Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Teollisuusliittojen demarit koolla Jyväskylän Paviljongissa

Kuva: Lehtikuva
Paperiliiton Petri Vanhala piti ajankohtaiskatsauksen teollisuusliittojen demareille Jyväskylässä.

Kuluneen viikon lauantaina kokoontui 15 keski-suomalaista teollisuusliittojen sd-ryhmän edustajaa ryhmätapaamiseen Jyväskylä Paviljonkiin. Edustajia oli paikalle saapunut niin hallinnosta kuin työpaikoiltakin. Kokouksessa käytiin läpi suunnitteilla olevaa liittofuusiota ja ryhmätoimintaa valtakunnallisesti ja erityisesti Keski-Suomen näkökulmasta, sekä kartoitettiin ryhmätyön mahdollisuuksia ja jatkotarpeita. Ajankohtaiskatsauksen esitti tilaisuudessa vieraillut Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Keski-Suomessa on tietä nyt tasoitettu myös maakunnallisesti liittofuusiolle, ja tapaamisia on tarkoitus jatkaa myöhemmin myös laajemmalla osallistujajoukolla.

Fuusioitumista suunnitteleviin Metalli-,  Team-,  Puu- ja Paperiliittoihin kuuluu lähes 300 000, suurelta osin vientiteollisuudessa työskentelevää jäsentä. Toteutuessaan suurliitto nostaa edunvalvontatyön ja sopimustoiminnan kokonaan uuteen painoarvoon nykytilanteeseen verrattuna.

Pekka Häkkinen
kirjoittaja on Keski-Suomen SDP:n piirihallituksen jäsen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keski-Suomen demareille uutta vauhtia piirikokouksesta

Keski-Suomen sosialidemokraatit kokoontuivat piirikokoukseen Jyväskylään kuntavaalien jälkimainingeissa keskiviikkona 26. huhtikuuta. Poliittisen tilannekatsauksen tilaisuudessa piti Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen Matias Mäkynen, joka kiitti piirin johtoa ja toimihenkilöitä hyvästä yhteispelistä Pohjanmaan kanssa, joka edisti monella paikkakunnalla saavutettuja vaalivoittoja.

Piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm suitsutti puheenvuorossaan hyvän tuloksen saavuttaneita kuntia.

– Keuruu 29.3 %, Jämsä 28.4 %, Saarijärvi 27.8%, Viitasaari 26.0 % ja Äänekoski 25.6 %. Mainittava on lisäksi Kuhmoisten hyvä tulos 24,2 %, Kokoomuksen ja Keskustapuolueen puristuksessa, Nyholm listasi SDP:n voittoja. Kokonaisuutena ne takasivat puolueen säilymisen Keski-Suomen toiseksi suurimpana poliittisena ryhmänä Jyväskylän vaalituloksen katkeruudesta huolimatta. Puheenjohtaja muistuttikin Jyväskylän vaalituloksesta erikseen.

– Huolestuttavaa meidän Demarien kannalta on Vihreiden suuri kannatuksen lisäys Jyväskylässä, jossa Vihreät nousivat suurimmaksi ryhmäksi.

Tarve vahvemmalle kaupunkipolitiikalle ja koulutuspoliittisten näkemysten selkeyttämiselle toistui myös Mäkysen tilannekatsauksessa ja useissa piirikokousedustajien puheenvuoroissa. Katse on käännettävä kohti tulevaisuutta ja sitä korosti myös puheenjohtaja Nyholm, joka kannusti myös kiireellistä maakuntavaaleihin valmistautumista.

– Seuraavat vaalit ovat jo ovella, jotka vaativat meiltä yhä enemmän panostusta tulevaan. Maakuntavaalit käydään jo vuoden 2018 alussa. Ehdokasasettelu pitää aloittaa välittömästi, jotta saataisiin mahdollisimman hyvät asemat tulevaan, Nyholm painotti.

Huomiota kiinnitti myös vaalien jälkeiseen aikaan lykätty Sipilän hallituksen puoliväliriihi, josta odotettiin suuria ratkaisuita. Pettymys hallituksen itselleen asettamien keskeisimpien tavoitteiden karkaamiseen oli käsinkosketeltavaa.

– Mielenkiinnolla odotin ja varmaan odotimme mitä sieltä on tulossa. Minusta hallitus ei onnistunut saamaan aikaan tarvittavia ratkaisuja. Näillä toimilla ei taiteta velkaantumista, eikä myöskään saavuteta 72 % työllisyysastetta, Nyholm kommentoi puoliväliriihen antia ja siteerasi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen huomautusta hallituksen halusta lyödä rumpua saavutuksillaan.

– Mitä suuremmat puheet, sitä pienemmät teot.

Julkilausumassa vaadittiin malttia maakuntauudistukseen

Piirikokous hyväksyi kokouksen päätteeksi julkilausuman, jossa kritisoitiin maakuntauudistuksen kiireellistä aikataulua. Maakuntavaltuustojen vaali tulisi suorittaa vain yhdeksän kuukauden päästä, eikä maakuntien tehtäviä, hallintoa tai vaalin toimitusta koskeva lainsäädäntö ole valmiina. Julkilausuman valmistelua kokoukselle johtanut varapuheenjohtaja Ville Rautiainen painotti hallituksen aiempia epäonnistumisia esitellessään työn tuloksia.

– Uudistusta puuhaa sama hallitus, joka pitää hallussaan Suomen epävirallista ennätystä tehtyjen päätösten perumisista. Tämä epävirallinen titteli on entisestään rapauttanut meidän kaikkien, kansan kuin sen edustajienkin, uskoa päätöksentekoon. Yhtiöittämisen mukana tulee jälleen sama uhka kuin sähköverkkojen kanssa. Uhka siitä, että verovaroin rakennetut sairaalat ja terveyskeskukset menevät ulkomaiseen hallintaan ja kansan maksama omaisuus on jälleen uhrattu. Tätäkään kuviota ei helpota hätiköinti, Rautiainen summasi.

Piirikokouksen tunnelmaa kiiteltiin kokouksen jälkeen sekä paikan päällä että sosiaalisessa mediassa rakentavaksi ja reipashenkiseksi. Kotia kohden lähti joukko innokkaita ja taistelutahtoisia demareita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Äänekosken vaalikahvilassa piirretään poliitikkoja – Mikko Ouli otti lomaa toimintakeskuksesta ja lähti veljensä vaalipäälliköksi

Kuva: Merja Närhi
Yhteiskuvaa veljensä Pekka Oulin kanssa tabletin ruudulta esittelevä Mikko Ouli on piirtänyt Äänekosken vaalikahvilan seinään komean kuvagallerian.

Kun äänekoskelainen 46-vuotias Pekka Ouli kertoi lähtevänsä ensimmäistä kertaa ehdokkaaksi kuntavaaleihin, ilmoittautui 39-vuotias Mikko Ouli välittömästi isoveljensä vaalipäälliköksi.

– Ilmoitin työpaikalleni Äänekosken toimintakeskukseen, että tarvitsen kahden viikon loman – minua tarvitaan nyt vaalikahvilassa, Mikko Ouli kertoo.

Vaalipäällikkö onkin päivystänyt Äänekosken demarien vaalikahvilassa aktiivisesti. Hän piirtää hienoja kuvia kahvilassa kävijöille, ja kuvia riittää myös näyttelykäyttöön. Koska kahvilan toiminta liittyy politiikkaan, esiintyy kuvissa Pekan ja Mikon lisäksi useita tunnettuja poliitikkoja.

Kuviin ovat päässeet muiden muassa Maria Guzenina (sd.), Pentti Arajärvi (sd.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.). Jokaiseen kuvaan vaalipäällikkö on tietysti kirjoittanut myös oman ehdokkaansa Pekka Oulin vaalinumeron.

Pekka Ouli kertoo, että ehdokkaaksi lähtö oli kiinni vain ajankäytön organisoimisesta – SDP:n valikoituminen puolueeksi oli helppo.

– Äitinikin on ollut aikoinaan SDP:n ehdokkaana ja puolueen arvot kertovat myös omasta arvomaailmasta, Ouli kertoo.

Vaikuttaminen ei ole Oulille uusi asia. Hän on toiminut muun muassa Äänekosken rock-musiikin yhdistyksen Ärmyn puheenjohtajana, ja hän on tottunut tekemään töitä ja päätöksiä porukalla. Ammattikseen Pekka Ouli työskentelee Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitoksen järjestelmäasiantuntijana.

”Onko Sipilä asettunut perustuslakivaliokunnan paikalle?” – ex-ministeri varoittaa kevyistä väitteistä

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja, entinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen ihmettelee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eilistä arviota, että soten perustuslakiongelmat on ratkaistu.

– Erikoinen lausunto, koska me kaikki tiedämme hallituksen malliin sisältyvän vakavia perustuslakiin liittyviä huolia, Huovinen huomautti puhuessaan tänään Jämsän työväenyhdistyksen kokouksessa.

Huovisen mukaan monet asiantuntijat ovat esittäneet huolensa erityisesti hallitsemattoman valinnanvapausmallin vaikutuksista. Varsinkin kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalipalveluiden asema on huolenaiheena.

– Nämä kysymykset ovat myös perustuslain näkökulmasta varsin ongelmallisia eikä pääministerin pitäisi kevyesti väittää kaikkien ongelmien olevan ratkaistun.

Luulisi tämän olevan muistissa nykyisellä pääministerillä.

Huovinen pitää pääministerin lausuntoa erityisen outona siksikin, että Suomessa hallituksen esitysten perustuslainmukaisuuden arvioi eduskunnan perustuslakivaliokunta.

– Kukaan – ei edes pääministeri – voi asettua tämän yläpuolelle. Etukäteisarviota perustuslainmukaisuudesta ei ole saatavissa.

Susanna Huovinen sanoo tietävänsä tämän omakohtaisesti, koska viime kaudella pitkälle valmisteltu sote-lainsäädäntö kariutui nimenomaan perustuslain tulkintaan ja aikapulaan.

– Luulisi tämän olevan muistissa nykyisellä pääministerillä, joka oli mukana tuossakin prosessissa. Perustuslakivaliokunta ansaitsee isojen asioiden äärellä myös työrauhan enkä ole vakuuttunut, että pääministerin eilinen lausunto edesauttaa tätä, Huovinen tähdensi.

Moventas laajentaa tuotantoaan Jyväskylässä

Moventas Oyj on tänään ilmoittanut laajentavansa tuuliturbiinien vaihteita valmistavaa tehdastaan Jyväskylässä. 17 miljoonan investointi tehdään yhteistyössä kaupungin kehittämisyhtiö JYKES kiinteistöjen kanssa. Investoinnin taustalla on tuulivoiman kasvanut kysyntä. Moventaksen tehtaalla tullaan valmistamaan Exceed -sarjan vaihdelaatikoita.

– Suunnittelimme isommat Exceed-sarjan vaihdelaatikot vastataksemme suurempien laatikoiden kysyntään ja parantaaksemme tuulivoiman elinkaarikustannuksia, Moventaksen toimitusjohtaja Arto Lahtela kertoo.

Investointi tuottaa välittömästi 35 uutta työpaikkaa ja valmistuessaan mahdollistaa 100 uuden työntekijän palkkaamisen. Rakennushankkeen työllistämisvaikutus on noin 45 henkilötyövuotta. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tervehtii Moventaksen ratkaisua ilolla.

– Merkittävä investointi korkean teknologian teollisuuteen on erinomainen asia. Tämä kertoo erityisesti Moventaksen kilpailukyvystä, mutta myös siitä, että Jyväskylässä reagoidaan nopeasti. Haluamme osoittaa yrityksille, että tänne on helppo investoida ja asiat sujuvat, Koivisto toteaa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä YLE.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Poliitikot juhlavuoden koulukiertueella: ”Älkää kyynistykö!”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen (sd.) osallistuu kansanedustajien koulukiertueelle Keski-Suomessa.

Jyväskylän norssin auditorio täyttyy varttia vaille yksi iloisesti hälisevistä yläkoululaisista ja lukiolaisista. He ovat tulossa kuuntelemaan poliitikkopaneelia, johon on saatu paikalle kaksi kansanedustajaa ja yksi puolueen puheenjohtaja: itsekin Norssista aikanaan kirjoittanut kaksinkertainen ministeri Susanna Huovinen (sd.), ensimmäisen kauden saarijärveläiskansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) ja Piraattipuoluetta luotsaava Jonna Purojärvi.

Panelistien esittelypuheenvuoroissa tulee esiin Huovisen lisäksi myös Honkosen henkilökohtainen suhde Norssiin siellä opetusharjoittelunsa aikanaan suorittaneena. Selkeästi käydään läpi Keskustan asema hallituspuolueena ja SDP:n rooli oppositiossa, sekä näkemyserot: Huovinen moittii hallitusta koulutusleikkauksista ja suurituloisten verohelpotuksista, opettajataustainen Honkonen pahoittelee leikkauksia, mutta vetoaa tarpeeseen tasapainottaa valtion taloutta.

Piraattien Purojärvi keskittyy kertomaan puolueestaan, joka on hänen mukaansa ainoa eduskunnan ulkopuolinen puolue jonka kannatus ja jäsenmäärä kasvaa. Puheenjohtaja nimeää kuntavaalit Piraattien ”näytönpaikaksi” ja näpäyttää kevyesti siitä, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita ei läheskään aina kouluvierailuille kutsuta.

Vilkasta keskustelua laajoista aiheista

Aiheiksi on oppilaiden itse suunnittelemien kysymysten myötä valikoitunut koulunkäyntiin liittyviä asioita, valmistelussa oleva tiedustelulaki ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ennen varsinaisia kysymyksiä käydään äänestys siitä, tulisiko äänioikeusikäraja kuntavaaleissa laskea 16 ikävuoteen. Hivenen yllättäenkin enemmistö yleisöstä tuntuu vastustavan ajatusta. Poliitikoista ajatus kuitenkin saa vastakaikua Keskustasta ja Piraateista, jotka olisivat valmiit laskemaan jopa yleistä äänioikeusikärajaa.

Susanna Huovinen perustelee sosialidemokraattien kannaksi sen, että täysi-ikäisyyden raja on perusteltua pitää kokonaisuutena yhdessä paikassa: valta ja vastuu kytkeytyvät näin mielekkäästi yhteen.

Koulujen arjesta politiikkaa

Muita koulutuskysymyksiä olivat muun muassa koululiikunnan sukupuolijaon poistaminen, joka keräsi lähes yksituumaisen tuen sekä opiskelijoilta että poliitikoilta, kännyköiden käyttö tunnilla ja sen kieltäminen. Tässä yhteydessä pohdittiin, onko isompi ongelma puhelimen käytöstä opiskelijalle aiheutuva oppimishaitta vai kieltämisestä herkästi seuraava, koko opetustilanteen keskeyttävä häiriö. Myös pakkoruotsi, syrjäytyminen ja oppilaiden masennus puhuttivat yleisöä.

Myös mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen yhteyttä kouluammuskeluihin pohdittiin. Norssinkin osalta uhkatilanne oli tullut ajankohtaiseksi: vain päivää ennen paneelia oli annettu varoitus koulun alueella mahdollisesti liikkuvasta ulkopuolisesta, mahdollisesti teräaseella varustautuneesta henkilöstä.

– Mielenterveysongelmiin liittyvästä häpeästä ja peloista olisi päästävä eroon, Susanna Huovinen painotti.

– Pitäisi luoda ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat hakea apua ja kokevat tulevansa hyväksytyksi. Erityisesti matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä.

Piraattipuolueen Purojärvi tuki näitä ajatuksia.

– Monet masennukseen liittyvät ajatukset ovat sinänsä ihan normaaleja, tämä pitäisi kertoa nuorille, hän painotti.

– Ihmisillä saa olla näitä ajatuksia ja se on ihan ok!

Koulutusleikkaukset tapetilla

Oppilaita ihmetytti myös se, miksi koulutukseen ei panosteta vaan sieltä leikataan vaikka hoetaan nuorissa olevan tulevaisuus. Petri Honkoselle jäi epäkiitollinen tehtävä puolustaa hallituksen epäsuosittuja ratkaisuita.

– Valtion velkaantumistahti on kestämätön, se on pysäytettävä, vaikka se olisi henkilökohtaisesti vaikeaa, hän perusteli.

Täysin rinnoin Honkonen ei kuitenkaan tuntunut seisovan hallituksen politiikan takana.

– Leikkausten tie on kuljettu loppuun, kansanedustaja lupaili ja myönsi, että asiantuntija-arvioiden mukaan koulutuksesta leikkaaminen heikentää talouskasvua ja lisää syrjäytyvien määrää.

Huovinen ja Purojärvi tarttuivat tiukasti Honkosen puheisiin.

– Sellaisen esittäminen, ettei muka olisi vaihtoehtoja on täysin pötypuhetta! Huovinen julisti ja listasi hallituksen tekemiä suurituloisten veronkevennyksiä.

– Hallituksen keinot eivät kaiken lisäksi tuo talouden tasapainoa lainkaan lähemmäs, velkaantuminen kasvaa koko ajan, Huovinen muistutti ja nosti esiin SDP:n tekemän vaihtoehtobudjetin, jossa koulutuksesta ei leikattu ja silti velkaantuminen oli pienempää kuin hallituksen paperissa.

Myös Jonna Purojärvi epäili koulutusleikkausten todellista tarvetta ja nosti esiin muun muassa puolustusmateriaalihankinnat, joiden rahoittamista budjetin ulkopuolelta on esitetty. Tähän kuitenkin toinen oppositiopoliitikko Huovinen opponoi tiukasti ja piti vastuuttomana ajatusta, että julkisia menoja puljattaisiin budjetin ulkopuolelle.

Tiedustelulaki tuo ratkaisuja ja haasteita: ”Raaka, iso vastuu”

Valmistelussa oleva esitys tiedustelulaiksi huolettaa sekä opettajia että opiskelijoita, koska se pitäisi sisällään opettajan ilmoitusvelvollisuuden opiskelijoidensa äärimielipiteistä. On kuitenkin vaikea sanoa, milloin kyse on nuoruuteen kuuluvasta kokeilusta ja kärkkäydestä, mikä todellisesta uhasta.

– Ilmiantojen pelko voi rikkoa oppilaiden ja opettajien väliset luottamussuhteet, huomauttaa eräs yleisöstä.

Huolen tunnustavat kaikki poliitikot, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei ole kenelläkään.

– Tiedustelulaki kuitenkin tarvitaan, Huovinen painottaa.

– Nykytila on villi kenttä, pitää olla selkeät pelisäännöt sille mitä saa tehdä ja mitä ei. Kenelle vastuu kuuluu. Se pitää määrittää.

Paneelin lopuksi käytiin vielä pohdiskelua yleisen asevelvollisuuden tarpeesta ja yhdelle sukupuolelle määrätyn palvelusvelvollisuuden oikeudenmukaisuudesta. Opiskelijoiden mielipide oli vahvasti sekä asevelvollisuuden säilyttämisen että sukupuolineutraalin palveluksen kannalla, poliitikoille kysymyksessä tulivat vastaan realiteetit ja Piraattien tapauksessa halu siirtyä vapaaehtoiselle pohjalle.

Yhteinen näkemys syntyi kuitenkin debatin lopuksi, sillä kaikkien panelistien viesti norssilaisille oli, että demokratiaan pitää uskoa ja edistää asioita kansalaiskeskustelun kautta, vaikka se olisikin vaikeaa.

– Älkää kyynistykö! Purojärvi summasi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta