Lakot koskevat yhdeksää Teollisuusliiton sopimusalaa ja yli 180:tä toimipaikkaa sekä Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n alaisia työntekijöitä.

Mukana lakoissa on yhteensä jopa noin 100 000 työntekijää. Teknologiateollisuus on arvioinut niiden kustannuksiksi noin 400 miljoonaa euroa suoria tuotannon menetyksiä ja vähintään 200 miljoonaa euroa bruttokansantuotteeseen.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää työnantajajärjestön laskelmia liioiteltuna ja esitti oman arvionsa, jonka mukaan lakon kustannus yrityksille olisi noin 26 miljoonaa euroa eikä liikevaihdon tai BKT:n osalta menetettäisi välttämättä mitään.

Hän jatkoi, että käsitykset tilanteesta ovat hyvin erilaiset sen kannalta, mitä toinen neuvotteluiden osapuoli hakee ja mitä toinen katsoo taloudellisen tilanteen antavan myöten.

– Toinen näkee tulevaisuuden ruusuisempana kuin toinen, sanoisiko sen näin, Piekkala totesi.

Piekkalan johtamissa viimeisimmissä sovintoneuvotteluissa käytiin läpi runsaasti vaihtoehtoja ratkaisuiksi. Nyt kumpikin osapuoli odottaa, että jotain uutta nousee ilmoille.

Lakon sopimusalat ovat tekninen huolto ja kunnossapito, kumiteollisuus, lasikeraaminen teollisuus, malmikaivokset, mekaaninen metsäteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, kemian perusteollisuus, teknologiateollisuus sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus. YTN, Pro ja Rakennusliitto järjestävät työnseisaukset lakkoon osallistuvilla työpaikoilla.

Kolmipäiväisen lakon jälkeen seuraa vielä Metsäteollisuuden työsulku, jonka kesto on kuusi päivää.

– Työnseisausten ideana on jollain tavalla kypsyttää tätä tilannetta, Piekkala sanoi.

– Tilanne on todella harmillinen, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle kommentoi.

Teknologiateollisuus olisi hyväksynyt edellisen sovintoesityksen, jonka mukaan palkat olisivat nousseet 1,6 prosenttia seuraavana kahtena vuotena, työaika olisi lyhentynyt kilpailukykysopimuksen verran, eikä työehtojen heikennyksiä olisi koitunut. Teollisuusliitto hylkäsi esityksen.

– Jäsenyrityksillemme 24 tunnin työajan pidennys on ollut tärkeä, mutta näinkin keskeisessä asiassa olemme tulleet vastaan. Emme ole kuitenkaan valmiita tekemään sellaisia sopimuksia, jotka veisivät suomalaisen työn kustannuskilpailukykyä huonompaan suuntaan, Helle sanoi.

– Teollisuuden jäsenyrityksistämme kaksi kolmasosaa sanoo, että verrattuna edelliseen vuosineljännekseen uudet tilaukset ovat vähentyneet, eli talousnäkymät ovat huonontuneet. Tässä tilanteessa työmarkkinoilla pitäisi mennä maltilla eteenpäin, jotta voidaan parantaa edellytyksiä työllisyyden kasvulle, sanoi Helle.

Helle kirjoitti aiemmin Twitterissä, etteivät teollisuuden lakon vaikutukset näy heti suomalaisten arjessa kuten postin lakko. Vaikutuksen hän arvioi silti ulottuvan kaikkiin, sillä vientiteollisuus työllistää hänen mukaansa suoraan ja välillisesti yli 40 prosenttia suomalaisista.

– Lakon rahallisiksi tappioiksi on laskettu suoria tuotannon menetyksiä noin 400 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä pidempiaikaisia haittalaskelmia. Etenkään kansainvälisiltä asiakkailta ei heru ymmärrystä sille, että lakkojen takia tilaukset tulevat heille myöhässä, Helle huomautti.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton kiista koskee siis viime sovintoesityksen pohjalta lähinnä vielä palkankorotusprosentteja. Näkemyserot ovat suuret.

– Me olemme todenneet niin, ettei aleta käydä numeroilla julkista huutokauppaa vaan me haluamme, että meidän jäsentemme ostovoima kasvaa. Käymme nämä keskustelut sitten aikanaan sovittelijan huoneessa, kun sinne aikanaan jossain vaiheessa taas menemme, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi STT:lle.

Maanantaina alkavat lakot vaikuttavat eniten Teknologiateollisuuden alaisiin sopimusaloihin, joilta lakkoon on menossa kaikkiaan noin 60 000 työntekijää sekä toimihenkilöä. Teollisuusliiton piirissä lakkoilijoita on noin 35 000.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Aalto sanoi, että Teollisuusliitto on sopimusaloillaan valmis jatkamaan työtaistelutoimiaan maanantaina käynnistyvien lakkojen jälkeen.

Kolmipäiväistä suurlakkoa uhkaavat seurata Metsäteollisuuden julistamat työsulut, jotka toteutuvat 12. joulukuuta alkaen ja kestävät kuusi vuorokautta. Työsulku on työnantajapuolen painostuskeino työtaistelun aikana. Työsulussa työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä töihin.

Myös Aalto totesi näkemysten viime sovintoneuvotteluissa olleen niin erisuuntaisia, ettei osapuolia kannattanut enää kutsua koolle ennen lakon alkamista.

– Meillä on tulevana perjantaina hallituksen kokous ja arvioimme tilannetta siellä. Nyt on turha lähteä spekuloimaan, vaan katsotaan ensin nämä kolme lakkopäivää ja sen jälkeen työsulku ja siitä sitten eteenpäin, Aalto kommentoi.

Teknologiateollisuuden Helle kertoi olevansa valmis uusiin neuvotteluihin.

– Yhteyksiä pidetään ja heti kun on edellytyksiä palata neuvottelupöytään, niin Teknologiateollisuus on täydessä valmiudessa tähän. Toivomme nopeaa sopua, mutta kyllä tilanne aika jumissa nyt on, sanoi Helle.

STT–Anna Pesonen-Smith