Teollisuusliittojen demarit koolla Jyväskylän Paviljongissa

Kuva: Lehtikuva
Paperiliiton Petri Vanhala piti ajankohtaiskatsauksen teollisuusliittojen demareille Jyväskylässä.

Kuluneen viikon lauantaina kokoontui 15 keski-suomalaista teollisuusliittojen sd-ryhmän edustajaa ryhmätapaamiseen Jyväskylä Paviljonkiin. Edustajia oli paikalle saapunut niin hallinnosta kuin työpaikoiltakin. Kokouksessa käytiin läpi suunnitteilla olevaa liittofuusiota ja ryhmätoimintaa valtakunnallisesti ja erityisesti Keski-Suomen näkökulmasta, sekä kartoitettiin ryhmätyön mahdollisuuksia ja jatkotarpeita. Ajankohtaiskatsauksen esitti tilaisuudessa vieraillut Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Keski-Suomessa on tietä nyt tasoitettu myös maakunnallisesti liittofuusiolle, ja tapaamisia on tarkoitus jatkaa myöhemmin myös laajemmalla osallistujajoukolla.

Fuusioitumista suunnitteleviin Metalli-,  Team-,  Puu- ja Paperiliittoihin kuuluu lähes 300 000, suurelta osin vientiteollisuudessa työskentelevää jäsentä. Toteutuessaan suurliitto nostaa edunvalvontatyön ja sopimustoiminnan kokonaan uuteen painoarvoon nykytilanteeseen verrattuna.

Pekka Häkkinen
kirjoittaja on Keski-Suomen SDP:n piirihallituksen jäsen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Äänekosken vaalikahvilassa piirretään poliitikkoja – Mikko Ouli otti lomaa toimintakeskuksesta ja lähti veljensä vaalipäälliköksi

Kuva: Merja Närhi
Yhteiskuvaa veljensä Pekka Oulin kanssa tabletin ruudulta esittelevä Mikko Ouli on piirtänyt Äänekosken vaalikahvilan seinään komean kuvagallerian.

Kun äänekoskelainen 46-vuotias Pekka Ouli kertoi lähtevänsä ensimmäistä kertaa ehdokkaaksi kuntavaaleihin, ilmoittautui 39-vuotias Mikko Ouli välittömästi isoveljensä vaalipäälliköksi.

– Ilmoitin työpaikalleni Äänekosken toimintakeskukseen, että tarvitsen kahden viikon loman – minua tarvitaan nyt vaalikahvilassa, Mikko Ouli kertoo.

Vaalipäällikkö onkin päivystänyt Äänekosken demarien vaalikahvilassa aktiivisesti. Hän piirtää hienoja kuvia kahvilassa kävijöille, ja kuvia riittää myös näyttelykäyttöön. Koska kahvilan toiminta liittyy politiikkaan, esiintyy kuvissa Pekan ja Mikon lisäksi useita tunnettuja poliitikkoja.

Kuviin ovat päässeet muiden muassa Maria Guzenina (sd.), Pentti Arajärvi (sd.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.). Jokaiseen kuvaan vaalipäällikkö on tietysti kirjoittanut myös oman ehdokkaansa Pekka Oulin vaalinumeron.

Pekka Ouli kertoo, että ehdokkaaksi lähtö oli kiinni vain ajankäytön organisoimisesta – SDP:n valikoituminen puolueeksi oli helppo.

– Äitinikin on ollut aikoinaan SDP:n ehdokkaana ja puolueen arvot kertovat myös omasta arvomaailmasta, Ouli kertoo.

Vaikuttaminen ei ole Oulille uusi asia. Hän on toiminut muun muassa Äänekosken rock-musiikin yhdistyksen Ärmyn puheenjohtajana, ja hän on tottunut tekemään töitä ja päätöksiä porukalla. Ammattikseen Pekka Ouli työskentelee Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitoksen järjestelmäasiantuntijana.

”Onko Sipilä asettunut perustuslakivaliokunnan paikalle?” – ex-ministeri varoittaa kevyistä väitteistä

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja, entinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen ihmettelee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eilistä arviota, että soten perustuslakiongelmat on ratkaistu.

– Erikoinen lausunto, koska me kaikki tiedämme hallituksen malliin sisältyvän vakavia perustuslakiin liittyviä huolia, Huovinen huomautti puhuessaan tänään Jämsän työväenyhdistyksen kokouksessa.

Huovisen mukaan monet asiantuntijat ovat esittäneet huolensa erityisesti hallitsemattoman valinnanvapausmallin vaikutuksista. Varsinkin kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalipalveluiden asema on huolenaiheena.

– Nämä kysymykset ovat myös perustuslain näkökulmasta varsin ongelmallisia eikä pääministerin pitäisi kevyesti väittää kaikkien ongelmien olevan ratkaistun.

Luulisi tämän olevan muistissa nykyisellä pääministerillä.

Huovinen pitää pääministerin lausuntoa erityisen outona siksikin, että Suomessa hallituksen esitysten perustuslainmukaisuuden arvioi eduskunnan perustuslakivaliokunta.

– Kukaan – ei edes pääministeri – voi asettua tämän yläpuolelle. Etukäteisarviota perustuslainmukaisuudesta ei ole saatavissa.

Susanna Huovinen sanoo tietävänsä tämän omakohtaisesti, koska viime kaudella pitkälle valmisteltu sote-lainsäädäntö kariutui nimenomaan perustuslain tulkintaan ja aikapulaan.

– Luulisi tämän olevan muistissa nykyisellä pääministerillä, joka oli mukana tuossakin prosessissa. Perustuslakivaliokunta ansaitsee isojen asioiden äärellä myös työrauhan enkä ole vakuuttunut, että pääministerin eilinen lausunto edesauttaa tätä, Huovinen tähdensi.

Moventas laajentaa tuotantoaan Jyväskylässä

Moventas Oyj on tänään ilmoittanut laajentavansa tuuliturbiinien vaihteita valmistavaa tehdastaan Jyväskylässä. 17 miljoonan investointi tehdään yhteistyössä kaupungin kehittämisyhtiö JYKES kiinteistöjen kanssa. Investoinnin taustalla on tuulivoiman kasvanut kysyntä. Moventaksen tehtaalla tullaan valmistamaan Exceed -sarjan vaihdelaatikoita.

– Suunnittelimme isommat Exceed-sarjan vaihdelaatikot vastataksemme suurempien laatikoiden kysyntään ja parantaaksemme tuulivoiman elinkaarikustannuksia, Moventaksen toimitusjohtaja Arto Lahtela kertoo.

Investointi tuottaa välittömästi 35 uutta työpaikkaa ja valmistuessaan mahdollistaa 100 uuden työntekijän palkkaamisen. Rakennushankkeen työllistämisvaikutus on noin 45 henkilötyövuotta. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tervehtii Moventaksen ratkaisua ilolla.

– Merkittävä investointi korkean teknologian teollisuuteen on erinomainen asia. Tämä kertoo erityisesti Moventaksen kilpailukyvystä, mutta myös siitä, että Jyväskylässä reagoidaan nopeasti. Haluamme osoittaa yrityksille, että tänne on helppo investoida ja asiat sujuvat, Koivisto toteaa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä YLE.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Poliitikot juhlavuoden koulukiertueella: ”Älkää kyynistykö!”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen (sd.) osallistuu kansanedustajien koulukiertueelle Keski-Suomessa.

Jyväskylän norssin auditorio täyttyy varttia vaille yksi iloisesti hälisevistä yläkoululaisista ja lukiolaisista. He ovat tulossa kuuntelemaan poliitikkopaneelia, johon on saatu paikalle kaksi kansanedustajaa ja yksi puolueen puheenjohtaja: itsekin Norssista aikanaan kirjoittanut kaksinkertainen ministeri Susanna Huovinen (sd.), ensimmäisen kauden saarijärveläiskansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) ja Piraattipuoluetta luotsaava Jonna Purojärvi.

Panelistien esittelypuheenvuoroissa tulee esiin Huovisen lisäksi myös Honkosen henkilökohtainen suhde Norssiin siellä opetusharjoittelunsa aikanaan suorittaneena. Selkeästi käydään läpi Keskustan asema hallituspuolueena ja SDP:n rooli oppositiossa, sekä näkemyserot: Huovinen moittii hallitusta koulutusleikkauksista ja suurituloisten verohelpotuksista, opettajataustainen Honkonen pahoittelee leikkauksia, mutta vetoaa tarpeeseen tasapainottaa valtion taloutta.

Piraattien Purojärvi keskittyy kertomaan puolueestaan, joka on hänen mukaansa ainoa eduskunnan ulkopuolinen puolue jonka kannatus ja jäsenmäärä kasvaa. Puheenjohtaja nimeää kuntavaalit Piraattien ”näytönpaikaksi” ja näpäyttää kevyesti siitä, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita ei läheskään aina kouluvierailuille kutsuta.

Vilkasta keskustelua laajoista aiheista

Aiheiksi on oppilaiden itse suunnittelemien kysymysten myötä valikoitunut koulunkäyntiin liittyviä asioita, valmistelussa oleva tiedustelulaki ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ennen varsinaisia kysymyksiä käydään äänestys siitä, tulisiko äänioikeusikäraja kuntavaaleissa laskea 16 ikävuoteen. Hivenen yllättäenkin enemmistö yleisöstä tuntuu vastustavan ajatusta. Poliitikoista ajatus kuitenkin saa vastakaikua Keskustasta ja Piraateista, jotka olisivat valmiit laskemaan jopa yleistä äänioikeusikärajaa.

Susanna Huovinen perustelee sosialidemokraattien kannaksi sen, että täysi-ikäisyyden raja on perusteltua pitää kokonaisuutena yhdessä paikassa: valta ja vastuu kytkeytyvät näin mielekkäästi yhteen.

Koulujen arjesta politiikkaa

Muita koulutuskysymyksiä olivat muun muassa koululiikunnan sukupuolijaon poistaminen, joka keräsi lähes yksituumaisen tuen sekä opiskelijoilta että poliitikoilta, kännyköiden käyttö tunnilla ja sen kieltäminen. Tässä yhteydessä pohdittiin, onko isompi ongelma puhelimen käytöstä opiskelijalle aiheutuva oppimishaitta vai kieltämisestä herkästi seuraava, koko opetustilanteen keskeyttävä häiriö. Myös pakkoruotsi, syrjäytyminen ja oppilaiden masennus puhuttivat yleisöä.

Myös mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen yhteyttä kouluammuskeluihin pohdittiin. Norssinkin osalta uhkatilanne oli tullut ajankohtaiseksi: vain päivää ennen paneelia oli annettu varoitus koulun alueella mahdollisesti liikkuvasta ulkopuolisesta, mahdollisesti teräaseella varustautuneesta henkilöstä.

– Mielenterveysongelmiin liittyvästä häpeästä ja peloista olisi päästävä eroon, Susanna Huovinen painotti.

– Pitäisi luoda ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat hakea apua ja kokevat tulevansa hyväksytyksi. Erityisesti matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä.

Piraattipuolueen Purojärvi tuki näitä ajatuksia.

– Monet masennukseen liittyvät ajatukset ovat sinänsä ihan normaaleja, tämä pitäisi kertoa nuorille, hän painotti.

– Ihmisillä saa olla näitä ajatuksia ja se on ihan ok!

Koulutusleikkaukset tapetilla

Oppilaita ihmetytti myös se, miksi koulutukseen ei panosteta vaan sieltä leikataan vaikka hoetaan nuorissa olevan tulevaisuus. Petri Honkoselle jäi epäkiitollinen tehtävä puolustaa hallituksen epäsuosittuja ratkaisuita.

– Valtion velkaantumistahti on kestämätön, se on pysäytettävä, vaikka se olisi henkilökohtaisesti vaikeaa, hän perusteli.

Täysin rinnoin Honkonen ei kuitenkaan tuntunut seisovan hallituksen politiikan takana.

– Leikkausten tie on kuljettu loppuun, kansanedustaja lupaili ja myönsi, että asiantuntija-arvioiden mukaan koulutuksesta leikkaaminen heikentää talouskasvua ja lisää syrjäytyvien määrää.

Huovinen ja Purojärvi tarttuivat tiukasti Honkosen puheisiin.

– Sellaisen esittäminen, ettei muka olisi vaihtoehtoja on täysin pötypuhetta! Huovinen julisti ja listasi hallituksen tekemiä suurituloisten veronkevennyksiä.

– Hallituksen keinot eivät kaiken lisäksi tuo talouden tasapainoa lainkaan lähemmäs, velkaantuminen kasvaa koko ajan, Huovinen muistutti ja nosti esiin SDP:n tekemän vaihtoehtobudjetin, jossa koulutuksesta ei leikattu ja silti velkaantuminen oli pienempää kuin hallituksen paperissa.

Myös Jonna Purojärvi epäili koulutusleikkausten todellista tarvetta ja nosti esiin muun muassa puolustusmateriaalihankinnat, joiden rahoittamista budjetin ulkopuolelta on esitetty. Tähän kuitenkin toinen oppositiopoliitikko Huovinen opponoi tiukasti ja piti vastuuttomana ajatusta, että julkisia menoja puljattaisiin budjetin ulkopuolelle.

Tiedustelulaki tuo ratkaisuja ja haasteita: ”Raaka, iso vastuu”

Valmistelussa oleva esitys tiedustelulaiksi huolettaa sekä opettajia että opiskelijoita, koska se pitäisi sisällään opettajan ilmoitusvelvollisuuden opiskelijoidensa äärimielipiteistä. On kuitenkin vaikea sanoa, milloin kyse on nuoruuteen kuuluvasta kokeilusta ja kärkkäydestä, mikä todellisesta uhasta.

– Ilmiantojen pelko voi rikkoa oppilaiden ja opettajien väliset luottamussuhteet, huomauttaa eräs yleisöstä.

Huolen tunnustavat kaikki poliitikot, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei ole kenelläkään.

– Tiedustelulaki kuitenkin tarvitaan, Huovinen painottaa.

– Nykytila on villi kenttä, pitää olla selkeät pelisäännöt sille mitä saa tehdä ja mitä ei. Kenelle vastuu kuuluu. Se pitää määrittää.

Paneelin lopuksi käytiin vielä pohdiskelua yleisen asevelvollisuuden tarpeesta ja yhdelle sukupuolelle määrätyn palvelusvelvollisuuden oikeudenmukaisuudesta. Opiskelijoiden mielipide oli vahvasti sekä asevelvollisuuden säilyttämisen että sukupuolineutraalin palveluksen kannalla, poliitikoille kysymyksessä tulivat vastaan realiteetit ja Piraattien tapauksessa halu siirtyä vapaaehtoiselle pohjalle.

Yhteinen näkemys syntyi kuitenkin debatin lopuksi, sillä kaikkien panelistien viesti norssilaisille oli, että demokratiaan pitää uskoa ja edistää asioita kansalaiskeskustelun kautta, vaikka se olisikin vaikeaa.

– Älkää kyynistykö! Purojärvi summasi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jyväskylän Työväenyhdistys vihki aurinkovoimalan käyttöön

JTY:n toimitusjohtaja Kimmo Ojala tyytyväisenä aurinkovoimalaa käynnistämässä. Kuva: Jyväskylän Työväenyhdistys

Jyväskylän Työväenyhdistys ry on asentanut omistamansa Kauppakatu 30 kiinteistön katolle aurinkovoimalan. Aurinkovoimala otettiin käyttöön torstaina 5. tammikuuta 2017. Paneeleiden tuottamaa sähköä on jo kulutettu kiinteistössä.

– Jatkossakin kaikki tuotettu sähkö tulee menemään omaan käyttöön, kerrotaan yhdistyksen verkkosivuilla.

– JTY haluaa olla suunnannäyttäjä myös ympäristöasioissa ja pienenergiantuotannossa, kehittämässä päästötöntä ja puhdasta Jyväskylää, JTY:n toimitusjohtaja Kimmo Ojala hehkuttaa Demokraatille.

Aurinkopaneeliratkaisun taustalla ovat yhdistyksen mukaan paitsi ympäristölliset, myös taloudelliset perustelut: 30-40 vuoden käyttöikäennustella 89 paneelia tuottaa vuositasolla 20-25 tuhatta kilowattia ja kattaa joitakin prosentteja JTY:n kiinteistöjen sähköntarpeesta. Investoinnin tuottama säästö maksaa itsensä sähkön hinnasta riippuen takaisin 8-12 vuoden aikana ja alkaa sen jälkeen säästää selvää rahaa.

Voimalan rakensi JTY:n yhteistyökumppanina lahtelainen Lem-Kem oy ja rakentamiseen saatiin työ- ja elinkeinoministeriöltä taloudellista avustusta. Yhdistyksen toimitusjohtajan mukaan vielä toistaiseksi lyhyet päivät ja paneeleihin kertyvä jää pitävät tuoton vaatimattomalla tasolla. Kevään edetessä aurinko-olosuhteet kuitenkin paranevat ja tuoton oletetaan vastaavan pitkien päivien ansiosta jopa eteläeurooppalaista tasoa.

– Kyseessä on huomattava taloudellinen satsaus tulevaisuuteen, jolla haluamme myös näyttää esimerkkiä muille Jyväskylän kiinteistönomistajille, Ojala kertoo.

Keskustelua aiheesta