Teollisuuden superliitto etenee – Team jatkaa mukana valmistelussa

Kuva: Demokraatti
Teamin puheenjohtaja Heli Puura.

Team Teollisuusalojen ammattiliitto jatkaa mukana neljän SAK:laisen teollisuusliiton fuusiohankkeessa. Muut liitot ovat Metallityöväen Liitto, Paperiliitto ja Puuliitto. Teollisuuden uusi työntekijäliitto olisi syntyessään Suomen suurin ammattiliitto. Liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli tämän vuoden alussa 268 500. Tavoite on, että uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi vuoden kuluttua, marraskuussa 2017.

Teamin 17.–18.11. Hämeenlinnassa koolla ollut valtuusto korostaa, että fuusio tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden  modernisoida ammattiyhdistystoimintaa. TEAMille on tärkeää, että fuusion jatkovalmistelussa haetaan kunnianhimoisesti edunvalvonnan ja yhteiskuntavaikuttamisen vahvistamista ja mahdollisimman hyviä, tulevaisuuteen suuntaavia toimintamalleja.

Fuusiohanke tarjoaa myös tilaisuuden pohtia, millaisia ovat tulevaisuuden työt ja työelämä, ja kuinka ammattiyhdistystyö tulevaisuudessa voisi vetää puoleensa uusia ja nuoria jäseniä. TEAM korostaa, että fuusio tehdään työssäkäyviä ja työttömiä jäseniä varten, heidän etuaan ajamaan, heidän elämänpiiriään varmistamaan ja kohentamaan.

– Liittofuusion tarve on nyt suurempi kuin fuusioprosessia käynnistettäessä vuosi sitten. Työnantajat ovat tiivistäneen rivejään ja kiristäneet linjaansa – tälle tarvitaan vastavoima. Ja, kuten on koettu, poliittiset suhdanteet voivat kiristyä nopeasti. Ay-liikkeen pitää olla valmiina, oli poliittisessa vallankahvassa minkä värinen hallitus tahansa, Teamin puheenjohtaja Heli Puura korostaa.

Painoarvoa lisää

Team valtuusto katsoo, että yksi fuusion tavoitteista on teollisuusliittojen painoarvon varmistaminen  sopimustoiminnassa. Työnantajien hylättyä keskitetyn sopimustoiminnan Suomi tarvitsee uuden työmarkkinamallin, sen päätavoitteina tulee olla parempi työllisyys ja hyvinvointi koko yhteiskunnalle. Paremman työllisyyden edellytyksiä ovat pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa, investoinnit tulevaisuuteen, jatkuva tuottavuustyö ja nykyistä olennaisesti parempi yhteistoiminta sopimusyhteiskunnassa.

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta

SAK:hon uusi ekonomisti

Kuva: SAK / Olga Poppius / Studio Skaala
Patrizio Lainà.

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

AVAINSANAT

Keskustan kansanedustajista suuri osa haluaa eroon ryhmäkurista alkoholiäänestyksessä

Keskustan eduskuntaryhmässä on laajaa kannatusta sille, että puolue luopuu ryhmäkurista alkoholilaista äänestettäessä.

STT tavoitti 20 keskustan kansanedustajaa. Heistä kukaan ei kannattanut suoraan ryhmäkuria alkoholilaista äänestettäessä, jos tuleva hallituksen esitys noudattelee hallituspuolueiden viime vuonna sopimaa kompromissia.

Uusi alkoholilaki toisi ruokakauppoihin vahvat oluet ja siiderit sekä niin kutsutut limuviinat.

Keskustelua aiheesta