Tellervo Koivisto: ”Tässä hetkessä on aineksia ääritekojen syntyyn”

Kuva: Jari Soini

Presidentin puoliso ja entinen kansanedustaja Tellervo Koivisto sanoi jo vuosikausia sitten ”on pelättävissä, että olemme menossa tehokkuusyhteiskuntaan, jossa kaikki eivät kestä”. Kun kysyn, onko niin käynyt, hän vakavoituu ja vastaa myöntävästi.

– En yhtään kaipaa sellaista yhteiskuntaa, jossa elämme satavuotiaiksi, hän huokaa.

Tellervo Koivisto kokee myös turhautumista tämän hetken yhteiskunnan tilanteesta, koska hänen edustamiensa arvojen sijaan yksilöä korostavat aatteet ovat ottaneet vallan. Solidaarisuudesta on vuosien varrella tullut hänelle tärkein demareitten arvoista.

– On vaikea enää saada nuorten ihmisten puheesta selvää. He puhuvat eri maailmasta, rouva Koivisto luonnehtii.

Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan vasta ilmestynyt kirja Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet. on muistuttanut Tellervo Koivistoa siitä, millaisia hirmutekoja Suomessakin on tapahtunut.

Hän tähdentää, että Lapuan liikkeen ja kansalaissodan tapahtumista pitäisi puhua mahdollisimman paljon, etteivät ihmiset pääsisi sokeutumaan haastavan turvapaikanhakijatilanteen keskellä.

– Tässä hetkessä on aineksia samankaltaisten ääritekojen syntyyn, rouva Koivisto pohtii.

Tellervo Koiviston erikoishaastattelu Demokraatissa 3.3.

Natseja vastusti Helsingissä lähes tuhat — ”Ei natseja Helsinkiin, ei natseja mihinkään”

Kuva: Lehtikuva
vastamarssi
Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Helsingissä itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2016. Mielenosoitus on Varisverkoston, A-ryhmän ja Helsingin vasemmistonuorten järjestämä vastamielenosoitus äärioikeistolaisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoitukselle.

Natsien vastainen mielenosoitus on kerännyt Helsingin Asema-aukion täyteen ihmisiä. Helsingin poliisi kertoi Twitterissä, että paikalla on lähes tuhat ihmistä ja mielenosoitus alkoi rauhallisesti. Poliisi on näkyvästi paikalla.

Paikalla olevan STT:n toimittajan mukaan aukiolla kuultiin muun muassa ”Ei natseja Helsinkiin, ei natseja mihinkään” -huutoja. Helsinki ilman natseja -tapahtuman järjestäjiksi ovat ilmoittautuneet antifasistinen Varisverkosto, anarkistinen A-ryhmä sekä Helsingin Vasemmistonuoret.

Keskustelua aiheesta

Hakaniemen torille on saapunut uusnatseja

Kuva: Lehtikuva

Hakaniemen torille on saapunut uusnatseja, kertoo paikalla oleva STT:n toimittaja.

Paikalla on poliisin mukaan alle parisataa mielenosoittajaa.

Torilla viritellään parhaillaan puhujan paikkaa.

Lisäksi torille on avattu pakettiautosta toimiva kauppa, jossa myydään tarroja, kaulaliinoja ja paitoja.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson: ”En joudu pelkäämään, että isäni kidnapataan”

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pohdiskelee itsenäisyyden merkitystä Facebook-tilillään.

Hänelle itsenäisyys on turvallisuutta.

”Se on etuoikeutetun ihmisen tunne siitä, että saa asua maassa, jossa ei joudu pelkäämään arkisin. En joudu pelkäämään, että isäni kidnapataan, että minut pidätetään poliittisen toimintani vuoksi tai että paras ystäväni joutuu väkivallan kohteeksi, koska hän kuuluu vähemmistöön.”

Andersson kertoo olevansa tavattoman kiitollinen siitä, ettei ole joutunut näkemään muun muassa sotaa ja kuolemaa.

”Olen tavattoman kiitollinen siitä, että en ole koskaan joutunut olemaan sen vaikean valinnan edessä, jotka miljoonat ihmiset koko ajan joutuvat tekemään miettiessään, uskaltavatko he jäädä omaan kotiinsa vai ei.”

Andersson huomauttaa, että turvallisuuden tunteeseen tottuu, ja ihminen muuttuu usein omille etuoikeuksilleen sokeaksi.

”Tätä tunnetta hyödyntävät kaikki ne tahot, jotka tekevät itsenäisyyspäivällä politiikkaa. Oman turvallisuuden näkyväksi tekemisen sijaan he haluavat saada meidät ajattelemaan turvattomuutta ja uhkia.”

”On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta” – OAJ: Pisa-historian surkein tulos saisi herättää päättäjät

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola
pisaa

Suomi teki Pisa-historiansa heikoimman tuloksen tänään julkistetussa OECD:n arvioinnissa, arvioi Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

– Vaikka tulostaso on edelleen kansainvälisesti vertaillen huippua, on suunta väärä ja vaatii välittömän kurssinmuutoksen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.

Tuoreet Pisa-tulokset ilmentävät eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut ja myös alueelliset erot jyrkkenevät. Erityisen huolestunut OAJ on heikosti osaavien määrän nopeasta kasvusta.

– Tällaiset tulokset ovat selvä uhka työelämästä syrjäytymiseksi. On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Kehno pohja luonnontieteissä ja matemaattisessa osaamisessa sekä lukutaidossa heikentää menestystä myös seuraavilla koulutusasteilla, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa, Luukkainen muistuttaa.

OAJ on jo aiemmin kritisoinut ns. kolmiportaisen tuen toimivuutta. Luukkaisen mukaan valitettavasti epäilyt näyttävät pitävän paikkansa.

– Tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa riittävää tukea, kuten erityisopetusta. Tilannetta pahentaa se, että on sattumanvaraista, kuka tukea saa. Samalla tilanteesta kärsii myös ryhmän muiden oppilaiden eli suuren enemmistön opiskelu. Totta kai tämä näkyy oppimistuloksissa.

Myös nopeasti oppivien ja erittäin hyvin menestyvien osuus on pienentynyt.

– He ovat tulevaisuudessa suuressa vastuussa työn ja työpaikkojen luomisessa Suomeen. Heidät on liian kauan unohdettu koulun kehittämisessä, Luukkainen huomauttaa.

Koulutuksen arvostusta on lisättävä joka tasolla aina perheistä maan ylimpiin päättäjiin.

OAJ:n mielestä nyt punnitaankin, hylkääkö Suomi lopullisesti koulutuksellisen tasa-arvon. Koulutuksen voimavarat ja laatu riippuvat liiaksi kuntapäättäjistä ja kuntien vaihtelevista taloustilanteista. Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee suuresti kunnasta toiseen.

Valtakunnallinen peruskoulufoorumi on juuri aloittanut työnsä. OAJ:n mielestä sen parlamentaarisen ryhmän pitääkin esittää, miten lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä turvaavat paremmin tasavertaisen perusopetuksen ja oppimismahdollisuudet koko maassa.

– Koulutuksen perustasta on pidettävä huolta pitkäjänteisesti. Meneillään on sinänsä erinomaisia kehittämishankkeita, mutta irrallisina ja erillisinä ne eivät riitä estämään perustan rapautumista. Koulutuksen perusrahoitus on laskenut dramaattisesti. Leikkaukset esi- ja perusopetuksen perusrahoitukseen kuntien valtionosuuksissa ovat liki kymmenkertaiset verrattuina perusopetuksen kehittämisrahoihin, Luukkainen suhteuttaa.

Juuri uusitun opetussuunnitelman tavoitteet ovat Luukkaisen mielestä hyviä, mutta korkeiden tavoitteiden ja käytännön olosuhteiden välinen ristiriita on liian suuri.

– Koulutuksen arvostusta on lisättävä joka tasolla aina perheistä maan ylimpiin päättäjiin. On tuotava esiin sen merkitys hyvälle elämälle ja osaamiselle. Syvällinen oppiminen vaatii aina ponnistelua ja vaivannäköä. Koulu ei ole pelkästään viihdytyslaitos, vaan sen tehtävänä on opettaa ja vaatia tekemään työtä ja tälle on saatava myös vanhempien tuki, Luukkainen kiteyttää.

Kotitausta vaikuttaa menestykseen yhä enemmän – Pisa-tulos luonnontieteissä romahti

Kuva: Getty Images

Luonnontieteiden opiskelu ei kiinnosta suomalaisnuoria, selviää osaamistuloksia mittaavasta Pisa 2015-tutkimuksesta. Luonnontieteitä painottaneesta tutkimuksesta käy ilmi, että luonnontieteissä heikosti menestyneiden oppilaiden määrä kasvaa ja huipputuloksia saavien määrä laskee. Ilmiö koskee erityisesti poikia.

– Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on lähes kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella, sanoo yliopistotutkija Jouni Vettenranta.

Viimeksi luonnontieteet olivat tutkimuksessa pääaineena vuonna 2006. Tuolloin Suomi piti luonnontieteissä kärkipaikkaa, mutta tuoreessa tutkimuksessa pistekeskiarvo on romahtanut jopa 32 pistettä. Tulosten heikkeneminen vastaa lähes yhden kouluvuoden edistymistä. Pistemäärässä pudotus oli toiseksi suurin.

Pistekeskiarvon romahtamisesta huolimatta Suomi sijoittui luonnontieteissä edelleen kärkimaiden joukkoon. OECD-maista Suomi oli kolmanneksi paras ja kaikkien maiden osalta edelle menivät Singapore, Japani, Taiwan ja Viro.

Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat lisääntyneet entisestään.

Muuten kymmenen vuotta jatkunut lasku oppimistuloksen suhteen näyttää taittuneen. Lukutaidossa Suomi sijoittui kaikkien maiden osalta 4. sijalle, OECD-maiden osalta sijoitus oli toinen.

Matematiikassa osaaminen on säilynyt lähes ennallaan. OECD-maista Suomi oli seitsemäs ja kaikkien maiden osalta kolmastoista.

Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat lisääntyneet entisestään. Esimerkiksi sukupuolien ero on Suomessa luonnontieteiden osalta OECD-maiden suurin. Tytöt sijoittuivat luonnontieteissä tyttöjen välisessä vertailussa toiseksi heti Singaporen tyttöjen jälkeen ja lukutaidossa tytöt olivat piikkipaikalla.

Tytöt menestyivät poikia paremmin myös matematiikassa. Suomi olikin ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä.

Suomalaisoppilaiden menestykseen vaikuttaa entistä enemmän kotitausta kuten vanhempien koulutus. Muissa maissa vaikutus on pysynyt ennallaan.

Koulujen väliset erot ovat Suomessa osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot ovat kasvaneet. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun oppilaat menestyivät selvästi muun maan oppilaita paremmin.

Talousjärjestö OECD:n Pisa-tutkimus on järjestetty vuodesta 2000 kolmen vuoden välein. Tutkimukseen osallistui 73 maata tai aluetta. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto.