Terrafamen toimitusjohtaja kommentoi HS:lle kohusuunnitelmaa

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Uraanilaitoksen toiminnan aloittaminen ei kuulu valtion erityisyhtiön Terrafamen lähiajan suunnitelmiin, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehdelle asiasta kertoo Terrafame Groupin toimitusjohtaja Matti Hietanen. Hietasen mukaan Talvivaaran kaivostoimintaa jatkava Terrafame keskittyy nikkelin ja sinkin tuotannon ylösajoon. Jos siinä kaikki menee yhtiön suunnitelmien mukaan, uraanin talteenotto tulee ajankohtaiseksi vasta joidenkin vuosien päästä.

Aiemmin Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kertoi Ylen A-studiossa yhtiön aikovan käynnistää vuosia käyttämättömänä olleen uraanilaitoksen.

Hietasen mukaan uraanin talteenotto ei ole ajankohtainen, eikä se myöskään ole yhtiön talouden kannalta olennainen.

Yhtiö tarvitsee valtioneuvostolta uuden luvan, jos se haluaa käynnistää laitoksen toiminnan.

AVAINSANAT

Nappaavatko suomalaiset kahden miljardin markkinat? – Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kuva: biolan

Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon uusi sammalvillan tuotantolaitos on nyt harjakorkeudessa. Euroopassa kasvihuoneviljelyssä käytettävälle sammalvillaiselle kasvualustalevylle on arviolta yli 2 miljardin euron markkinat. Novarbo hyödyntää VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luken) patentoimaa tuotantoteknologiaa. Mosswool®-nimellä kulkeva, rahkasammaleesta tehty kasvualustalevy syrjäyttää Euroopassa yleisesti käytetyn fossiilisen ja epäekologisen kivivillan. Luken testeissä Mosswool®-alustalla kasvatetulla kurkkusadolla on parempi kasvutulos kuin kivivillalla.

Biolan Groupin Novarbo sai EU:n pk-yrityksille suunnatusta Horisontti 2020 -ohjelmasta 2,44 miljoonaa euroa sammalvillan kasvualustatuotannon kehittämiseen. Osa rahoituksesta käytetään uuden tuotantolaitteiston rakentamiseen. Suomessa kasvihuoneviljelyssä käytetään enimmäkseen turvepohjaisia kasvualustoja. Sen sijaan Keski-Euroopassa kivivillaiset kasvualustat ovat yleisesti käytössä.

– Kivivillalevy on kasvualustana epäekologisuutensa takia ongelmallinen tuote. Vuosittain vaihdettavia kivivilla-alustoja ei EU-määräysten mukaisesti saa viedä kaatopaikalle eikä ajaa penkkaan. Ne eivät myöskään pala eivätkä maadu. Kivivillainen, juurimassalla täyttynyt alusta pitää ensin viedä jälleenkäsittelylaitokseen, joka erottelee kiviaineksen ja juurimassan toisistaan. Sen jälkeen kivi pitää vielä kuljettaa seuraavaan paikkaan, jossa sitä ehkä voidaan jatkokäyttää. Sammalvillasta tehty kasvualustalevy sen sijaan pystytään kompostoimaan sellaisenaan, Novarbon tekninen asiantuntija ja Mosswool-hankkeen projektipäällikkö Petri Konttinen kertoo.

Sammalvillasta seuraava viennin hittituote

Kasvihuoneviljelyn kärkimaita Euroopassa ovat esimerkiksi Espanja, Hollanti ja Italia. Kokonaisuudessaan sammalvillan Euroopan kohdemarkkina on arviolta yli 2 miljardia euroa. Markkinoiden kasvuennuste on 6–7 prosenttia. Näille markkinoille Biolan Groupin Novarbo tähtää uudella VTT:n ja Luken patentoimalla innovaatiolla. Tulevaisuudessa Novarbon valmistamalla kasvualustalla eurooppalainen kasvihuoneviljelijä pääsee kasvattamaan kurkkua, tomaattia ja paprikaa aikaisempaa ympäristöystävällisemmin.

– Rakennamme Mosswoolista ehdottomasti vientituotetta. Oma kotimarkkinamme on teollisen tuotannon mittakaavaa ajatellen liian suppea. Sen sijaan koko Euroopan tasolla sammalvillasta pystytään tekemään Suomelle seuraava viennin hittituote. Onhan tämä uskomattoman hieno mahdollisuus laajentaa vientirepertuaariamme, Konttinen toteaa.

Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kasvualustan pääraaka-aine on suomalainen rahkasammal. Mosswool®-kasvualustaan tarvittava rahkasammal kerätään suomalaisilta soilta, jotka eivät ole enää luonnontilassa. Nämä ovat niin sanottuja kitumaasoita, joilla ojitus metsämaaksi on epäonnistunut. Sammalta ei korjata luonnontilaisilta tai luonnonsuojelusoilta vaan niiltä, jotka ovat luontoarvojaan menettäneitä joutomaita.

– Sammal kerätään Biolan-yhtiöihin kuuluvan EcoMoss Oy:n kehittämällä patentoidulla korjuutekniikalla. Se poimii vain osan elävästä sammaleesta, puristaa veden sammaleesta ja palauttaa tämän veden suon biotooppiin. Suon pintaa ei siis kerätä paljaaksi, joten suolle jää reilusti itiöitä kasvattamaan uutta sammalta. Uuden, ympäristöystävällisen korjuutekniikan ansiosta suo palautuu ennalleen muutamassa vuodessa, Petri Konttinen kuvaa korjuumenetelmää.

Ekologisuuden lisäksi enemmän kurkkusatoa

Luke on testannut Mosswool®-levyjä kurkun kasvatukseen Piikkiön koekasvihuoneella. Testissä verrattiin sammalvillaisen ja kivivillaisen kasvualustan satotuottoa. Testi todisti, että Mosswool®-alustalla kasvatetun kurkkusadon kasvutulos on parempi kuin kivivillalla. Kun kivivillan vertailumääräksi otettiin 100 kg, niin Mosswool®-kasvualustalla tuotettu vastaava kurkkusato oli 107 kg.

– Ympäristöystävällisyys on äärimmäisen tärkeää. Kun siihen pystytään vielä yhdistämään parempi tuottavuus, päästään nopeammin ratkaisuihin, joilla vähennetään ihmisen tuottamaa ympäristökuormaa. Lopputulemana ihminen voittaa ja luonto voittaa, Petri Konttinen päättää.

 

Keskustelua aiheesta

Suurituloisia verotetaan Suomessa kovalla kädellä, pienituloisia keskitasoisesti – ”Verotus iskee ankarasti uralla etenemiseen ja lisäansioihin”

Kuva: Thinkstock
Kulutuksen verotus nousee ensi vuonna.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta verotus kiristyy tulojen noustessa, käy ilmi Veronmaksajien kansainvälisestä palkkaverovertailusta.

Vertailun mukaan jo suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin Euroopan vertailumaissa.

Veronmaksajat arvioi, että verotus iskee ankarasti palkansaajan uralla etenemiseen ja lisäansioiden kannustimiin. Sen mukaan keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin.

Tutkimuksen mukaan Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna hyvin progressiivista. Vertailussa suurituloisin tienasi 138 000 euroa vuodessa. Häntä verotettiin Suomessa seitsemän prosenttiyksikköä ankarammin kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen veroprosentti on Suomessa neljänneksi korkein Belgian, Italian ja Ruotsin jälkeen.

Veronmaksajat kuitenkin muistuttaa, että suunta on muuttunut Suomessa tänä vuonna, kun palkkaverotusta kevennettiin ensimmäistä kertaa kaikilla tulotasoilla moneen vuoteen.

Tutkimuksessa oli mukana 14 Euroopan maata sekä Australia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat.

Kokonaisveroaste pysyy entisellään

Tuloverotus kevenee Suomessa ensi vuonna, mutta palkansaajan kokonaisveroaste pysyy tämän vuoden tasolla, koska kulutuksen verotus kiristyy, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.

Evan mukaan palkansaajat maksavat tuloveroja vuonna 2018 tulotasosta riippuen 0,2–0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

Palkansaajan tuloverotuksen lopullinen muutos riippuu asuinkunnasta. Kuntakohtaiset erot ovat Evan mukaan merkittäviä, sillä 52 kuntaa korottaa ensi vuonna kunnallisveroa ja seitsemän laskee sitä.

Arvonlisäverotus pysyy Evan mukaan ensi vuonna ennallaan, mutta valmiste- ja tuoteveroja korotetaan muun muassa tupakkatuotteiden ja alkoholin sekä öljy- ja kaukolämmityksen osalta.

Tiedot käyvät ilmi Evan Verokoneesta, joka laskee palkansaajan kokonaisveroasteen.

Liisa Kujala, Tuomas Savonen, STT

Keskustelua aiheesta

Palola jatkaa STTK:n kipparina – ”Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (oikealla) onnitteli Antti Rinnettä ja Rauno Vesivaloa, jotka palkittiin kultaisella ansiomerkillä STTK:n uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä tiistaina.

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2021 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita.

Palola, 58, valittiin STTK:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.

STTK nostaa edunvalvontansa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä kärkihankkeiksi alkaneella edustajistokaudella työelämälainsäädännön, perusturvan uudistamisen, eläkeasiat, tasa-arvotyön ja hallitusohjelmavaikuttamisen.

Antti Palola painottaa sopimusyhteiskunnan merkitystä muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä.

– Keskusjärjestöt eivät näillä näkymin neuvottele työehdoista vaan se on liittojen työtä. Työmarkkinatoiminnassa paras tulos saavutetaan pitkäjänteisellä työskentelyllä, ei poukkoilulla tai riitelyllä. Muuttuvissakin oloissa uskon neuvotteluun ja sopimiseen.

Palola varoittaa jatkossakaan poliitikkoja sotkeutumasta työmarkkina-asioihin.

– Sekä lyhyt että pitkä historia osoittavat, että siitä ei seuraa mitään hyvää. Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa. Kumpaakin tarvitaan ja hyvää yhteistyötä, mutta ei katteettomia lupauksia eikä jyrkkää vastakkainasettelua.

STTK ei tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana.

STTK:n mielestä työelämää ja sosiaaliturvaa on kehitettävä, mutta järkevästi ja maltilla.

– Työelämän muutos on nopeaa, mutta toimivia rakenteita ei pidä lyhytnäköisesti lähteä hajottamaan.

Myös sopimusjärjestelmän on elettävä ajassa ja sitä on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden muutoksia.

– Uskon paikallisen sopimisen lisääntyvän, mutta senkin maltilla ja hallitusti. Vähimmäisehdot on turvattava, eikä STTK tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana, Palola tiivistää.

Ulkomaiset sijoitukset Suomeen jatkavat kasvuaan: 180 uutta ulkomaista yritystä marraskuun loppuun mennessä

Suomeen tehdyt ulkomaiset sijoitukset jatkavat kasvuaan, kertoo Finpro.

Suomeen oli tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä tullut jo 180 uutta ulkomaista yritystä. Suomeen jo aiemmin tulleet ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat tehneet tänä vuonna jo 150 jatkoinvestointia, mikä on näkynyt mittavina rekrytointeina.

Suomeen tehdyt ulkomaiset sijoitukset ovat kohdistuneet erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksiin ja muiden palveluiden yrityksiin.

Teollisuudessa eniten sijoituksia on tehty metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden yrityksiin.

Keskustelua aiheesta

Kulutuksen verotus kiristyy, kertoo EVA, jonka mukaan tuloverotus kuitenkin kevenee

Kuva: Roope Permanto

Tuloverotus kevenee ensi vuonna, mutta palkansaajan kokonaisveroaste pysyy tämän vuoden tasolla, koska kulutuksen verotus kiristyy ensi vuonna, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.

Eva mukaan palkansaajat maksavat tuloveroja vuonna 2018 tulotasosta riippuen 0,2–0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

Arvonlisäverotus pysyy Evan mukaan ensi vuonna ennallaan, mutta valmiste- ja tuoteveroja korotetaan muun muassa tupakkatuotteiden ja alkoholin sekä öljy- ja kaukolämmityksen osalta.

Tiedot käyvät ilmi Evan Verokoneesta, joka laskee palkansaajan kokonaisveroasteen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta