Perhevapaauudistus tuli voimaan viime elokuussa. Sen tarkoitus on tehdä työelämä tasa-arvoisemmaksi, kun vanhempainvapaita voi jakaa tasaisemmin vanhempien välillä.

Laki määrää perhevapaiden määrästä, mutta niiden palkallisuudesta päätetään työehtosopimuksissa. Ennen uudistusta äidin palkalliset vapaat ovat olleet monessa sopimuksessa moninkertaiset isään verrattuna. Työntekijäpuoli on halunnut pidentää toisen vanhemman palkallisia vapaita.

Yle listasi viikonloppuna yli 30 työehtosopimuksen kirjaukset perhevapaista kevään työmarkkinakierroksella.

YLEMMÄT toimihenkilöt YTN, joka on korkeakoulutettujen Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, otti perhevapaat sydämenasiakseen. Neuvottelupäällikkö Petteri Oksa on hyvin tyytyväinen ja ylpeä siitä, että se sai sovituksi palkallisista perhevapaista kaikissa työehtosopimuksissa. Niitä on peräti 47, kun mukaan lasketaan myös kaikki yrityskohtaiset sopimukset

– Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on aivan keskeinen arvo työelämässä. Perhevapaauudistus on siinä hyvä työkalu. Meidän ajatuksemme lähti siitä, että jos ei nyt, kun lainsäädäntö on tullut äskettäin voimaan, niin sitten ei ehkä koskaan, Oksa perustelee Demokraatille, miksi kirjaus perhevapaista oli YTN:lle ensiarvoisen tärkeä kevään työmarkkinaneuvotteluissa.

Oksan mukaan YTN:n aloilla palkallisten vapaiden kestot vaihtelevat jonkun verran. Kaikissa on pohjalla 40 päivää synnyttävän vanhemman raskausvapaan aikaa.

– Lisäksi on 28-36 päivää vapaata molemmille vanhemmille. Mutta pienimmilläänkin sopimuksiin tuli vähintään kaksi viikkoa palkallista lomaa lisää toiselle vanhemmalle.

OKSA hieman ihmettelee analyysejä, joiden mukaan miesvaltaisilla aloilla perhevapaat eivät välttämättä ole neuvotteluiden ykkösprioriteetti. Hän huomauttaa, että YTN:n sopimusaloista esimerkiksi teknologiateollisuus on hyvin miesvaltainen – ja perhevapaat olivat YTN:llä tärkeysjärjestyksessä aivan ykkösenä.

– Eri liitot tekevät erilaisia ratkaisuja, ja niihin voi olla monia syitä. Mutta miesvaltaisuudesta se ei mielestäni ole kiinni.

Hän kuitenkin toteaa, ettei sitä voi ohittaa, että mitä miesvaltaisempi ala on, sitä kalliimmaksi vanhempainvapaiden tasaisempi jako työnantajalle tulee. Potentiaalisia vapaan käyttäjiä kun on enemmän.

– Luulen, että seinä tuli monessa neuvottelupöydässä vastaan juuri sen takia, että hintalappu oli kuitenkin sen verran kallis.

ALKU EI ollut YTN-alojen pöydissäkään lupaava, kun työnantajapuoli ilmoitti neuvottelujen alussa, ettei ollut ”pätkääkään kiinnostunut koko asiasta”.

– Jokaisessa pöydässä kuulimme, että olisi helpompaa, jos unohtaisitte koko homman, Oksa muistelee.

YTN oli valmis jopa pienempiin palkankorotuksiin, jos työehtosopimuksiin saadaan kirjaus pitemmistä perhevapaista, mutta työnantajat eivät tällaista ajattelua hyväksyneet.

– Me veimme pöytiin laskelmat, kuinka paljon tasaisempi jakaminen vanhempien välillä meidän mielestämme maksaa. Työnantajan mukaan me laskimme hinnan liian alhaiseksi, mutta siltä puolelta ei tullut koskaan mitään laskelmaa, Oksa kertoo.

Sinnikkyys kuitenkin palkittiin, ja toukokuun puolivälin kieppeillä viimeisimpäänkin, energiateollisuuden sopimukseen, sisältyy nyt palkallisen vapaan pidennys.

ILMAISEKSI koko prosessi ei Oksan mukaan syntynyt, sillä YTN:n pöydissä jouduttiin myös tinkimään joistakin muista vaateista.

– Vasta myöhemmin tulee arvioitavaksi, kuinka kovaksi hintalappu muodostuu. Sopimuksissa on nyt aika iso sortimentti niin sanotuista kompensaatioista.

Hän ottaa esimerkiksi ison teknologiateollisuuden sopimuksen. Siinä muun muassa lyhennettiin muutosneuvottelujen ja lomautusilmoitusten aikoja ja kasvatettiin hieman päivärahakilometrin rajaa.

Palkankorotuksiin perhevapaakirjaus ei loppujen lopuksi vaikuttanut.

Oksan mukaan perhevapaiden käyttö näyttäisi kiinnostavan – nimenomaan isät ovat ottaneet ahkerasti yhteyttä kysymyksineen.

– Luulen, että näitä pidempiä vapaita aletaan käyttää aika pian, vaikkakaan en usko, että kaikki muuttuu kuin taikasauvan heilautuksella. Kaikki työnantajat kun eivät ole suhtautuneet kovin myönteisesti ennen uudistustakaan perhevapaiden pitämiseen.

MITÄ TEHDÄ, jos työnantaja viittaa kintaalla sopimuksen kirjaukseen? Oksa sanoo, että sitten on vain keskusteltava asianomaisten liittojen välillä, jos riita ei ratkea paikallisesti – ja viedä tarvittaessa työtuomioistuimeen.

– Mutta tuskin kukaan tässä lähtee pahemmin riitelemään, koska tes-määräys on niin yksiselitteinen. Ongelmallisempaa on, jos joku alkaa painostaa ja uhkailla tyyliin ”ei meidän työpaikalla ole ollut tapana näitä pitää”. Näitä tapauksia on ollut vuosien varrella, mutta toivottavasti asenteet muuttuvat.

Oksa arvioi, että taitaa olla historiassa ensimmäinen kerta, että ylemmät toimihenkilöt ovat ladunavaajana merkittävässä työelämän laadullisessa parantamisessa.

– Haluan uskoa siihen, että tämä laajenee kaikkiin sopimuksiin, joka alalla ja kaikissa henkilöstöryhmissä. Perhevapaiden tasa-arvoisempi jakaminen on niin tärkeää jo pelkästään yhdenvertaisuuden ja inhimillisyyden kannalta. Ja kun mietti Suomen alhaista syntyvyyttä ja perheiden tilannetta… onhan se erinomaista, jos pystymme auttamaan siinä, että lapsia ylipäänsä halutaan hankkia.

Hänen tärkein viestinsä isille on ennen kaikkea olla onnellisia isyydestään.

– Käyttäkää mahdollisuudet hyväksenne viettää palkallisesti useampi viikko lapsen kanssa. Se on ratkaisu, jota ei taatusti kadu myöhemmin.