– Lainsäädännön tulee viestiä, että lapsiin kohdistuva seksuaalirikos on aina väkivaltaa ilman mitään “hyvää”, “hyväksyttävää” tai “viihdettä”. Lainsäädännön termit lapsipornografia ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö loukkaavat rajusti ja toistuvasti kaikkia seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreja.

Eloranta pahoittelee sitä, että nämä termit ovat kuitenkin kirjoitettu Suomen rikoslakiin, jolloin niitä on pakko käyttää. Kansanedustaja on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

– Sanoina lapsipornografia ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö mitätöivät ja vähättelevät lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja uhrin kokemaa hätää, kärsimystä ja traumaa. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Lapsen oikeuksien näkökulmasta nykylainsäädännön termeille ei ole perusteita.

– Lievemmillä sanakäänteillä voi olla merkitystä jopa niistä langetettuihin tuomioihin ja varmasti yleiseen mielipiteeseen, hän painottaa.

Teknologia antaa uusia mahdollisuuksia lapsen seksuaaliseen riistoon ja kaltoinkohteluun. Elorannan mielestä tämänkin takia tarvitaan uusia määritelmiä, jotta ilmiö tulee kuvatuksi ja ymmärretyksi riittävällä tarkkuudella.

– Lapsipornografia-termissä kyse ei koskaan ole pornosta. Tavalliset rantakuvat ovat tavallisia kuvia. Lapsen seksuaalisen riiston kuvaaminen sen sijaan on rikostallenne, ei “aikuisviihdettä”, hän huomauttaa.

– Kun kysymys on laittomasta materiaalista, joka kuvaa lapsen seksuaalista kaltoinkohtelua ja seksuaalirikosta, sitä tulee sellaiseksi kutsua. Yksikään lapsi, jonka seksuaalinen riisto, kaltoinkohtelu ja väkivalta on kuvattu ja levitetty internetissä ei koe olevansa pornotähti tai tuottavansa pornografista viihdeaineistoa.

Eloranta painottaa, että oikeudenmukaisessa ja lasten oikeuksia kunnioittavassa yhteiskunnassa viranomaisten, median ja kansalaisten tulee käyttää kieltä, joka ei loukkaa lapsen oikeuksia. Kansainvälinen Ecpat International on yhteistyössä viranomaisten ja 17 organisaation kanssa julkistanut kattavan terminologiaohjeistuksen lapsen seksuaalisen riiston ja kaltoinkohtelun sanastosta.

– Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja selkiyttää kansainvälisesti ammattilaisten käyttämää käsitteistöä sekä luoda pohjaa entistä parempaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, tiedon keräämiseen ja tutkimukseen, Eloranta toteaa.