PINNALLA:

Tellervo Koivisto: ”Tässä hetkessä on aineksia ääritekojen syntyyn”

Kuva: Jari Soini

Presidentin puoliso ja entinen kansanedustaja Tellervo Koivisto sanoi jo vuosikausia sitten ”on pelättävissä, että olemme menossa tehokkuusyhteiskuntaan, jossa kaikki eivät kestä”. Kun kysyn, onko niin käynyt, hän vakavoituu ja vastaa myöntävästi.

– En yhtään kaipaa sellaista yhteiskuntaa, jossa elämme satavuotiaiksi, hän huokaa.

Tellervo Koivisto kokee myös turhautumista tämän hetken yhteiskunnan tilanteesta, koska hänen edustamiensa arvojen sijaan yksilöä korostavat aatteet ovat ottaneet vallan. Solidaarisuudesta on vuosien varrella tullut hänelle tärkein demareitten arvoista.

– On vaikea enää saada nuorten ihmisten puheesta selvää. He puhuvat eri maailmasta, rouva Koivisto luonnehtii.

Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan vasta ilmestynyt kirja Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet. on muistuttanut Tellervo Koivistoa siitä, millaisia hirmutekoja Suomessakin on tapahtunut.

Hän tähdentää, että Lapuan liikkeen ja kansalaissodan tapahtumista pitäisi puhua mahdollisimman paljon, etteivät ihmiset pääsisi sokeutumaan haastavan turvapaikanhakijatilanteen keskellä.

– Tässä hetkessä on aineksia samankaltaisten ääritekojen syntyyn, rouva Koivisto pohtii.

Tellervo Koiviston erikoishaastattelu Demokraatissa 3.3.

Näin suomalaisten käsitys sopivasta eläkeiästä muuttui kyselyn mukaan

Suomalaisten sopivana pitämä lakisääteinen eläkeikä on noussut viime vuodesta, käy ilmi Nordean Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Tällä hetkellä sopiva eläkeikä on kyselyn perusteella 65–66 vuotta, kun vielä vuosi sitten arvio sopivasta eläkeiästä oli noin kaksi vuotta alempi eli 63–64 vuotta.

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan kyselyn perusteella vaikuttaa, että suomalaiset ovat tottuneet ajatukseen nousevasta eläkeiästä.

Kysely toteutettiin maaliskuussa internetpaneelissa. Siihen vastasi yli tuhat työssäkäyvää 23–65-vuotiasta.

AVAINSANAT

Maahanmuuttovirasto tehostaa toimintaansa sisäministeriön listaamien puutteiden jälkeen

Maahanmuuttajat opiskelemassa suomea.

Maahanmuuttovirasto (Migri) aikoo kilpailuttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan.

Kilpailutuksella pyritään pitämään kustannukset paremmin kurissa.

Migrin mukaan hakijoita on määrä sijoittaa keskuksiin niin, että niiden käyttöaste pysyy tavoitteen mukaisessa 90 prosentissa. Lisäkisi supistamispäätöksissä painopisteenä pidetään kokonaisten vastaanottokeskusten lakkauttamista paikkojen vähentämisen sijaan.

Tehostamistoimilla vastataan puutteisiin, joita vastaanottotoiminnan sopimuksissa ja valvonnassa havaittiin sisäministeriön tarkastuksessa.

Tarkastuksen mukaan vastaanottotoiminnan kustannukset henkilöä kohti ovat kasvaneet merkittävästi. Sisäministeriöstä arvioidaan, että puutteiden taustalla on ennen kaikkea poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijoiden määrä viime syksynä.

Tiedotteessaan maahanmuuttovirasto toteaa, että syksyllä 2015 se joutui toimimaan kymmenkertaistuneen turvapaikanhakijamäärän johdosta erittäin poikkeuksellisessa toimintaympäristössä. Tärkeimpänä tavoitteena oli saada kaikille turvapaikanhakijoille katto pään päälle.

“Tiedostimme Maahanmuuttovirastossa jo silloin, että vastaanottokeskuksia ei kyetä näissä olosuhteissa perustamaan yhtä kustannustehokkaasti kuin aiemmin”, tiedotteessa kerrotaan.

Porissa lomautetaan 2153 työntekijää kahdesta päivästä kolmeen viikkoon

Pori lomauttaa 2 153 kaupungin työntekijää. Lomautusten kesto on kahdesta päivästä kolmeen viikkoon, ja ne ajoittuvat loka–joulukuulle.

Kaupunki kertoo tiedotteessa, että lisäksi 916 ihmistä on valinnut talkoovapaan lomautuksen sijaan.

Pori tavoittelee tänä vuonna kaikkiaan 13 miljoonan euron säästöjä. Lomautusten taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin 4,7 miljoonaa euroa. Porin mukaan lomautuksilla on vaikutusta palvelutuotantoon.

Lomautukset koskevat koko henkilöstöä. Ulkopuolelle jää kuitenkin haavoittuvimpien toimintojen henkilöstöä muun muassa Porin perusturvakeskuksessa, sivistyskeskuksessa ja Satakunnan pelastuslaitoksella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Asunnot kallistuivat pääkaupunkiseudulla, halpenivat muualla

Kuva: Kari Hulkko
Asuminen vuokra
vuokra-asunto     
seteli, asuntolaina    
kuvattu elokuussa 2003              *** Local Caption *** 091 pe 14.05.2004 Dem s.9
227 pe 26.11.2004 Dem s.9
003 ke 05.01.2005 Dem s.6
116 ke 22.06.2005 Dem s.12
177 ma 19.09.2011 dem s.10

Vanhojen osakeasuntojen hinnat liikkuivat heinäkuussa päinvastaisiin suuntiin pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa verrattuna edellisvuoteen.

Tilastokeskus kertoo, että pääkaupunkiseudun hinnat nousivat 1,8 prosenttia edellisvuodesta ja muualla maassa hinnat laskivat 1,6 prosenttia. Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat pysyivät viime vuoden tasolla.

Kesäkuuhun verrattuna hinnat nousivat aavistuksen. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat hieman, mutta muualla Suomessa hinnat olivat nousussa.

Heinäkuussa neliöhintojen keskiarvo koko maassa oli noin 2 300 euroa. Ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä on huomattava, sillä pääkaupunkiseudulla keskineliöhinta oli noin 3 500 euroa ja muualla maassa noin 1 700 euroa.

“Pohjanoteeraus” — HSL:n 6€-päätös nostatti myrskyn

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin Vasemmistonuoret tuomitsee Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) päätöksen alkaa veloittaa syyskuusta alkaen aiheettomien tarkastusmaksujen perumisesta.

Vaikka asiakas omistaisi voimassa olevan kausikortin, joutuu hän jatkossa maksamaan kuusi euroa tarkastusmaksun perumisesta HSL:n toimipisteellä.

— Päätös kausikorttinsa maksaneiden matkustajien laskuttamisesta kuvastaa moraalikatoa joukkoliikenteen johdossa, Helsingin Vasemmistonuorten puheenjohtaja Kaisa Liljanto sanoo.

Helsingin Vasemmistonuorten mielestä HSL:n päätöksen perusteleminen järjestelmän väärinkäyttämisellä ja tarkastusmaksun kirjoittamisesta koostuvilla kustannuksilla ei riitä selitykseksi.

— Kalliista lipuntarkistuksesta ja järjestelmän väärinkäytöksistä päästäisiin tekemällä joukkoliikenne maksuttomaksi.

Hänen mukaansa liikkuminen ei ole valinta, vaan perusoikeus.

Helsingin Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Aleksi Heikola täydentää sanomalla, että on kestämätöntä, että julkisen liikenteen liput hinnoitellaan sen merkittävimmän asiakasryhmän ulottumattomiin ja sitten nostetaan vielä tarkastusmaksua.

— Lippunsa maksaneiden rankaiseminen on kuitenkin uusi pohjanoteeraus.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta