Media ja oppositio ovat kilvan syksystä saakka huudelleet, ettei hallitus ole tehnyt mitään konkreettisia toimia asian eteen, saati saavuttanut edistysaskeliakaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Olen toista mieltä.
Työttömiä rankaissut aktiivimalli kuitenkin jo hyvästeltiin haudan lepoon tämän vuoden alusta. En jäänyt kaipaamaan. Aktiivimalli leikkasi jopa yli 100 000 työttömän etuuksia ilman, että pystyttiin näyttämään sillä edes olleen työllistäviä vaikutuksia. Alueelliset erot olivat isoja, sillä ymmärrettävästikään avoimia työpaikkoja ei ole esimerkiksi Pohjanmaalla samalla tavalla haettavissa kuin mitä on Etelä-Suomessa.

Työnantajien haasteita lisäsivät myös ”vääränlaiset” työnhakijat, kun vaikkapa avointa lääkärin virkaa saattoi hakea koneistajan tai siivoojan koulutuksen omaava – vain saadakseen oman aktiivisuutensa kui-tattua, kun muuta omaa ammattitaitoa vastaavaa avointa työpaikkaa ei ollut haettavissakaan. Tämä johti joidenkin työnantajien kohdalla siihen, etteivät he laittaneet työpaikkailmoituksiaan julkiseen hakuun lainkaan, koska oikeasti potentiaalisten työnhakijoiden karsiminen vei liikaa aikaa. Kiitos Marinin hallituksen, näistä aktiivimallin epäoikeudenmukaisista vaikutuksista on nyt päästy eroon.

Tärkeää työllisyystavoitteen saavuttamiseksi on varmistaa riittävät palvelurakenteet tukemaan työttö-mien työnhakua oikeasti siinä auttavin keinoin. Kun työvoimatoimistojen palveluita on aiemmin karsittu niin rajusti, on selvää, ettei uuden työpaikan etsiminen varsinkaan jo vähän varttuneemman työnhakijan näkökulmasta välttämättä onnistu ilman tukea. Ihan yhtä lailla nuori työnhakija tarvitsee vinkkejä ja neuvoja mm. siihen, millainen työhakemus erottuu massasta. Riippuen työtehtävästä työhakemuksen ulkoasu tai kokonaan uusi tapa jättää työhakemus vaikkapa videon muodossa ei onnistune ihan tuosta vain.

Palvelualojen osalta rohkenisin väittää, että isoin hidaste osaavien työntekijöiden löytämiseksi on osa-aikaisuus. Kun palkkataso ei ole kokoaikatyössäkään välttämättä lähelläkään mediaania, osa-aikaisen toimeentulon kohtalo on ihan toista luokkaa. Kunnon työvuorosuunnittelulla saataisiin monta kokoaikaista työsopimusta aikaan. Ihmiset ovat ihmisiä, eivät vain käsipareja, vaikka palvelualoilla toisin usein toitotetaankin.

Työllisyystavoitteisiin on hankalampi päästä, jos samaan aikaan löytyy aloja, joilla on selkeä työntekijäpula. Tässä tarvitaan yhteistyötä niin työvoimaviranomaisten, työnantajien, ammattiliittojen kuin ammattioppilaitostenkin kanssa. Onneksi edellisen hallituksen tekemiä koulutusleikkausvirheitä on alettu nyt oikaista.

Tämän viikon alussa saatiinkin ihan toisenlaisia uutisia kuin mitä media ja oppositio osasivat odottaa; Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste on nyt 73,4 prosenttia ja työllisiä oli tammikuussa 46 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvuista on Helsingin Sanomien uutisen mukaan ”poistettu työllisyystilastoihin liittyvä voimakas kausi- ja satunnaisvaihtelu”.

Meillä toden totta on nyt oikea suunta.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton aluetoimitsija ja kuntapäättäjä Vaasasta.