Jäsenpaneelin vastaajista 33 prosenttia ilmoitti kannattavansa SDP:tä, 24 prosenttia perussuomalaisia ja 14 prosenttia vasemmistoliittoa. 16 prosenttia ei joko osannut tai halunnut kertoa kantaansa.

– Nuoremmat jäsenet kannattavat perussuomalaisia, mikä heijastelee valtakunnallisten kannatustutkimusten tuloksia eri ikäryhmien äänestyskäyttäytymisestä. Sosialidemokraattien kannatus vahvistuu, kun ikää tulee lisää. Vasemmistoliiton kannatus on ikäryhmittäin tasaisempaa, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo tiedotteessa.

Anttila korostaa, että kysely edustaa vain järjestäytyneiden työntekijöiden näkemyksiä, eikä siitä voi vetää yleistyksiä ammattiliittoon kuulumattomien työntekijöiden mielipiteisiin. Anttilan mukaan luottamus ja osallistuminen ammattiliiton kaltaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin korreloi kuitenkin jossain määrin poliittisen osallistumisen kanssa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) jatkamista pääministerinä kannattaa 44 prosenttia jäsenpaneelin vastaajista. Perussuomalaisten Riikka Purraa pääministeriksi kannatti 16 prosenttia ja vasemmistoliiton Li Anderssonia 7 prosenttia.

– Marin saa tasaisesti kannatusta miehiltä ja naisilta, Purraa kannattavat enemmän miesjäsenet, Anttila avaa kannatuksen jakautumista.

TEOLLISUUSLIITON jäsenpaneelilta kysyttiin myös kantaa muihin ajankohtaisiin politiikan kysymyksiin. Muun muassa oikeus olla työnantajan tavoittamattomissa työajan ulkopuolella sai kannatusta lähes puolelta vastaajista.

– On yllättävää, että ”right to disconnect” saa näinkin laajan kannatuksen teollisuuden työntekijöiden keskuudessa. Työnantaja ei ota yhteyttä tai tavoittele työajan ulkopuolella läheskään yhtä yleisesti tuotannon työntekijöitä kuin toimihenkilöitä, joilla etätyö ja työaikajoustot ovat selvästi yleisempiä. Tämä voidaan ymmärtää enemmänkin periaatteelliseksi kannanotoksi sen puolesta, että vapaa-aika on työntekijän omaa aikaa, Anttila arvioi tiedotteessa.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta olisi valmis poliittiseen lakkoon, mikäli seuraava hallitus yrittäisi kajota palkkoihin lainsäädännöllä. Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila näkee tässä Sipilän hallituksen perinnön.

– Kilpailukykysopimus ja pakkolaeilla uhkaaminen sen läpi viemiseksi jättivät jäsenille pysyvän trauman. Teollisuusliitto on kiky-vuosista alkaen systemaattisesti mitannut jäsenistön valmiutta poliittisiin työtaistelutoimiin. Jäsenten työtaisteluvalmius on ollut erittäin korkea vuodesta toiseen, Anttila kertoo.

Teollisuusliiton jäsenpaneelin kysely eduskuntavaaleista toteutettiin sähköisenä kyselynä 8.-19.3.2023. Kyselyyn vastasi 1 442 Teollisuusliiton jäsentä. Vastausaktiivisuus oli 50 prosenttia, joka on Teollisuusliiton arvion mukaan korkea.