– Siinä ei yksikään osapuoli voi olla sanelijan roolissa. Mutta siinä myöskään sivuuteta miljoonajäsenisen palkansaajaliikkeen näkemyksiä olan kohautuksella, puheenjohtaja Riku Aalto painotti liiton valtuuston kokouksessa.

Aalto kritisoi edellisen hallituksen, eritoten keskustan, onnetonta työelämäosaamista.

– Kyllähän hallitus syötteli koko vaalikauden ajan varsin lahjakkaasti opposition lapaan.

– Mitä pitää tapahtua, jotta ihmiset reagoisivat vaaleissa voimakkaammin? Nyt näyttää siltä, että joillain sinänsä ikävillä maahanmuuttajiin liittyvillä tapahtumilla tai löysillä ilmastopolitiikkapuheilla on paljon suorempi vaikutus vaalitulokseen.

Aalto toivoi, että hallituksen muodostaja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pääsee maaliin mahdollisimman pian. Teollisuusliitolla on omia tavoitteitaan hallitusohjelmaan. Se ajaa muun muassa viennin ja teollisuuden kasvuohjelmaa, ammatillisen koulutuksen reformia ja kannustavaa työllistymisturvaa.

– Uskon, että monet tärkeinä pitämämme asiat päätyvät ainakin jossain muodossa hallitusohjelmaan. Tässä on tietenkin huomattava, että monipuoluehallituksessa yksikään puolue, saatikka etujärjestö, ei sanele hallitusohjelman sisältöä, vaikka viime vaalikaudesta saattoihin jollekulle sellainen käsitys jäädäkin.

Aalto otti kantaa myös keskusteluun lobbareista ja SAK:n veroehdotuksista.

– Julkisessa keskustelussa arvostelun kohteeksi on joutunut se, että palkansaajajärjestöissä työskentelevät ovat olleet aktiivisia osallistumaan hallitusohjelmavalmisteluihin.

Hän huomautti, että arvostelijoita ovat olleet ne, jotka eivät itse ole hallitusohjelmaa tällä kertaa valmistelemassa.

– On tainnut unohtua se, kuinka muutamat työnantaja- tai yrittäjäjärjestöt edellisellä kerralla saivat omia kirjauksiaan hallitusohjelmaan.

Aalto ihmettelee toista huutomyrskyä SAK:n ehdotuksesta, jossa yleishyödylliset toimijat alkaisivat maksaa veroa sijoitustoiminnoista saamistaan tuloista.

– Useamman vuoden ovat porvarit ja kaiken maailman liikkeet huutaneet ay-liikkeen sijoitustoiminnan tuottojen perään. Nyt kun tällaista on esitetty, niin sama porukka, joka on ammattiyhdistysliikettä arvostellut, huutaa, ettei niin voi tehdä.

Hänen mukaansa suomalaiset säätiöt ovat saaneet osinkoja vuosittain yli 500 miljoonaa euroa, eläkeyhtiöistä puhumattakaan.

– Pieniä ovat ay-liikkeen saamat osingot noiden rinnalla.

Aalto muistutti, että vaalien ympärillä kuullaan kaikenlaista enemmän tai vähemmän löysää puhetta ja argumentointia. Hän otti esille Etelärannan työnantajaleirin yhden pääviestin: Suomessa on kovin epävakaat työmarkkinat ja että asiaan pitää puuttua. Aallon mukaan tämä tarkoittaa niin sanottuihin laittomiin tai poliittisiin lakkoihin puuttumista, vaikka mikään tilastotieto ei todistakaan niitä erityiseksi ongelmaksi Suomessa.

– Tämä työnantajien höttöpuhe asettuu taas aika erikoiseen valoon, kun mietitään viime aikojen uutisia.

Aalto viittasi siihen, että Metsä Group suunnittelee suurinvestointia Kemiin. Lisäksi yhtiön ilmoituksen mukaan on tulossa myös iso sahahanke.

– Eikö tällaisen jättihankkeen suunnitteleminen ja toteuttaminen osoita sen, että Suomea pidetään hyvänä ja vakaana toimintaympäristönä, jonne kannattaa investoida? Toivottavasti tämä valaa uskoa myös muun teollisuuden investointeihin.

Teollisuusliitto valmistautuu jo seuraavaan työehtosopimuskierrokseen. Aallon mukaan liiton edustamien alojen tilanne on pääosin hyvä.

– On silti liian aikaista asettaa mitään tiukkoja palkankorotustavoitteita, sillä neuvottelut työnantajajärjestöjen kanssa ovat käynnistymässä toden teolla tuolla elo- syyskuun vaihteen tietämillä.

Aalto arvioi, että työajasta näyttää muodostuvan tämän kierroksen yksi koetinkivi. Teknosektorin sopimuksista 24 tunnin lisätyöaika on irtisanottu, samoin kuin muutamasta muusta. Jäljelle jää kuitenkin 25 sopimusta, joissa työajan lisäys on kirjoitettu sisään tessien teksteihin.

– Muun muuassa Teknologiateollisuuden neuvotteluissa työnantaja lähtee siitä, että kyseinen 24 tuntia löytyisi edelleen tulevasta sopimuksesta tai vähintäänkin sille poistuvalle työajalle lasketaan hinta. Tähän emme tietenkään tule suostumaan.

Aalto kehotti teollisuusliittolaisia myös äänestämään EU-vaaleissa.

– EU on erittäin tärkeä myös palkansaajien kannalta. Se ei ole mikään pelkkä herrojen herkku. Se on tärkeä työkalu heikompien yksilöiden suojelemisessa.

Hän painotti, että suomalaiset ansaitsevat taitavat päättäjät Suomea edustamaan.

– Emme sellaisia, jotka eivät ota asiaa niin tosissaan, että suostuisivat edes ottamaan parlamenttipaikkaa vastaan, vaikka tulisivat valituiksikin. Kansanvallan halventajia riittää näinä aikoina muutenkin tarpeeksi.