta.

Tekoälyn idea on vanha juttu, mutta se on todellisuutta tässä ja nyt.

Jo vuonna 1863 Samuel Butler ennusti, että Darwinin evoluutioteoria pätee ennen pitkää myös koneisiin.

Vuonna 2015 Googlen Deep Mind -tietokone päihitti kirkkaasti huippuälykkään korealaisen Lee Sadolin perinteisessä Go-pelissä, jossa on enemmän mahdollisia skenaarioita kuin atomeja näkyvässä universumissa.

Ihminen on ja pysyy ylivoimaisena.

Tekoäly ei nuku, syö tai rakastu. Sillä ei ole intuitiota eikä vaistoja, joten ihminen on ja pysyy ylivoimaisena.

EU:n kyberturvallisuuden ja tekoälypolitiikan johtaja Jonathan Sage sanoikin hiljattain eräässä seminaarissa Brysselissä, ettei ihmisälyä ja tekoälyä kannata verrata alkuunkaan. Pitäisi mieluummin puhua ”kasvatetusta älystä” (augmented intelligence), jossa ihminen ja kone täydentävät toisiaan

Tekoälyyn ja algoritmeihin liittyy paljon eettisiä huolia, Näihin huoliin pitää ja voidaan vastata kansainvälisillä arvioinneilla ja erityisesti koulutuksella. Jokaisen tulevan sukupolven pitää ymmärtää oikeutensa esimerkiksi algoritmien automatisoitujen päätösten edessä.

Tästä syystä esitinkin Euroopan parlamentissa pilottiprojektia algoritmien eettisiin vastuukysymyksiin liittyen. Aloite meni läpi ja nyt odottelen komission suunnitelmaa pilottiprojektista.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat