Politiikka
20.6.2018 07:35 ・ Päivitetty: 20.6.2018 07:38
Tekoäly voi tuhota 15 prosenttia työpaikoista 2035 mennessä – Lauri Ihalainen: ”Suomessa muutos voi olla hallitumpi”
Tänään julkaistu tekoälyajan työ –raportti esittää neljä näkökulmaa tekoälyajan talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan.
SDP:n kansanedustaja, tekoälyajan työ –työryhmän jäsen Lauri Ihalainen muistuttaa, että tekoäly on väline, ei itseisarvo.
”Positiivisesti ajatellen kuluttajat tulevat kokemaan tekoajan voittopuolisesti myönteisenä. Toisaalta digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio ja tekoäly muuttavat työtä ja sen tekemisen tapoja. Työ irtoaa osittain ajasta ja paikasta. Teknologinen murros voi johtaa siihen, että kaikki eivät pysy mukana. Yhteiskunnalliset erot voivat kasvaa ja riski syrjäytyä työmarkkinoilta on todellinen.”
Ihalainen sanoo tiedotteessaan, että tekoäly hävittää nykyisiä työpaikkoja, mutta luo myös samalla uutta.
”Suomea koskevissa arvioinneissa tekoäly tulee tuhoamaan noin 15 prosenttia työpaikoista 2035 mennessä. Joskin Suomessa muutos voi olla hallitumpi siksi, että helposti automatisoitava taylorisoituja työpaikkoja on Suomessa alle 10 % työpaikoista, kun sama luku on Saksassa noin 30 %.”
Ihalaisen mukaan työn murroksen vaikutuksista ja vauhdista on erilaisia näkemyksiä, mutta yksi yhteinen johtopäätös on, että oppiminen ja osaaminen ovat keino vaikuttaa muutokseen ja tapa huolehtia, että työntekijät pystyvät siirtymään työstä ja ammatista toiseen ja soveltamaan uutta teknologiaa.
Tulisi välttää ns. porakaivo-osaamisen syntymistä, jossa erikoistutaan liian kapea-alaisiin tehtäviin.
Ihalaisen mukaan avainsana on elinikäinen oppiminen. Työryhmä tekikin konkreettisia politiikkasuosituksia muun muassa koulutusjärjestelmään ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Työryhmä korosti, että edessä on yli miljoonan suomalaisen uudelleen- ja täydennyskoulutushaaste lähitulevaisuudessa. Siksi tarvitaan mittava elinikäisen oppimisen reformi.
”Työryhmä korosti tarvetta varmistaa peruskoulun päättäneille yleissivistävät osaamistaidot, jotka mahdollistavat jatko-opintokelpoisuuden ja edistää elinikäistä oppimista. Tulisi välttää ns. porakaivo-osaamisen syntymistä, jossa erikoistutaan liian kapea-alaisiin tehtäviin.”
Ihalaisen mukaan tekoäly vaikuttaa laajasti ammatteihin ja siksi ammatillisen koulutuksen laatua on kehitettävä parantamalla muun muassa opiskelijoiden mahdollisuutta liikkua koulutusohjelmien välillä ja osallistua korkeakouluopintoihin.
”Yksi suositus on, että elinikäisen oppimisen parantamiseksi kaikille työikäisille luotaisiin osaamistili- tai seteli.”
Korkean rakennetyöttömyyden torjumiseksi työryhmä ehdottaa laadittavaksi osaamisohjelman, joka varmistaa kaikille vähintään toisen asteen tutkinnon ja oppivelvollisuus ulotetaan koskemaan toista astetta. Työryhmän mielestä työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta kantavat yhdessä vastuun työvoiman osaamisen päivittämisestä ja sen rahoituksesta.
”Uusi vuoden 2019 alusta perustettava työllisyysrahasto voisi toimia elinikäisen oppimisen, osaamistilin- tai setelin kehittämistehtävissä ja osaltaan rahoittajana”, Ihalainen sanoo.
Ihalainen ei usko, että tekoäly pystyisi korvaamaan sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät muun muassa monipuolista kontaktointia, sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja sekä tunteiden osoittamista.
”Tutkimustietoon perustuen teknologisen murroksen keskellä korostuvat taidot toimia sosiaalisissa tilanteissa.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.